Aion hankkia rakastajan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vaakanainen-79
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vaakanainen-79

Vieras
Olen päättänyt hankkia rakastajan. En juuri nyt, vaan ehkä 5-10 vuoden kuluttua. En halua jakaa elämääni kenenkään kanssa, vaan haluan kokea ehkä yhden tai pari pitkää viikonloppua salaa seikkaillen. En halua pelkkää seksiä vaan myös älykästä, aikuismaista keskusteluseuraa, romantiikkaa ja molemminpuolista ihailua ja kunnioitusta. Minulla ei ole ketään ihastusta tai mielitiettyä, mutta pidän silmäni avoimena. Ja vaatimustaso tulee olemaan hyvin korkea!

Olen 32-vuotias kolmen lapsen äiti. Olen ollut jo pitkään naimisissa valkoisessa tiilitalossa kera farmariauton ja lomamatkojen. Avioliittoni on minusta hyvä ja toimiva. Kunnioitan aviomiestäni ja hänessä on hyviä puolia, joiden vuoksi en olisi valmis luopumaan hänestä ikinä: luotettava, hyvätapainen, fiksu, äärettömän lapsirakas, kädentaitoinen ja mahdottoman mukava. Seksielämämme ei ole ollut helppoa, mutta sekin on saatu toimimaan teknisesti paikoitellen jopa loistavaksi.

Suhteemme keskeisin ongelma on se, että en koe tulevani kohdelluksi hyvin naisena ja vaimona, sukupuolisena olentona. Mieheni ei ole ilmeisesti ikinä uskaltanut kasvaa itse ikinä loppuun saakka aikuiseksi mieheksi. Hänelle on elämässä ehdottomasti tärkeintä lasten kanssa ajanviettäminen, minkä tarpeen ymmärrän hyvin hänen omaan taustaansa peilattuna. Lasten jälkeen mieheni pitää ehdottomasti kiinni siitä, että hän saa omaa aikaa rakkaaseen luontoharrastukseensa, mökkeilyyn ja kalastukseen.

Olisin usein kaivannut sitä, että mieheni ottaa ohjat käsiinsä ja yllättää minut. Kukkia ex tempore, ravintolaillallinen yhdessä, kuohuviiniä ja suklaata suuren urakan palkkioksi tai kiitokseksi kotitöistä, jotka hoidan meillä 80-prosenttisesti. Eikä tarvitse edes yllättää: Minusta olisi upeaa, jos mieheni olisi joskus kysynyt minulta, miten olisi pieni yhteinen viikonloppu Flamingossa tai lyhyt reissu Lontooseen. Vain me kaksi ja lapset mummolaan. Ei käy. Jos hän jotakin kysyy, hän on kiinnostunut, milloin pääsee seuraavan kerran mökkeilemään serkkupojan kanssa. Ikään kuin vain mökille ja kalaan lähtö olisi sitä todellista onnea eikä suinkaan vaimon kanssa yhdessäolo. Kotityöt, lasten harrastukset, kummilasten muistamiset, sukulaisten joulukortit, veroilmoitukset ja parisuhteen huoltaminen. Se on kaikki minun työsarkaani. Mieheni leikkii ja painii lasten kanssa, mikä on tietysti tärkeää. Nettiroikkuminen sen sijaan ei ole sekä olutmaistajaiset kavereiden kanssa.

Olen mielestäni kaunis nainen. Pitkä ja hoikka, tuuheat ja pitkät hiukset, kauniit kasvot ja huoliteltu olemus. Seurustelumme alkuaikoina mieheni oli hyvin hämmentynyt, kun pukeuduin klassisesti kauniisiin alusvaatteisiin. Tämän lisäksi olen keskustelutaitoinen, monipuolisesti sivistynyt, lapsistani tunnollisesti huolehtiva nainen, joka osaa olla myös aivan hulvattoman hauska emäntä! Jumankekka, olisin jollekin asiaa arvostavalle aivan upea saalis!

Joku haluaa nyt kysyä, miksi et ole sanonut miehellesi tarpeistasi ja haaveistasi. Olen sanonut sen monta kertaa. Olemme riidelleet aiheesta. Olen puhunut siitä pariterapiassa. Olen tarkoittanut sitä, mitä sanon, joka ikinen kerta. Sitten joku tiedostaa, miksi haluat roikkua tuollaisessa avioliitossa. Sen vuoksi, että arkemme toimii, tykkään miehestäni sekä haluan antaa lapsilleni ehjän perheen ja talouden. Avioliittoa ei kaadeta sinänsä toissijaisten ja jokseenkin turhamaisten unelmien takia.

Lyhyt seikkailu. Upeaa seuraa ja ruokaa, veret seisauttavaa seksiä ja älykästä keskusteluseuraa. Pariisi tai Barcelona tai Porvoo. Ajatus siitä antaa voimia. En halua kuolla ennen kuin olen kokenut, miltä tuntuu olla nainen.
 
[QUOTE="vieras";26310840]Vittu mitä paskaa.[/QUOTE]

Haluatko kertoa, miksi tämä on mielestäsi "paskaa"?

Kaipaatko itse samoja asioita, mutta et uskalla vaatia itsellesi mitään.

Katsos, elämä ei ole mustavalkoista tyyliin ota/jätä. Kompromisseja, darling, kompromisseja!
 
[QUOTE="vieras";26310895]Pettäminen on kompromissien tekemistä?

Koko tekstisi oli silkaa sontaa.[/QUOTE]

Onko sun mielestä pettäminen pahin asia, jonka voi toiselle tehdä? Oletko niin totaalisesti tämän luterilaisen arvomaailman pesemä, että kaikki seksiin liittyvä nostetaan jalustalle, kun se on jo lähtökohtaisestikin niin kielletty ja jännittävä aihe. Ymmärrän toki, että seksi nostattaa tunteet pintaat. Minulle se on vain yksi joskin hyvin tarpeellinen osa avioelämää. Niin arvokas asia se ei kuitenkaan ole, että tahtoisin romuttaa avioliittoni sen vuoksi.
 
Apua! Äitikin voi haluta seksiä ja tunnetta siitä, että on muutakin kuin vaipanvaihtaja! En ole ikinä tuota tiennykään. Kyllä nyt palstamammojen maailman romahti!
 
Onko sun mielestä pettäminen pahin asia, jonka voi toiselle tehdä? Oletko niin totaalisesti tämän luterilaisen arvomaailman pesemä, että kaikki seksiin liittyvä nostetaan jalustalle, kun se on jo lähtökohtaisestikin niin kielletty ja jännittävä aihe. Ymmärrän toki, että seksi nostattaa tunteet pintaat. Minulle se on vain yksi joskin hyvin tarpeellinen osa avioelämää. Niin arvokas asia se ei kuitenkaan ole, että tahtoisin romuttaa avioliittoni sen vuoksi.

Arvokas ei ole mutta olet valmis silti hankkimaan rakastajan ja kun käry käy,romutat sen avioliittosi.
 
Onko sun mielestä pettäminen pahin asia, jonka voi toiselle tehdä? Oletko niin totaalisesti tämän luterilaisen arvomaailman pesemä, että kaikki seksiin liittyvä nostetaan jalustalle, kun se on jo lähtökohtaisestikin niin kielletty ja jännittävä aihe. Ymmärrän toki, että seksi nostattaa tunteet pintaat. Minulle se on vain yksi joskin hyvin tarpeellinen osa avioelämää. Niin arvokas asia se ei kuitenkaan ole, että tahtoisin romuttaa avioliittoni sen vuoksi.

Kyllä! Pettäminen on parisuhteessa kamalin asia, mitä voi toiselle tehdä. Tappamisen, väkivallan ja raiskaamisen jälkeen.

Oksetat minua.
 
Samat aatokset kuin ap:lla, ei nyt ihan niin korkealaatuisia vaatimuksia. Olisi vain mies, jonka sylissä saisi joskus tuntea olevansa nainen. Mutta ehkä vielä joku päivä. Enkä aio edes tuntea huonoa omaatuntoa.
 
[QUOTE="vieras";26311008]Kyllä! Pettäminen on parisuhteessa kamalin asia, mitä voi toiselle tehdä. Tappamisen, väkivallan ja raiskaamisen jälkeen.

Oksetat minua.[/QUOTE]

Oletko itse joutunut pettämisen kohteeksi? Eikö miehelle enää riittäneetkään nukkaiset imetysliivit ja kulahtaneet sloggit? Tuliko masusta pergamenttia synnytyksen jälkeen? Veikö ylivoimainen univelka seksihalut sinulta, mutta ei mieheltäsi?
 
Kiinnostaisiko jos tämä 20v poika saisi vähän opetusta? Muutama liikakilokin tullut matkan varrella mutta sisäinen kauneushan se on tärkein. Pelaan Texas hold'emia vapaa-ajalla kaiket päivät eikä mulla ole hirveesti kavereita, ja oon neitsyt. Asun vanhempien luona ja oon jättäny pari kouluakin kesken. Pystyn myös tarjoamaan älykästä keskusteluseuraa, kiinnostaako matematiikka, peliteoria tai yhteiskunnasta keskustelu? Sosiaalinen elämä on onnetonta koska satun olemaan puoliksi autistinen. Vieläkö kiinnostaa?
 
[QUOTE="...";26311022]Samat aatokset kuin ap:lla, ei nyt ihan niin korkealaatuisia vaatimuksia. Olisi vain mies, jonka sylissä saisi joskus tuntea olevansa nainen. Mutta ehkä vielä joku päivä. Enkä aio edes tuntea huonoa omaatuntoa.[/QUOTE]

Ja täällä kolmas! Helvetti kun tätä huushollia on pyörittänyt vuosikaudet ja ottanut vastaan lasten räkytykset ja huudot eikä puoliso ole millään tavalla ollut muuta kuin satunnainen sukupuoleton huoltaja, niin mä aion vielä myös joku päivä antaa palaa. Erikseen en ketään lähde hakemaan, mutta kun aika on kypsä, saa tapahtua jos on tapahtuakseen. Ja ei, en todellakaan tunne huonoa omaatuntoa. Se on mun mies, jonka olisi pitänyt potea syyllisyyttä mun kohtelusta jo vuosikausia.
 
Kiinnostaisiko jos tämä 20v poika saisi vähän opetusta? Muutama liikakilokin tullut matkan varrella mutta sisäinen kauneushan se on tärkein. Pelaan Texas hold'emia vapaa-ajalla kaiket päivät eikä mulla ole hirveesti kavereita, ja oon neitsyt. Asun vanhempien luona ja oon jättäny pari kouluakin kesken. Pystyn myös tarjoamaan älykästä keskusteluseuraa, kiinnostaako matematiikka, peliteoria tai yhteiskunnasta keskustelu? Sosiaalinen elämä on onnetonta koska satun olemaan puoliksi autistinen. Vieläkö kiinnostaa?

Paukuttele sinä vain sloggien vyötärönauhaa tositelkkarin edessä. Tai jos haluat piristystä suhteeseesi, ala huolehtia itsestäsi ja ota suitset omiin käsiin. Muista, että ei ole olemassa rumia naisia - on vain laiskoja. Useimmissa parisuhteissa metsä vastaa siten kuin sinne huudetaan. Valitettavasti meillä ei ole niin. :)
 
Paukuttele sinä vain sloggien vyötärönauhaa tositelkkarin edessä. Tai jos haluat piristystä suhteeseesi, ala huolehtia itsestäsi ja ota suitset omiin käsiin. Muista, että ei ole olemassa rumia naisia - on vain laiskoja. Useimmissa parisuhteissa metsä vastaa siten kuin sinne huudetaan. Valitettavasti meillä ei ole niin. :)
Hih. Ei mulla ole suhdetta. Jos aiot tulla mun rakastajattajeksi, aiotko ryöstää mut?
 
Täällä sitten kai neljäs, mutta sillä erotuksella, että olen seikkailuni jo tehnyt. Karkasimme fantastisen työkaverini kanssa jonnekin, mutta kuitenkin vähän kopiohuonetta pidemmälle. Täytyy vain muistaa valita kumppani, joka on myös sitoutunut perheeseensä niin, ettei ala roikkumaan salarakkaan perässä. Voi mitä seksiä se ole, sen avulla jaksaisin vaikka loppuelämäni selibaatissa. :)
 
Kyllä mä ymmärrän sinua. Vähän vastaavassa tilanteessa olen ollut itsekin. En siis koskaan ole pettänyt, mutta olen kokenut tuon että en tule arvostetuksi naisena. Sitä on vaikeaa selittää sellaiselle ihmiselle joka ei ole sitä kokenut. Ulkopuoliselle ihmiselle näytti siltä että meillä oli kaikki hyvin; lämpimät välit miehen kanssa, ihanat lapset, kiva koti yms. Silti tuntui että jotain puuttui.

Pitkien keskustelujen jälkeen sain mieheni ymmärtämään, että tarvitsen enemmän häneltä Juurikin noita asioita joita sinä ap mainitsit. Olemme tehneet töitä nyt yhdessä suhteen eteen ja se on todellakin kannattanut ja antanut paljon meille molemmille.

Uskoisin että se rakastajan hankkiminen romuttaa oikeasti teidän suhteen. Ja alkuhuuman jälkeen tajuat mitä olet menettänyt! Ajatuksena se varmasti tuntuu houkuttelevalta, että vielä joku näkee sinut haluttavana naisena, mutta jospa se kuitenkin olisi sinun miehesi?
 
Oot sä mä??? Kaikki täsmää ja ymmärrän sua 100%!!

Mä ymmärrän myös. Ei sillä, että olisin lähdössä pettämään jne. Mutta edellinen suhteeni oli sellainen, etten saanut hyvää kohtelua naisena. Ja oikeasti, minut kuulutettiin jo kirkossa sen miehen kanssa. Sitten iski pakokauhu ja peruin häät. Se oli mun siunaus.

Mä olen kans samaa mieltä, että on sata muutakin tapaa loukata toista kuin harrastaa seksiä vieraassa pedissä. Ja jos ei kunnioita omien lastensa äitiä ja omaa vaimoansa niin paljon, että jaksaisi joskus istahtaa alas ja suunnitella pitkäjänteisesti, miten toista ilahduttaa, se on minusta tosi inhottavaa, ilkeää ja taitamatonta. Piittaamattomuus on minusta melkein synneistä pahin, mitä tulee just väkivallan ja ryyppäämisen jälkeen.
 

Yhteistyössä