Meillä tuli tytön kans nukkumaanmenosta taistelua. Kauheen väsyny oli mutta kun ei voinut antaa periksi ja laittaa vaan nukkumaan vaan piti viimeseen asti vängätä, kovapäinen kun on. Menin sitten laittamaan tyttöö maate ja tyttö sit väsyneena ja pikaistuksissaan puras mua kädestä. Tollanen ei oo tytöllä ollu tapana, kerran aiemmin on meinannu purasta.
Mä komensin tyttöö kovalla äänellä että koskaan ei saa purra. Huomasin sit että tyttö ittekki tavallaa säikähti sitä et puras, hämmenty siitä omasta toiminnastaan. Ja alkoi itkemään.
Mut sit tapahtu se mikä sai melkeen mutki itkeen. Tyttö ojensi mulle kätensä ja sanoi että "Äiti voi purra mua.." :'( Tyttö ajatteli että ku hän kerran teki kipeetä mulle, mä voin tehdä samoin hänelle. Mä halasin tyttöö kauheen kovasti ja sanoin ettei äiti varmasti sua pure, ei koskaan! Ja tyttö vaan totes että ei äiti pure mua.. Sitten hän pyysi anteeksi ja halasi. Hetken aikaa halittiin ja sitten tyttö laittoi pään tyynyyn ja nukahti.
Ittelle jäi tuosta jotenki nii surullinen olo. Että mihin tuo tyttö olis ollu valmis kun satutti mua.. vaikee selittää..
Pakko oli vaan johonki saada purkaa..
Mä komensin tyttöö kovalla äänellä että koskaan ei saa purra. Huomasin sit että tyttö ittekki tavallaa säikähti sitä et puras, hämmenty siitä omasta toiminnastaan. Ja alkoi itkemään.
Mut sit tapahtu se mikä sai melkeen mutki itkeen. Tyttö ojensi mulle kätensä ja sanoi että "Äiti voi purra mua.." :'( Tyttö ajatteli että ku hän kerran teki kipeetä mulle, mä voin tehdä samoin hänelle. Mä halasin tyttöö kauheen kovasti ja sanoin ettei äiti varmasti sua pure, ei koskaan! Ja tyttö vaan totes että ei äiti pure mua.. Sitten hän pyysi anteeksi ja halasi. Hetken aikaa halittiin ja sitten tyttö laittoi pään tyynyyn ja nukahti.
Ittelle jäi tuosta jotenki nii surullinen olo. Että mihin tuo tyttö olis ollu valmis kun satutti mua.. vaikee selittää..
Pakko oli vaan johonki saada purkaa..
Olisin itsekkin kyllä liikuttunut tuollaisesta..
