Äideille siveysvyö siihen asti, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta

["jebou"]

Tuntuu, että alle 3-vuoden ikäerolla lapsensa saaneet kitisee ja vänisee ihan kaikesta. Tällä palstallakin sen huomaa. Ne, joilla on lapset reilummalla ikäerolla, eivät todellakaan ruikuta läheskään niin paljon, kun väsyneet vähintään 3 vuotta putkeen valvoneet ämmät.

 

["erja"]

No sittenhän niistä vasta ilosia tulis, kun ei edes kikulia sais

 

[Anatolia]

Okei.

Mulla on lapset 2 v ikäerolla ja mä oon aina vaan hehkuttanut sitä miten helppoa on ollut . Yötkin meillä on nukuttu, tai jos onkin valvottu niin ei lasten takia :xmas:. Mustasukkaisuutta ei ollut, yms.

Oikeassa elämässä hankalinta on ollut niillä tutuillani, joilla lasten ikäero on +- 5 v. Kun toinen on saanut olla ainokainen niin kauan...

 

[cbjxcb]

En ihan tuota kannata, mutta ihmettelen lähipiirissäni kun jotkut tekevät lapset putkeen vaikka jo ekan kanssa ovat aivan hajalla! Jokainen tekee itse ratkaisut ja kärsii niistä. Väniskööt keskenään sitten. Oma ongelmansa.

 

[Aina Marina]

Heitä arvaus palstaruikutusten perusteella lasteni ikäerosta

terveisin utelias

 

[a.p.]

Heitä arvaus palstaruikutusten perusteella lasteni ikäerosta

terveisin utelias

Vähän vaikeaa, kun et oo jäänyt mieleen.

 

[Aina Marina]

Vähän vaikeaa, kun et oo jäänyt mieleen.

Eli en kitisee ja vänisee ihan kaikesta jatkuvasti vaikka lasten ikäero on alle 2 vuotta?

 

[toinen ajatus]

Mieheni otti asian esille siveysvyöstä, siis minulle, kun näistä raiskauksista saa lukea tämän tästä. Katsottiin jopa netistä ja siellä on yllättävän suuri valikoima myynnissä. Voisin vaikka suostua pitämään sitä, mutta vaan ulkona liikkuessani.

 

[Anatolia]

Mieheni otti asian esille siveysvyöstä, siis minulle, kun näistä raiskauksista saa lukea tämän tästä. Katsottiin jopa netistä ja siellä on yllättävän suuri valikoima myynnissä. Voisin vaikka suostua pitämään sitä, mutta vaan ulkona liikkuessani.

Joo, onneksi raiskaus on vain seksiä, eikä lainkaan väkivaltaa, alistamista, ja henkisesti traumaattista.

 

[Heinekeeni]

Mieheni otti asian esille siveysvyöstä, siis minulle, kun näistä raiskauksista saa lukea tämän tästä. Katsottiin jopa netistä ja siellä on yllättävän suuri valikoima myynnissä. Voisin vaikka suostua pitämään sitä, mutta vaan ulkona liikkuessani.

Onpa ihana mies: ei sillä niin väliä jos muuten pahoinpidellään ja alistetaan, kunhan värkki pysyy priimana.

 

["shihtzu"]

No varmasti valittaisin ihan yhtä paljon, jos olisi vain yksi lapsi, sillä tuo vajaa 3v eniten hermoja rassaa, vauva on helppo ja öitä ei tarvitse valvoa.

 

["vieras"]

Onko elämä jotenkin helpompaa jos lasten ikäero on 3v9kk varrattuna 2v9kk? Miten se helpotuu vuodessa?

 

[adora]

Hauska. Kyllä tuossa iässä 1 vuosi merkitsee kuule aika paljon.

 

[buah]

Tiedättekö muuten ketkä oikeasti valittaa kaikista eniten kiireitään, väsymystään ja oman ajan puutetta? Ne, joilla ei lapsia vielä ole. Yhden, kahden, kolmen lapsen yhden, kahden tai kolmen vuoden ikäerolla omaavista löytyy niitä jotka valittaa aina ja niitä jotka ei valita. Se on ihan oma ihmisryhmänsä, ei siinä ole olosuhteiden kanssa mitään tekemistä, kun valittamisen aihe löytyy aina.

Meillä vanhin lapsi on nyt 3v7kk ja nuorin 7kk, yksi löytyy siitä väliltäkin eikä mulla yksinkertaisesti edes riitä aika siihen että valittaisin jollekin turpa vaahdossa. Menis ihan liikaa energiaa sellaseen.

 

["vieras"]

Hauska. Kyllä tuossa iässä 1 vuosi merkitsee kuule aika paljon.

Kyllä mä sen ymmärrän että lapsi kasvaa ja kehittyy paljon vuodessa. Tarkoitin että miten ratkaisevasti se elämä helpottuu tuossa vuodessa. Ei 3v9kk vanha vielä täysin omatoiminen ole. Ja jos ei laita lastaan virikehoitoon päiviksi niin sille reilusti yli 3 vuotiaalle joutuu keksimään paljon enemmän virikkeitä päiviksi. Alle 3-vuotias viihtyy vielä paremmin äidin ja vauvan kanssa kotona.

Eli en edelleenkään ymmärrä miksi olisi helpompaa jos odottaisi siihen asti että lapsi täyttää 3 vuotta ja sitten vasta aloittaisi lisääntymisyritykset.

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";23769588]Onko elämä jotenkin helpompaa jos lasten ikäero on 3v9kk varrattuna 2v9kk? Miten se helpotuu vuodessa?[/QUOTE]

Vaikeammaksi se menee...3 v 9 kk on jo siinä iässä, että tarvitsee ikäistään kaveriseuraa useamman kerran viikossa, ei nuku välttämättä enää päiväunia, ja todellakin osaa jo olla kateellinen vauvalle.

Minusta 2 v ikäero oli helppo siinäkin mielessä, että esikoinenkin nukkui päiväunia, joten minäkin sain nukkua päivisin enkä kärsinyt väsymyksestä. Esikoiselle riitti satunnaiset perhekerhoilut ja puistoilut, ja voitiin viettää rauhallisia kotipäiviä jos sikseen tuli. 2-vuotias ei vielä oikein osannut olla mustasukkainen. Lasten tarpeet ja päivärytmi oli helppo niputtaa yhteen, ja 2 v ikäerolla olevilla menee leikitkin hyvin yksiin.

 

[65yt]

Noh, eipäs yleistetä. Meillä on lapset hyvin pienellä ikäerolla, eikä meillä ole asian kanssa ongelmaa. Minusta taas tuntuu, että osa niistä, jotka toivovat lapsilleen suurempaa ikäeroa, ovat hermoheikompia. Meitä on kyllä niin moneen menoon, ettei tuollaisia yleistyksiä voi tehdä

 

[Blue]

Joo, onneksi raiskaus on vain seksiä, eikä lainkaan väkivaltaa, alistamista, ja henkisesti traumaattista.

Aivan. Ja se yritys (=väkivaltaa, kiinni pitämistä, nöyryyttämistä, henkistä väkivaltaa, väkisin riisumista) ei traumatisoi uhria ollenkaan kun se jääkin vain siihen yritykseen kun itse seksi ei onnistukaan.. Silloihan yritystä ei tarvitse edes kriminalisoida koska siveysvyöllä on estetty itse rikoksen tapahtuminen. Hyvä idea!!!! .... vai oliko sittenkään..?

 

["jepulis"]

Joka tapauksessa vanhemmista johtuu koko systeemi tuleeko mitään vai ei,kyllä nykyajan ihmiset valittaa HUOMATTAVASTI enemmän kuin esim.sodan nähneet vanhempani IKINÄ en kuullut että heillä olisi ollu raskasta tämä nykyelämä mutta se sota-aika VARMASTI oli silti vaan eivät valittaneet!!

 

[Millenia]

[QUOTE="jepulis";25540931]Joka tapauksessa vanhemmista johtuu koko systeemi tuleeko mitään vai ei,kyllä nykyajan ihmiset valittaa HUOMATTAVASTI enemmän kuin esim.sodan nähneet vanhempani IKINÄ en kuullut että heillä olisi ollu raskasta tämä nykyelämä mutta se sota-aika VARMASTI oli silti vaan eivät valittaneet!![/QUOTE]
Voevoe, ennenvanhaan sitä ja tätä. Ja pennut juoksi pelloilla ja mummot ja tädit hoiti niitä kotona. Ja eiköhän silloinkin muorit osanneet motkottaa, ei vaan ollut kaksplussan palstaa. Anna ihmisten marista, marinasta mariseminen se vasta tympeää on.

 

[meah]

Vähän vaikeaa, kun et oo jäänyt mieleen.

Oiskohan tässä se isompi ongelma, kuin lasten ikäerot?
Ne jää mieleen, jotka ylittää ärsytyskynnyksen ruikuttamalla ja marisemalla koko ajan. Ne jotka ei marise, ei jää mieleen, oli lasten ikäero mitä hyvänsä...

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23769673]Kyllä mä sen ymmärrän että lapsi kasvaa ja kehittyy paljon vuodessa. Tarkoitin että miten ratkaisevasti se elämä helpottuu tuossa vuodessa. Ei 3v9kk vanha vielä täysin omatoiminen ole. Ja jos ei laita lastaan virikehoitoon päiviksi niin sille reilusti yli 3 vuotiaalle joutuu keksimään paljon enemmän virikkeitä päiviksi. Alle 3-vuotias viihtyy vielä paremmin äidin ja vauvan kanssa kotona.

Eli en edelleenkään ymmärrä miksi olisi helpompaa jos odottaisi siihen asti että lapsi täyttää 3 vuotta ja sitten vasta aloittaisi lisääntymisyritykset.[/QUOTE]

Meillä esikoinen oli 3v 10kk kun kuopus syntyi. Esikoinen jäi pois hoidosta "vaan" kotiin. Ei tarvinnut sen kummempia virikkeitä kun ihan tavallista arkea perheen kanssa. Kerran tai kaksi kertaa viikossa kävi seurakunnan kerhossa, joka kesti 3 tuntia.

Ja oli kyllä omatoiminen, söi itse, puki itse ja kävi vessassa, ainoastaan kakan jälkeen menin auttamaan pyyhkimisessä. Hyvin viihtyi esikoinen kotona sen puolitoista vuotta, minkä itsekin olin. Ja varmasti olisi ollut rankempaa, jos olisi ollut vuoden nuorempi kuopuksen syntyessä. Kyllä lapset kehittyy vuodessa ihan huimasti, kun ajatellaan 3- tai 4-vuotiaitakin.

Mä en ymmärrä, mitä hemmetin virikkeitä niille lapsille pitäisi oikein keksiä? Onko tämä joku vanhempien keksimä juttu, että lapset ei voi viihtyä, ellei niiden kanssa jatkuvasti puuhaa jotain? Miksei tavallinen elämä riitä, meillä ainakin esikoinen "auttoi" mua vauvanhoidossa ja oli ihan tyytyväinen. Eikä mun tuttavatkaan ole sen kummempia juttuja lapsilleen keksineet, hyvin ovat tuntuneet kaikki viihtyvän.