Mie kopsaan tähän ensin aiemmin kirjoittamani tekstin päiväykseltä 25.1. eli viimeviikon perjantailta:
Tuo täystihu 11kk tyttönen on sit kummallinen. Ryömii ja konttaa - oppi ennen 6kk ikää.
Nousee tukea vasten polvilleen sekä seisomaan, seisoo ja kävelee tukien - oppi ennen kun tuli 7kk.
Nykyään seisoo hetken tuetta, kävelee sitä ns. karhukävelyä, kyykistyy ja varvistelee tuen varassa, kiipelee - oppinut nämä kaikki tuossa 9-11kk välissä.
Tyttö on kaikinpuolin reipas ja liikkuvainen, selkä on suora, samoin jalat jne. Nlalääkäri sen paremmin kun th:kaan ei löydä mitään "vikaa" tyttösestä... mutta yksi taito hänelta uupuu.
Tyttö ei osaa istua tuetta. Syöttötuolissa ja sylissä istuu hyvin ja napakasti, kun jalat saa "roikkua", mutta lattialla, eikä sylissäkään pysy, ei silloin, kun jalat pitäsi olla "samalla tasolla" kun pylly.
Keskiviikkona mennään fysterapeutille hakemaan vinkkejä, ja laitettiin tuosta lähete myös keskussairaalaan lääkärille, koska nlalääkäri oli sitämieltä, että parempi käydä vielä sieltäkin hakemassa "arvio", koska tapaus on aika mystinen.
Mitään kireyttä lihaksissa tai mitään sellaista ei mistään löydy, lonkat ja kaikki on kunnossa. Istuminen ei vaan onnistu.
No niin... ja myö sit käytiin keskiviikkona siellä fysioterapiassa, ja siellä kun se täti nappas tyttöä kiinni kainaloiden alta ja laittoi tytön istumaan, niin siinähän se tyttö istua nökötti
, täysin selkä suorana ja tukevasti.
Fysioterapeutti ihmetteli moista lähetettä sinne, mutta ihan aikuisten oikeesti tyttö ei ollut sitäennen ikinä istunut lattialla... miljuunista yrityksistä huolimatta.
No, ei siinä mitään... saatiin "terveen paperit", mutta:
Nla-lääkäri oli laittanut myös lähetteen lasten neuropolille, ja tänään sieltä soittivat meille kiire/peruutusajan maanantaille.
Mie koitin selittää, että nyt tyttö osaa jo istua, mutta se täti tais luulla, että mie jotenkin häpeän viedä lasta sinne neurologille.
Selitti siis mun selitysten päälle, että ei siinä ole mitään hävettävää, jos tutkitaan... ja että siellä voi käydä kyllä ilman, että tarkoitetaan että ois jotain vikaa päässä yms.
Mutta kun mie en häpeä sinne menoa... mutta miksi me sinne mennään, kun nyt tyttö siis tosiaan osaa istua.
Tosin, ei tee mitään sen eteen että itse menisi istumaan... mutta kai sekin taito sit tulee aikanaan.
En mie tiiä... oonko mie nyt nolo, jos mie meen sinne lähetteellä: "Ei osaa istua", ja kuitenkin tyttö istuu nyt kun vanha tekijä... vai oonko nolompi jos en mene (siis perun ajan huomenna ) ja jätän sit siellä ihmiset uskoon, että mua hävettää viedä lasta neuropuolelle tutkittavaksi?
Tuo täystihu 11kk tyttönen on sit kummallinen. Ryömii ja konttaa - oppi ennen 6kk ikää.
Nousee tukea vasten polvilleen sekä seisomaan, seisoo ja kävelee tukien - oppi ennen kun tuli 7kk.
Nykyään seisoo hetken tuetta, kävelee sitä ns. karhukävelyä, kyykistyy ja varvistelee tuen varassa, kiipelee - oppinut nämä kaikki tuossa 9-11kk välissä.
Tyttö on kaikinpuolin reipas ja liikkuvainen, selkä on suora, samoin jalat jne. Nlalääkäri sen paremmin kun th:kaan ei löydä mitään "vikaa" tyttösestä... mutta yksi taito hänelta uupuu.
Tyttö ei osaa istua tuetta. Syöttötuolissa ja sylissä istuu hyvin ja napakasti, kun jalat saa "roikkua", mutta lattialla, eikä sylissäkään pysy, ei silloin, kun jalat pitäsi olla "samalla tasolla" kun pylly.
Keskiviikkona mennään fysterapeutille hakemaan vinkkejä, ja laitettiin tuosta lähete myös keskussairaalaan lääkärille, koska nlalääkäri oli sitämieltä, että parempi käydä vielä sieltäkin hakemassa "arvio", koska tapaus on aika mystinen.
Mitään kireyttä lihaksissa tai mitään sellaista ei mistään löydy, lonkat ja kaikki on kunnossa. Istuminen ei vaan onnistu.
No niin... ja myö sit käytiin keskiviikkona siellä fysioterapiassa, ja siellä kun se täti nappas tyttöä kiinni kainaloiden alta ja laittoi tytön istumaan, niin siinähän se tyttö istua nökötti
, täysin selkä suorana ja tukevasti.Fysioterapeutti ihmetteli moista lähetettä sinne, mutta ihan aikuisten oikeesti tyttö ei ollut sitäennen ikinä istunut lattialla... miljuunista yrityksistä huolimatta.
No, ei siinä mitään... saatiin "terveen paperit", mutta:
Nla-lääkäri oli laittanut myös lähetteen lasten neuropolille, ja tänään sieltä soittivat meille kiire/peruutusajan maanantaille.
Mie koitin selittää, että nyt tyttö osaa jo istua, mutta se täti tais luulla, että mie jotenkin häpeän viedä lasta sinne neurologille.
Selitti siis mun selitysten päälle, että ei siinä ole mitään hävettävää, jos tutkitaan... ja että siellä voi käydä kyllä ilman, että tarkoitetaan että ois jotain vikaa päässä yms.
Mutta kun mie en häpeä sinne menoa... mutta miksi me sinne mennään, kun nyt tyttö siis tosiaan osaa istua.
Tosin, ei tee mitään sen eteen että itse menisi istumaan... mutta kai sekin taito sit tulee aikanaan.
En mie tiiä... oonko mie nyt nolo, jos mie meen sinne lähetteellä: "Ei osaa istua", ja kuitenkin tyttö istuu nyt kun vanha tekijä... vai oonko nolompi jos en mene (siis perun ajan huomenna ) ja jätän sit siellä ihmiset uskoon, että mua hävettää viedä lasta neuropuolelle tutkittavaksi?
