Äidin oikeudet, entäs lapsen oikeudet.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gloria
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Sen vaan sanon, että ulkopuolisen vaikea saada kokonaiskuvaa näistä jutuista. Epäilen, että etävanhempi ainakin meillä puhuu toista ja tekee toista.

Se on ihan totta. On meilläkin ollut mun entisen miehen kanssa tekemistä, että ollaan päästy tähän tilanteeseen ja ollaan oltu puolin ja toisin tosi vihaisia ja varmasti nähty asioita eri tavalla.

Tärkeintä meille on kuitenkin molemmille ollut se, että lasten etu toteutuu ja että lapsilla on samanlaiset oikeudet molempiin vanhempiin. Ja mun mielestä mun entisen miehen uusi puoliso on vaan rikkaus lasten elämään, ei tulisi mieleenkään yrittää estää tapaamisia jne. he asuvat yhdessä joten mikä minä siihen olisin edes mitään naukumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Entäs sitten sellainen juttu...
Äiti on sanonut, että minä en saa koskaan tavata lasta, koska hän ei halua, että minunlainen ihminen kasvattaa hänen lastaan (mulla ei ole aikomustakaan yrittää viedä häneltä äitiyttä). Me ollaan kuitenkin juteltu puhelimessa jne. nyt hän tahtoisi tavata mut ja arvioida, voisinko minä sittenkin kuulua jollain tavalla hänen lapsensa elämään.

Sinuna en nyt tunkisi tuohon väliin millään lailla vielä. Anna isän ja lapsen tavata keskenään ja hoitaa äidin kanssa asiat kuntoon. Myöhemmin ehkä, kun tilanne ei ole enää räjähdysherkkä. Eihän teidänkään suhteen kestävyydestä ole takeita?

En mä tunge. Mutta me asutaan yhdessä, eihän se isä voi lapsen kanssa hotellissakaan yöpyä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Sen vaan sanon, että ulkopuolisen vaikea saada kokonaiskuvaa näistä jutuista. Epäilen, että etävanhempi ainakin meillä puhuu toista ja tekee toista.

Se on ihan totta. On meilläkin ollut mun entisen miehen kanssa tekemistä, että ollaan päästy tähän tilanteeseen ja ollaan oltu puolin ja toisin tosi vihaisia ja varmasti nähty asioita eri tavalla.

Tärkeintä meille on kuitenkin molemmille ollut se, että lasten etu toteutuu ja että lapsilla on samanlaiset oikeudet molempiin vanhempiin. Ja mun mielestä mun entisen miehen uusi puoliso on vaan rikkaus lasten elämään, ei tulisi mieleenkään yrittää estää tapaamisia jne. he asuvat yhdessä joten mikä minä siihen olisin edes mitään naukumaan.

Niin noh, jotkut etävanhempien puolisot voivat heittäytyä niin hankaliksi, että olisi lapsen edun vastaista olla tekemisissä moisten kanssa. Etävanhemman on helppo heittäytyä marttyyriksi muiden edessä, että "hän ei saa tavata lastaan", vaikka saattaakin olla niin, että etävanhempaa on suunnilleen rukoiltu tapaamaan lastaan tai edes soittamaan tälle.

Siksi minusta on jotenkin hankalaa kenenkään muun kuin ex-pariskunnan itse puida näitä huoltajuusasioita. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Entäs sitten sellainen juttu...
Äiti on sanonut, että minä en saa koskaan tavata lasta, koska hän ei halua, että minunlainen ihminen kasvattaa hänen lastaan (mulla ei ole aikomustakaan yrittää viedä häneltä äitiyttä). Me ollaan kuitenkin juteltu puhelimessa jne. nyt hän tahtoisi tavata mut ja arvioida, voisinko minä sittenkin kuulua jollain tavalla hänen lapsensa elämään.

Sinuna en nyt tunkisi tuohon väliin millään lailla vielä. Anna isän ja lapsen tavata keskenään ja hoitaa äidin kanssa asiat kuntoon. Myöhemmin ehkä, kun tilanne ei ole enää räjähdysherkkä. Eihän teidänkään suhteen kestävyydestä ole takeita?

En mä tunge. Mutta me asutaan yhdessä, eihän se isä voi lapsen kanssa hotellissakaan yöpyä?

Eihän tuon ikäisen tarvitse mitään yökyläilyjäkään. Isä voisi tavata lasta jossain muualla tai teidän kodissa niin, ettet sinä ole paikalla. Se kaikki voi olla susta ja sun nykyisestä miehestä ihan normaalia, mutta mieti onko kaikki silti mennyt liian nopeasti lapsen kannalta. Onneksi lapset ovat sopeutuvaisia, mutta silti maltti on valttia! Kyllä se äitikin sopeutuu, kun olette rauhallisia, ettekä huuda mitään "mulla on oikeus"-juttuja, vaan isä keskustelee äidin kanssa ja sua ei siihen tarvita. Jos ei onnistu, niin lastenvalvoja tai perheneuvoja auttaa keskusteluyhteyden saamiseen. Sinuna jättäytyisin takavasemmalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja IceQueen:
11kk vauva ja totuttava äitipuoleen ja siihen ettei isä asu heidän kanssa vai käsitinkö väärin

Näin minäkin ymmärsin. Ahdistava tilanne lapsen ja äidin kannalta.

Hui kuinka pieni! Kuopus näki isäänsä tuossa vaiheessa niin, että menimme esim. leikkipuistoon ja leikin lomassa oli isänsä, mutta myös minun kanssani. Kun yökyläilyt alkoivat, oli paikalla vain isä; ei ketään muita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja IceQueen:
11kk vauva ja totuttava äitipuoleen ja siihen ettei isä asu heidän kanssa vai käsitinkö väärin

Näin minäkin ymmärsin. Ahdistava tilanne lapsen ja äidin kannalta.

Hui kuinka pieni! Kuopus näki isäänsä tuossa vaiheessa niin, että menimme esim. leikkipuistoon ja leikin lomassa oli isänsä, mutta myös minun kanssani. Kun yökyläilyt alkoivat, oli paikalla vain isä; ei ketään muita.

Juuri näin olisi paras, lapsi luo yhteyden isään pikkuhiljaa. On niin pieni vielä.
 
no minusta tuo lapsi on pieni siihen että pitäisi tottua vielä äitipuoleen. jotenki tuntuu että tässä on jotain muutakin. ja ihan silläkin sanon ,että mulla pikkasen vanhempi tapaa isäänsä puistossa ym ja menee todellakin hämilleen kun isi lähtee toiseen suuntaan. sitten siihen vielä muita ihmisiä niin ...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Entäs sitten sellainen juttu...
Äiti on sanonut, että minä en saa koskaan tavata lasta, koska hän ei halua, että minunlainen ihminen kasvattaa hänen lastaan (mulla ei ole aikomustakaan yrittää viedä häneltä äitiyttä). Me ollaan kuitenkin juteltu puhelimessa jne. nyt hän tahtoisi tavata mut ja arvioida, voisinko minä sittenkin kuulua jollain tavalla hänen lapsensa elämään.

Ero on ilmeisesti melko tuore asia, jos lapsi on 11 kk. Älä lähde sekoittamaan pakkaa yhtään tuon enempää tunkemalla mukaan tuohon. Sun sekaantuminen ainoostaan vaikeuttaa asioita nyt, kun välit on tulehtunu. Varmasti arvostat uuden miehes ja hänen lapsensa välejä niin paljon että maltat pysytellä takavasemmalla kunnes pöly vähän laskeutuu (eli asiat on sovittu lastenvalvojalla ja homma lähtee rullaamaan).
 
Alkuperäinen kirjoittaja IceQueen:
no minusta tuo lapsi on pieni siihen että pitäisi tottua vielä äitipuoleen. jotenki tuntuu että tässä on jotain muutakin. ja ihan silläkin sanon ,että mulla pikkasen vanhempi tapaa isäänsä puistossa ym ja menee todellakin hämilleen kun isi lähtee toiseen suuntaan. sitten siihen vielä muita ihmisiä niin ...

Mutta hei. Tässä tapauksessa isä ei ole vieras, koska tähän asti on saanut tavata lastaan ihan säännöllisesti, kunnes alkoi seurustelemaan minun kanssani.

Ja lisättäköön vielä, että minä en todellakaan ole tämän eron syy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Alkuperäinen kirjoittaja IceQueen:
no minusta tuo lapsi on pieni siihen että pitäisi tottua vielä äitipuoleen. jotenki tuntuu että tässä on jotain muutakin. ja ihan silläkin sanon ,että mulla pikkasen vanhempi tapaa isäänsä puistossa ym ja menee todellakin hämilleen kun isi lähtee toiseen suuntaan. sitten siihen vielä muita ihmisiä niin ...

Mutta hei. Tässä tapauksessa isä ei ole vieras, koska tähän asti on saanut tavata lastaan ihan säännöllisesti, kunnes alkoi seurustelemaan minun kanssani.

Ja lisättäköön vielä, että minä en todellakaan ole tämän eron syy.

Siis missä vaiheessa heille tuli ero? Lapsi on 11 kk, ja on jo ajanjaksoja jollon tapaamiset saatiin sovittua eron jälkeen, sitten alkoikin ajat jolloin te aloitte seurustella ja nyt jo asutte yhdessä?

En minäkään välttämättä olisi riemurinnoin päästämässä lapsia leikkimään kotia jonkun isänsä viime viikolla tapaaman naisen kanssa joka yhtäkkiä "tulee kuulumaan lapsen elämään" ja sitten taas ensi viikolla ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Alkuperäinen kirjoittaja IceQueen:
no minusta tuo lapsi on pieni siihen että pitäisi tottua vielä äitipuoleen. jotenki tuntuu että tässä on jotain muutakin. ja ihan silläkin sanon ,että mulla pikkasen vanhempi tapaa isäänsä puistossa ym ja menee todellakin hämilleen kun isi lähtee toiseen suuntaan. sitten siihen vielä muita ihmisiä niin ...

Mutta hei. Tässä tapauksessa isä ei ole vieras, koska tähän asti on saanut tavata lastaan ihan säännöllisesti, kunnes alkoi seurustelemaan minun kanssani.

Ja lisättäköön vielä, että minä en todellakaan ole tämän eron syy.

en missään sanonut et isä olisi vieras. enkä sitä et olisit syypää mutta kovin on tuore ero jos on noin pieni lapsi ja ehkä asioita josta sinä et tiedä? en silti muuta mielipidettäni että tuon ikäiselle se voi olla ahdistavaa kun isän vieressä ei ole äiti vaan ihan vieras ihminen.

 
Täällä lienee turhaa miettiä näitä asioita (tuli taas todettua), koska täällä ei nähdä metsää puilta. Ikinä.

Äitiys on ihmeellisen autuaaksi tekevä asia

:heart:

Sillon ilmeisesti saa tehdä mitä tahansa kauheuksia, silti on syytön avioeroon ja ehdottomasti ainoa oikea ihminen olemaan lapsensa kanssa. Mies on aina se hirveä paskapää joka on perheensä jättänyt ja mennyt rakastumaankin vielä toiseen ihmiseen. Huh huh.
 
Alkuperäinen kirjoittaja IceQueen:
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Alkuperäinen kirjoittaja IceQueen:
no minusta tuo lapsi on pieni siihen että pitäisi tottua vielä äitipuoleen. jotenki tuntuu että tässä on jotain muutakin. ja ihan silläkin sanon ,että mulla pikkasen vanhempi tapaa isäänsä puistossa ym ja menee todellakin hämilleen kun isi lähtee toiseen suuntaan. sitten siihen vielä muita ihmisiä niin ...

Mutta hei. Tässä tapauksessa isä ei ole vieras, koska tähän asti on saanut tavata lastaan ihan säännöllisesti, kunnes alkoi seurustelemaan minun kanssani.

Ja lisättäköön vielä, että minä en todellakaan ole tämän eron syy.

en missään sanonut et isä olisi vieras. enkä sitä et olisit syypää mutta kovin on tuore ero jos on noin pieni lapsi ja ehkä asioita josta sinä et tiedä? en silti muuta mielipidettäni että tuon ikäiselle se voi olla ahdistavaa kun isän vieressä ei ole äiti vaan ihan vieras ihminen.

En mä tarkoittanut että sä niin olisit sanonut. Mutta tähän asti isä on kuulunut lapsen elämään ihan säännöllisesti ja usein. En keksi minkäänmoista syytä sille, että miksei nyt yhtäkkiä saakkaan nähdä lainkaan lastaan.

 
sä taas luet mitä haluat .miks ei lapsi voi tavata isäänsä puistossa omien vanhempien kera? miks täytyy heti repiä kaikki rutiini rikki tottuttamalla uuteen kotiin,ihmisiin jne.kaikella on aina oltava niin helvetin kiire joten missä se lapsen parasta ajattelu on?
 
minun tekee ainakin niin hemmetin pahaa katella kun pieni katsoo isänsä perään vaikka pieni onkin. ja vaikkei olla isän kans asuttu yhdessä tms mutta 24/7 oli kuitenki luonani kunnes tapahtu kaikkea ja nyt näkee harvemmin.
 
Ei tässä ole tarkoitus repiä mitään rikki.

Tarkoitus on se, että lapsi saa tavata isäänsä ja suhde säilyisi.

Onko siinä mitään eroa, että onko lapsi viikonloppuisin hoidossa tädillä, kummilla, mummilla, ukilla? Eikö voisi olla isän luona mielummin kun mahdollisuus kerran on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Ei tässä ole tarkoitus repiä mitään rikki.

Tarkoitus on se, että lapsi saa tavata isäänsä ja suhde säilyisi.

Onko siinä mitään eroa, että onko lapsi viikonloppuisin hoidossa tädillä, kummilla, mummilla, ukilla? Eikö voisi olla isän luona mielummin kun mahdollisuus kerran on?

no varmasti isänsä luona. mutta luulen että tällä äidillä on melko paha olla nyt että pitäisi vielä ajatella "toista naistaki" tilanteessa. kuitenkin elämä mullistunu aika lailla ja vielä tuollaisessa tilanteessa.

toivottavasti asia kuitenki ratkeaa ja lapsi saa tavata isäänsä jollain tapaa.

 
Monet tapaamisongelmanne tulisi ratkaistua sillä, että sinä jättäytyisit tuosta kuviosta pois hetkeksi. Anna äidille mahdollisuus sopia isän kanssa lapseen liittyvät asiat ja he keskenään hoitavat tapaamiset ja muut. Älä nyt mene väliin.
 
Siis lapsen äiti ja isä on olleet erossa jo ennen kuin sä tulit kuvioihin? Lapsi on saanut sillon tavata isäänsä ja olla jopa yötä ja sillon se on sopinut lapsen äidille? Mutta nyt kun sä tulit kuvioihin, ei saakaan enää tavata isäänsä ja yökyläillä? Näinkö?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gloria:
Ei tässä ole tarkoitus repiä mitään rikki.

Tarkoitus on se, että lapsi saa tavata isäänsä ja suhde säilyisi.

Onko siinä mitään eroa, että onko lapsi viikonloppuisin hoidossa tädillä, kummilla, mummilla, ukilla? Eikö voisi olla isän luona mielummin kun mahdollisuus kerran on?

Tuon ikäinen ei tarvitse joka viikonloppu mitään hoitopaikkoja. Ainakaan vuorokausien. Vaan ihan muutama tunti isän seurassa lapselle mukavia asioita tehden. Tuon ikäinen nukkuu vielä parit päiväunet, joten esim. 2-4h isän kanssa on melkein koko päivä. Tuon ikäinen ei kaipaa kahta kotia. Vaan mahdollisimman säännöllistä ja ennakoitavaa elämää.
 

Yhteistyössä