Äidin nukkuminen/valvominen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SeSaMa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

SeSaMa

Jäsen
28.04.2005
523
0
16
Esimerkkiä oikeesta elämästä. Mitä mieltä olette?

Äiti pääsee nukkumaan yöllä 12 aikaan. Herää noin 5 kertaa, kun jokainen lapsista inuaa vuoron perään.
Mies tulee illalla töistä 11-11.30. Valvoo pari tuntia ennen kuin käy nukkumaan, ja nukkuu heräämättä koko yön.

Äiti nousee n. 6.30 lasten kanssa. Hoitaa aamutoimet, laittaa koululaiset matkaan ja aloittaa päivän askareet.

Mies nousee 10-11 aikaan yö unilta, ja valittaa kun väsyttää, ei saanut nukuttua tarpeeksi. Töihin pitäisi jaksaa mennä, vuoro alkaa 14.30 ja puolilta öin kotiin takaisin..

Äiti jaksaa taas päivän kiukkuamatta, ilman päivä unia. Koti on suht puhdas, ja ruuat valmiina ajallaan.

Illalla, kun tulee aika mennä sänkyyn, mies tulee kotiin, ja valittaa taas kun väsyttää..

Äiti koittaa pyytää, että saisi lauantai aamuna nukkua pidempään, nousisiko isä lasten kanssa aamulla?
Isä vastaa, ei, kun on univelkaa, pakko nukkua itse..

Miten ihmeessä naisten unen tarve on noin paljon pienempi??
 
Jaa samaa minäkin olen ihmetellyt.
Meillä ei kyllä valiteta väsymystä,mutta silti ei liikene viikonlopusta,että saisin nukkua univelkaani pois.Eihän sitä ole kertynyt,kuin yhtäjaksoisesti 8kk ajalta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja terolut:
Esimerkkiä oikeesta elämästä. Mitä mieltä olette?

Äiti pääsee nukkumaan yöllä 12 aikaan. Herää noin 5 kertaa, kun jokainen lapsista inuaa vuoron perään.
Mies tulee illalla töistä 11-11.30. Valvoo pari tuntia ennen kuin käy nukkumaan, ja nukkuu heräämättä koko yön.

Äiti nousee n. 6.30 lasten kanssa. Hoitaa aamutoimet, laittaa koululaiset matkaan ja aloittaa päivän askareet.

Mies nousee 10-11 aikaan yö unilta, ja valittaa kun väsyttää, ei saanut nukuttua tarpeeksi. Töihin pitäisi jaksaa mennä, vuoro alkaa 14.30 ja puolilta öin kotiin takaisin..

Äiti jaksaa taas päivän kiukkuamatta, ilman päivä unia. Koti on suht puhdas, ja ruuat valmiina ajallaan.

Illalla, kun tulee aika mennä sänkyyn, mies tulee kotiin, ja valittaa taas kun väsyttää..

Äiti koittaa pyytää, että saisi lauantai aamuna nukkua pidempään, nousisiko isä lasten kanssa aamulla?
Isä vastaa, ei, kun on univelkaa, pakko nukkua itse..

Miten ihmeessä naisten unen tarve on noin paljon pienempi??


Meillä mies vain päivätöissä ja toistaiseksi vain yksi lapsi.
Mutta päikkärit, mitä ne on?
Täytyy kysyä mieheltäni, hän tietää. ;)
 
miesten elämä on minusta kaiken kaikkiaan helpompaa..?

lisään tuohon listaan että jos yöllä lapset sairaana-äiti valvoo...ja jaksaa ja jaksaa ja jaksaa...
minua ärsyttää eniten se että kun oon raskaana ja saan ravata yön vielä vessassa/ nousta heiluttelemaan käsiä kun ne puutuvat niin pahasti niin yöt on ihan järjettömän rikkinäisiä. Olo on kuin zombiella ja silmäpussit vain pahenee:(

tänään kaikki tökkii eli ei meilläkään aina ihan tällaista ole- mutta yleensä...
 
Minä taidan olla siinä mielessä "onnellisessa asemassa" että mieheni on hoitanut vauvaa, jos olen ollut itse ihan poikki, myös aamulla/yöllä ( rintaruokinnan loputtua antanut maitoa pullosta, herännyt aamulla "seurustelemaan", vaihtanut yöllä vaippaa jne.) , vaikka itse onkin vuorotyössä :)

Paljon tossa ukkelissa on vikojakin, mutta tässä asiassa ollut oikein mukava... Mies itse sanoi että vauva on myös hänen lapsensa, miksi hän ei sitä myös hoitaisi :)

Mutta joo, se meilläkin on että jos minä olen kipeä (varsinkin nyt kun lapset jo isompia) saan vaikka pää kainalossa tehdä kaiken. Mutta auta armias jos mies sairastaa, siellä se makaa sängynpohjalla, passattavana ja ruikuttaa :/ :/ Eikä varmaan nosta eväänsäkkään!!!
 
ei pidä kaikil paikkaansa =) meillä mies käy töissä,hoitaa pojat nukkumaan,viikoloppusin siivoo ja täyttää tiskikoneen!minä saan nukkua yöt heräämättä ja teen ruokaa ja siivoon jos jaksan/viittin =)) kyllä meil mies hoitaa noi yöheräämiset ku mä niin raskas uninen etten herää vaik pommi räjähtäis =( minä sit tietysti ulkoinen ja touhuun laste kans mahdollisimma paljo päivisin!
 
Mä uuvuin aivan täysin vauvan imetysajan jälkeen ja vasta silloin mieheni rupesi auttamaan yöheräilyissä vauvan kanssa. Vaikka mies hoitaa lapsen joinakin öinä ja saan nukkua rauhassa, suurin osa vauvan hoidosta on minun vastuulla. Huonojen öiden jälkeen elämä näyttää aina paljon masentavammalta kun pirteenä.

Toivon että saatte apua ja unta ennen kun todella väsähdätte kokonaan. Mulle niin kävi ja ei ollut kivaa kun sai todella pelätä terveytensä puolesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti-vieras:
Mä uuvuin aivan täysin vauvan imetysajan jälkeen ja vasta silloin mieheni rupesi auttamaan yöheräilyissä vauvan kanssa. Vaikka mies hoitaa lapsen joinakin öinä ja saan nukkua rauhassa, suurin osa vauvan hoidosta on minun vastuulla. Huonojen öiden jälkeen elämä näyttää aina paljon masentavammalta kun pirteenä.

Toivon että saatte apua ja unta ennen kun todella väsähdätte kokonaan. Mulle niin kävi ja ei ollut kivaa kun sai todella pelätä terveytensä puolesta.


Tiedä siitä uupumisesta. 10 vuotta jo jaksanut. Joskus vaan tulee ihmeteltyä, miten voi olla mahdollista, että mies tarttee noin paljon unta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö Tenonvarrelta:
tutun kuulosta.. tosin työaamuina meillä mies herää JO klo 8.00

mie oon ihan poikki, en vaan jaksa herätä joka aamu ennen seiskaa ja sit vielä pitkä työpäivä... tänäänki pääsen kotiin joskus lähemmäs 20

Tuon takia minä en edes ajattele töihin menoa vielä. Miten hitossa sitä jaksaisi työ päivän jälkeen kaiken tehä ja olla unisena ystävällinen töissä??
Kotona kuitenki saa murjottaa jos siltä tuntuu :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja terolut:
Alkuperäinen kirjoittaja tyttö Tenonvarrelta:
tutun kuulosta.. tosin työaamuina meillä mies herää JO klo 8.00

mie oon ihan poikki, en vaan jaksa herätä joka aamu ennen seiskaa ja sit vielä pitkä työpäivä... tänäänki pääsen kotiin joskus lähemmäs 20

Tuon takia minä en edes ajattele töihin menoa vielä. Miten hitossa sitä jaksaisi työ päivän jälkeen kaiken tehä ja olla unisena ystävällinen töissä??
Kotona kuitenki saa murjottaa jos siltä tuntuu :)

itseasiassa, työ on mulle henkireikä.. mie sekoaisin kotona... siivotaan sit vapaapäivinä, jos jaksaa
 


itseasiassa, työ on mulle henkireikä.. mie sekoaisin kotona... siivotaan sit vapaapäivinä, jos jaksaa[/quote]


Niin juu, voi olla tosiaan. Pääsee irti siitä kodista. :)
Minusta vaan ei oisi siihin.
Minä pääsen 2x viikossa kauppaan yksin. Se on minun henkireikä :D
 
Meillä on sanaton sopimus, että se, joka käy töissä saa nukkua. Siispä minä herään nyt öisin. Kun menen töihin niin vuorotellaan heräämisissä. Tiedän itse millaista on olla töissä huonosti nukuttujen öiden jälkeen.
 
Meillä on mies tällä hetkellä työtön ja minä kotiäitinä.Mutta minä joudun joka ikinen aamu herämään lasten kanssa kun mies nukkuu iltapäivälle saakka.Ei ole ikinä antanut minun nukkua,ei koskaan.Ja joka aamu lapset herää jo ennen seiskaa.No,täytyy nukkua haudassa sitten niin että kylet lahoaa.
 
Mua ahdistaa teidän kaikkien puolesta.
:hug:

Meillä on aina jaettu yöt, mies itseasiassa heräili enemmän kuin minä, koska herää helpommin ja saa nopeammin unen päästä kiinni uudelleen.

Nyt kun itse olen töissä ja isäntä vielä mammalomalla (kuopus 8kk), niin en herää ollenkaan öisin, tosin eipä tuo vauvakaan enää heräile usein.

Viikonloppuaamut hoidan kyllä usein, mutta melkein yhtä usein mies herää seuraksi tai antaa minun nukkua.

Taitaa olla roolit vähän päälaellaan, mutta sopii meille.
 
Meillä on ollut hyvin nukkuvat lapset eli paljon ei lasten takia olla heräilty, vauvat alkaneet 2 kuisista nukkuneet yönsä heräämättä. Silti jopa silloinkin ekat 2 kuukautta ollaan kyllä molemmat heräilty, vaikka mies meni töihinkin niin ihan itse omasta halustaan halusi herätä vauvan kanssa. Viikonloppuaamuisin heräämme joko vuorotellen tai sitten molemmat. Yhtä paljon saamme molemmat nukuttua ja toistemme tarpeet huomiodaan, mielestäni todella epätasa-arvoista jos pelkästään äiti hoitaa heräilyt, yhteisistä lapsista kyse.
 
Tasa-arvoahan sitä pitäisi edes jollain lailla olla, kun tosiaan ei äiti yksin näitä lapsosia ole tähän maailmaan tehny, mutta minkäs teet??
Kun tuo ukko kulta on vanhanaikainen ja juntti. Silti sitä vaan rakastaa :heart:

Tottahan minä ymmärrän että töissä käynti on raskasta, ja en haluu pompottaa arki öinä, mutta jos saisi edes sen yhden lauantai tai sunnuntai aamun kuukaudessa nukkua...
 
Mieheni tekee hyvin erilaisia työvuoroja, tulee usein puolen yön jälkeen, eikä meistä kumpikaan saa aamulla nukutuksi, kun lapsilla on kauhea älämölö kuuden ja seitsemän aikoihin. Päikkärit mies ja joskus harvoin itsekin otan, harvoin se mulla mahdollista ja silloin kuin se on, en suostu niihin, kun olen tosi ärtsy niiden jälkeen. Aamullakaan en osaa nukkua, vaik mies yrittäis antaa mahdollisuuden. Jos mul ois mahdollisuus (mikä ei ole ollut kahteen vuoteen mahdollista) nukkua koko yö, osaisinko edes enää... Silti olen usein tosi väsynyt rikkonaisista öistä, mies ei tietty voi paljo hoitaa öisin, kun imetän tai on töissä. Olemme molemmat useasti väsyneitä. Mies on melkein täysillä mukana lastenhoidossa ja kotitöissä, kun on kotona :)
 
Oon huomannu, että jos nukun 6 tuntia putkeen ihan kanttuvei-sikeesti ja joudun sitten herään ja nouseen, oon paljon pirteempi, kun jos makaan 7-8 tuntia ja aina joku rääkäsee ja joutuu meneen lohdutteleen.

Usein sitä on, että 4v itkee täysillä ja sitten 1veekin alkaa huutaan. Ihan kiva. :headwall: :headwall:

Nyt nuorin on ekaa kertaa omassa huoneessaan nukkumassa, nukkuu siis "yksin" ja odotan todella niitä öitä, etten kokoajan havahdu siihen, kun hän ähisee ja kolistelee sänkynsä laitoja.... |O |O
 

Yhteistyössä