Aina ajankohtainen D-vitamiini!

[ei rasvaa]

Ota aurinkoa ilman rasvaa!

Auringosta saatavan D-vitamiinin tärkeydestä ei ole puhuttu riittävästi siitä syystä, että tieto sotii aurinkorasvaa myyvän kosmetiikkateollisuuden etuja vastaan.

Auringonvalon ja d-vitamiinin puutos on kuitenkin linkitetty yli 70 syöpätyyppiin. Toki melanooman riski lisääntyy auringossa kärvistellessä, mutta samalla kuitenkin useiden muiden syöpien riski pienenee. Melanooman kuolimisen riski 75 ikävuoteen mennessä on ~0,3%, kun taas kaikkien syöpien riski on yhteensä 9,65%. Tarvitsemme auringonvalosta UVB-säteitä, joiden avulla muodostamme ihollamme d-vitamiinia.

Jos levitämme ihollemme kemikaalicocktail-aurinkorasvoja, häiritsemme tehokkaasti ihollamme tapahtuvaa d-vitamiinisynteesiä sekä muita iholla muodostuvia fotoreaktiivisia yhdisteitä. On myös hyvä muistaa, että ~60% siitä mitä laitamme ihollemme, imeytyy myös verenkiertoomme. Mitä korkeampi on rasvan SPF-kerroin - sitä enemmän siinä on kemikaaleja. Kemikaalit häiritsevät kehon hormonitoimintaa ja ne saattavat mm. laukaista estrogeeniriippuvaisia syöpiä rinnoissa, kohdun limakalvossa ja eturauhasessa. Jos haluamme välittää ympäristöstämme ja syödä kaloja, niin huomioitava seikka on myös se, että aurinkorasvamme ja niiden sisältämät kemikaalit ajautuvat pesuvesien mukana vesistöihin, jotka voivat sitten vaikuttaa negatiivisesti kaloihin. Täältä voit lukea lisää aurinkovoiteiden haitoista.
balanssi: Kuinka välttää auringossa palaminen?



D-vitamiinitutkijoiden keskuudessa lienee yleinen se käsitys, että purkista saatu on kuta kuinkin yhtä hyödyllistä kuin auringosta saatu. Varmin tapa saada D-vitamiinia on ottaa aurinkoa keskipäivällä ja ilman rasvaa. Mutta vain sen verran, että ei pala:

”Päinvastoin kuin esimerkiksi virallisissa suosituksissa usein neuvotaan, aurinkoa on suositeltavinta ottaa keskipäivällä. Muina aikoina auringon UVB-säteet, joita tarvitaan D-vitamiinin muodostumisessa, suodattuvat lähes kokonaan ilmakehään. D-vitamiinin saamiseksi aurinkoa on suositeltavaa ottaa 20–30 minuuttia kerrallaan suurimmalle osalle kehoa, muutaman kerran viikossa ja ilman aurinkovoidetta. Oma ihotyyppi on tietysti syytä ottaa huomioon.”

Iltalehti uutisoi äskettäin, että suomalaislapsilla on todettu murtumia ja jopa osteoporoosia, jotka ovat vältettävissä D-vitamiinia lisäämällä. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 99 prosenttia helsinkiläisistä koululaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta. Iltalehdessä haastateltu ylilääkäri Raimo Rintala suosittelee 50 mikrogramman D-vitamiinilisää myös lapsille.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

D-vitamiini terveyden ylläpitäjä sairauksien torjuja!

Miksi influenssat rantautuvat juuri tänne mihin aurinko ei paista? Aivan oikein, pronssikaudella ihmiset söivät yli kilon kalaa päivässä ja tämä riitti takaamaan riittävän D-vitamiinin saannin, tänä päivänä syödään viljeltyjä kaloja, joiden D-vitamiinipitoisuus on neljännes villikalan pitoisuudesta eli pari mkroa, jos ylipäätään edes syödään kalaa ja joka tapauksessa liian vähän.

Sopiva annos on 50-250mikrogrammaa päivä ja paras on käydä mittauttamaan veren seerumipitoisuus.
Joka tapauksessa lasten D-vitamiiniannostukset ovat aivan liian pieniä, näillä annostuksilla vältetään nipin napin riisitauti. Imettävän äidin tulisi saada 75 mikrogrammaa!
http://luomuilija.blogspot.fi/2012/d-vitamiini-terveyden-yllapitaja.html

 

[100µg]

"Tärkeä D-vitamiini

Tiesitkö, että D-vitamiini valmisteiden imeytymisessä voi olla huikeita eroja? Ole tarkkana, kuluttaja!

Kaikille suomalaisille opetetaan nyt, että D-vitamiini on välttämätön terveydelle. Näin se onkin ja ihan jokaisen vauvasta vaariin kannattaa ottaa D-vitamiinia purkista! Vaan siitä vielä puhutaan vähemmän, että eri D-vitamiinivalmisteiden imeytymisellä on valtavia eroja ja jo lähtökohtaisesti on valmisteita,joissa D-vitamiinipitoisuudet ovat olemattomia ja aivan liian pieniä. Silti näissä purkeissä lukee, ettei annostusta saa ylittää. Jos kuluttaja ei ole tarkkana tai osta asiantuntevalta myyjältä, saattaa kotiin lähteä purkki, joka ei välttämättä nostakaan D-vitamiinitasoja,kuten asiakas luulee. D-vitamiinivalmisteita on montaa eri vahvuutta 5 mcg, 7,5, 10, 12,5, 15, 20, 25, 30, 38, 50, 75 mcg, 100mcg ja 125 mcg.

Toinen karikko on D2 -vitamiinivalmisteet; yhä edelleen on myynnissä ja saatetaan suositella pienille lapsille D2-tippoja,jotka ikävä kyllä ei imeydy lainkaan samalla tavalla, kuin D3. Kannattaa siis olla tarkkana, että oma pikkuinen saa käyttöönsä tärkeän D-vitamiinin nimenomaan D3-muodossa. Viimeisimmässä D-vitamiini saantisuositus päivityksessä oli jo maininta tästä, saapa nähdä muuttuuko neuvolan suosituskäytäntö tämän mukana. Toivottavasti!

Kolmas karikko, johon kuluttaja voi kompastua on eri olomuodot D3-vitamiinivalmisteissa. Näilläpä on suunnaton eroavaisuus imeytymisessa. Tällä hetkellä D3-valmisteita löytyy tablettina, kuorilona, tippana ja suihkeena. Tabletti , kuorilo ja tippa imeytyvät suoliston kautta aina ja imeytyminesaste riippuu vielä kaiken muun lisäksi suoliston kunnosta. Mitä enemmän masussa ja suolistossa on ongelmia sen pienempi hyötyaste D-vitamiinin imeytymiselle näissä olomuodoissa. Kaikisten huonoiten imeytyy tablettimuotoinen D-vitamiini, koska siitä puuttuu vielä imeytymiselle elintärkeä kylmäpuristettu öljy, D-vitamiinihan on rasvaliukoinen vitamiini ja siksi öljylisää imeytymiseen tarvittaan. On tutkimuksia joissa sanotaan että huonoimmillaan tabletin hyötyaste voi olla vain 10%, kuorilossa 20-30%, tipassa 50%. Uskon tuohon, koska ihmisillä on niin paljon vatsan ja suoliston kanssa probleemia. Suihkemuotoinen D3-vitamiini on tällä hetkellä ainoa muoto Suomessa , jonka imeytymisreitti on erilainen ja se imeytyy suoraan suun limakalvolta verenkiertoon, jolloin suolisto ei pääse haittaamaan imeytymistä ja imeytymisaste onkin 90% suihkeessa!

Aika huikeita eroja imeytymisessä, eikä ole siis ihan sama minkämuotoista D-vitamiinia käytät, jos haluat nostaa D-vitamiinitasot riittävälle tasolle. Kuuma peruna on Suomessa D-vitamiinin saantisuositus, joka on monen asiantuntijan mielestä aivan riittämätön ja on ihmetelty, että miksi maissa,joissa paljon enemmän aurinkoa, saantisuositukset on ihan eri tasolla, paljon korkeammat!"
Tärkeä D-vitamiini : Minna Bister

 

[terveyttä]

Lääkäri Hannu Vierolan mielestä suomalaisten D-vitamiinin puute alkaa olla hälyttävällä tasolla. Ruokavaliosta tai auringosta kesällä saatu vitamiinimäärä ei riitä syksyllä edes isänpäivään saakka.
Iisalmelaislääkäri Hannu Vierola on työnsä kautta päätynyt tutkimaan potilaidensa D-vitamiinin määriä. Tulokset ovat olleet hälyttäviä, esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä joka viides on lähestulkoon riisitaudin partaalla. D-vitamiinin vajaus koskee kuitenkin myös kaikkia muita ikäluokkia ja molempia sukupuolia. Kriisiryhmiä ovat nuoret ja vanhukset sekä laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa potevat. D-vitamiinin puute aiheuttaa lukuisia puutostiloja. Matala D-vitamiini lisää Vierolan mukaan mm. syöpäriskiä, luun haurastumista, diabetesta, verenpainetautia, MS-tautia ja influenssaa.Vitamiinin lisääminen ruokavalioon vähentää nivel- ja lihassärkyjä, kohentaa lihasvoimaa, mielialaa ja karkoittaa väsymystä. Pelkästään ruokavaliolla D-vitamiinin puutetta ei voi saada tasapainoon, esimerkiksi maitoa tulisi tällöin juoda jopa neljä litraa päivässä. Lääkärikunnassa ihmetellään Suomen alhaisia vitamiinisuosituksia.
Iisalmelaislääkäri kauhistelee suomalaisten vitamiinivajetta | Yle Uutiset | yle.fi


Lihaksille D-vitamiinia:
Athletes are beginning to catch on to the fact that vitamin D plays a role in balance, strength, and muscle repair. Vitamin D increases the size of fast-twitch muscles and general muscle strength, helpful in the quick sprints and explosive movements. Past research has shown athletes with higher vitamin D levels can jump higher, quicker, and with greater power than those with the lowest levels.
D-vitamiini ja urheilu - YouTube

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
Ajankohtainen D-vitamiini - Itsehoidon artikkelit - Tohtori Tolonen

Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
EFSA - Scientific Opinion of the NDA Panel: Tolerable Upper Intake Level of vitamin D

 

[100µg]

"Kanadalaisessa pilottitutkimuksessa D-vitamiinin puutteella on havaittu yhteys lasten kariekseen. Lapsilla, jotka kärsivät D-vitamiinin puutteesta, oli kaksi kertaa suurempi pahan karieksen riski verrattuna lapsiin, joiden D-vitamiinitasot olivat riittävät (75 nmol/l). Hammasluu eli dentiini on luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita. "
Vitamin D Wiki | Children with severe caries were 2X more likely to have inadequate vitamin D – July 2012

 

[30µg]

Tässä kesäkuussa alkaneessa Suomalaisessa tutkimuksessa annetaan 500:lle vauvalle 2-vuotiaaksi asti 30µg D3-vitamiinia päivässä. Ja seurataan eri autoimuunisairauksien syntyä.
HUS Internet - Etusivu

 

[D-vitamiini]

Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
Torstai 20.9
MTV3 kello 9.25

Uusinta Perjantaina 21.9 kello 5.55

Tämän jälkeen löytyy katsomosta, johon suora linkki Antti Heikkilän kotisivulta.

 

[terveyttä]

Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
Katsomo - Studio55.fi: Tärkeä D-vitamiini.

Miksi pillereitä kannattaa syödä pimeällä eli kaikki mitä sinun pitää tietää D-vitamiinista
D-vitamiini: syö pillereitä pimeällä

 

[Saraella]

Mistä nämä D-vitamiiniuskovaiset nykyään sikiävät, kun jakavat tätä infoaan lähes joka palstalla? Ei sillä, ettenkö ymmärtäisi kyseisen vitamiinin olevan tärkeä. Silti ei ymmärrä tätä intoa jakaa meille muille kyseistä ilosanomaa.

 

[terveyttä]

Nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä turvallinen ja tehokas tapa saavuttaa hyvä D-vitamiinipitoisuus



Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.



Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.



Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.


Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.



Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.



Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.



Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030



Tärkeä D-vitamiini, Lääkäri Antti Heikkilä
Katsomo - Studio55.fi: Tärkeä D-vitamiini.



Miksi pillereitä kannattaa syödä pimeällä eli kaikki mitä sinun pitää tietää D-vitamiinista
D-vitamiini: syö pillereitä pimeällä



D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua
D-vitamiinilisän käyttö on perusteltua - Hevoskuuri

 

[terveyttä]

Paljonko D-vitamiinia?
Syksyn ensimmäisessä lähetyksessä suurennuslasin alle otetaan D-vitamiini. Paljonko tätä niin sanottua aurinkovitamiinia uskaltaa turvallisesti ottaa?
Akuutti TV1 keskiviikkona 24.10. klo 19:55

 

[terveyttä]

Iso osa markkinoilla olevista D-vitamiinivalmisteista ei sisällä sitä määrää D-vitamiinia, mitä tuoteseloste lupaa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksista.
D-vitamiini tyhjää täynnä? | yle.fi

Lista tutkituista valmisteista:
http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/d-vitamiini.pdf

 

[iherb]

Iso osa markkinoilla olevista D-vitamiinivalmisteista ei sisällä sitä määrää D-vitamiinia, mitä tuoteseloste lupaa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksista. D-vitamiini on ravintolisä, jota ei syynätä kuten lääkettä, ennen kuin se päätyy apteekin tai kaupan hyllylle. Ravintolisän ostopaikka ei takaa aina laatua, eli apteekissa myynnissä olevat ravintolisät eivät ole automaattisesti luotettavampia kuin päivittäistavarakaupasta tai terveystuotekaupasta ostetut. Tuotteiden hintojen vertailu on vaikeaa, kun pakkauskoot ja D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat. Tutkittujen tablettien ja suihkeiden joukossa halvimmat ja kalleimmat tuotteet olivat heikkolaatuisimpia, joten hinnan perusteella on vaikea arvioida tuotteen laatua.
D-vitamiini tyhjää täynnä? | yle.fi

Lista tutkituista valmisteista:
http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/d-vitamiini.pdf


Ravintolisissä paljon humpuukia. Kaikki vitamiinivalmisteet luokitellaan ravintolisiksi. Tästä näet itse ohjelman:
Kuningaskuluttaja: 18.10.2012 19.30 | Tv | Areena | yle.fi

Syysväsymystä, kiirettä ja stressiä, kipeitä hartioita. Voisiko apu löytyä ravintolisäpurkeista?
Ravintolisissä paljon humpuukia | Kuningaskuluttaja

Pistää todellakin miettimään näitä D-vitaminoituja elintarvikkeita, että sisältävätkö ne lainkaan D-vitamiinia vai onko vain mainoskikka purkin kyljessä.

 

[deeee]

50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 2001.
Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study : The Lancet

Tämän jälkeen asia on unohdettu ja mitään ei olla edes tekemässä asian suhteen.

D-vitamiinin saantisuositus on ollut Suomessa 100-125 µg/vrk 1940-1964 -luvulle asti.

In Finland, from the mid-1950s until 1964, the recommended intake of vitamin D for infants was 4000–5000 IU/d (100–125 µg/d). In 1964 it was reduced to 2000 IU/d (50 µg/d), and in 1975 it was further reduced to 1000 IU/d (25 µg/d). In 1992, on the basis of the US RDA, the dose was reduced again to 400 IU/d (10 µg/d). Under this controlled supplementation regimen, even at the highest intakes, neither idiopathic infantile hypercalcemia nor any other health problem was ever described. However, what was described in a retrospective study was a dramatic decrease in type 1 diabetes later in life in infants who received high-dose daily vitamin D supplementation.
Assessment of dietary vitamin D requirements during pregnancy and lactation

Suomessa on n. 40 000 I-tyypin diabeetikkoa. I-tyypin diabetes lisääntyy 4% vuosivauhtia eli keskimäärin 2 lasta päivässä sairastuu I-tyypin diabetekseen.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm

Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.

Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030

""Puolet uusista tyypin 1 diabetestapauksista voitaisiin ehkäistä nostamalla seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) vähintään 125 nanomooliin litrassa (nmol/l), arvioi uuden tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston professori Cedrik F. Garland (joulukuun Diabetologia). Suomalaiset "asiantuntijat" väittävät 50 nmolin/l riittävän kaikille. Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa ja lisää tulee päivittäin, koska odottavat äidit eivät ota riittävästi D-vitamiinia eivätkä anna sitä tarpeeksi lapsilleen. Peruspalveluministeri ja viranomaiset eivät tunne tai eivät ota vakavasti tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin tarve on vähintään 100 mikrogrammaa (µg) päivässä.""
"D3-vitamiini ehkäisisi puolet 1 tyypin diabeteksista" - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen

Vitamin D deficiency linked to type 1 diabetes risk. By comparing serum concentrations, the scientists were able to determine the optimal serum level needed to decrease one’s risk of developing type 1 diabetes. Based on the present research findings, Dr Garland estimates that a vitamin D serum level of 50 ng/ml ( 125 nmol/l) is needed to decrease ones risk.
Vitamin D Council > News

 

[100µg]

D-vitamiini torjuu hengitystieinfektioita

Tukholman Karoliinisen Instituutin Huddingen yliopistoklinikassa testattiin, ehkäiseekö D-vitamiini hengitystieinfektioita. Ja ehkäiseehän se, kertoo mikrobiologian erikoislääkäri Peter Bergman. Hän esitti tutkimuksen tulokset Ruotsin lääkäripäivillä. Aiheesta kirjoittaa Dagens Medicin -lehti.

Aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että D-vitamiinin vähäinen pitoisuus veressä voi altistaa infektioille. Nyt siis Tukholmassa haluttiin tutkia, mikä teho on 100 mikrogramman eli 4000 kansainvälisen yksikön (IU) päivittäisellä nauttimisella. Aineistona oli 140 infektioherkkää henkilöä, joista puolet sai vuoden ajan D-vitamiinia ja puolet lumetta. Järjestely oli kaksoissokko. Toisin sanoen tutkitut itse ja tutkijat eivät tienneet vaikutusjakson aikana ketkä saivat D-vitamiinia ja ketkä lumetta.

Tulokset osoittivat, että D-vitamiini vähensi vaivoja (besvär). Antibioottien tarve väheni 63 % lumeeseen verrattuna ja sieni-infektioiden riski hengitysteissä pieneni samalla.

Tulokset tukevat aikaisemmin Suomessa, Yhdysvalloissa, Espanjassa, Japanissa ja muualla tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan D-vitamiini ehkäisee virus- ja bakteeritulehduksia ja nopeuttaa niiden paranemista.
Vitamin D bromsade luftvägsinfektioner - Dagens Medicin

 

[100µg]

"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.

Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.

Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).

Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.

100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
Odottaville naisille D-vitamiinia 150 µg/vrk - Terveysuutiset - Tohtori Tolonen

Kuntoon purkkiruualla (A.W Yrjänä):
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/HS-Kuntoon-purkkiruualla.jpg

 

[mitattu]

100µg ja 80 nmol/l, joten täytyy nostaa annostusta.

Mittauksen saa ilmaiseksi esim. neuvolassa.

 

[50µg]

D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin.

Aamutohtori: Aamutohtorin aiheena d-vitamiini | Tv | Areena | yle.fi