Pakko tulla vanhaan ketjuun purkamaan lisää. Tuntuu että tämä lähtee ihan käsistä vaihteeksi.
Mies tuli perjantai-iltana kotiin viikonlopuksi. Lähtee huomen illalla. Ja mainittakoon, että hän saa ja pystyy nukkua yönsä kokonaan heräilemättä aina klo 8.30 asti.
Mies lupasi että saan nukkua yöni heräilemättä ja hän herää aamulla vauvan kanssa. No näin kävikin. Yöni nukuin heräilemättä ja nukahdinkin vielä aikaisin klo 21 ja mies samaten. Vauva heräsi 21-03 välillä joku 5-6 kertaa ja lopulta nousi ylös klo 4. Voi sitä raivon määrää mikä mieheltä lähti kello neljä aamuyöstä kun joutui nousemaan niin aikaisin. Siihen heräsi vanhempikin lapsi ja oli sitten molemmat hereillä klo 4. Mies raivosi ja huusi, kiroili ja huusi lisää. Lopulta jouduin itse nousemaan lasten kanssa, koska ei lapset ansaitse tuollaista. Eiväthän he tehneet mitään muuta kun heräsivät uuteen päivään.
Siinä sitten riideltiin miehen kanssa, hoidin lasten aamutoimet. Menin klo 6 takaisin nukkumaan kun mies siihen "antoi luvan". No, klo 7 hän tulikin taas herättämään minut ovia paiskomalla, että ei jaksa enää. Hän ei jaksa valvoa lasten kanssa aamuyöstä kun minä olen nukkunut 11h. Mikä ihmeen 11h. Niinpä nousin taas ja mies meni nukkumaan, nukkui pitkälle päivään.
Tuntuu että hänkään ei enää ymmärrä mitä se yö herääminen ja aikaisin aamulla herääminen lasten kanssa on. Hän on tottunut jo liian hyviin yöuniin ollessaan poissa perheensä luota, eikä kestä enää yhtäkään yötä & aamua.. Ensi viikonloppuna hänellä olisi mahdollisuus tulla myös kotiin, jo torstai illasta, mutta sanoi että ei varmaan tule jotta saa levättyä ja nukuttua. Niinpä niin. Kyllä suututtaa ja pistää vihaksi. Tämä vauvan nukumattomuus tärvelee parisuhteemmekin. Meillä on ollut niin ylä- ja alamäkiä suhteessa joista ollaan selvitty. Tämä taas tuntuu olevan ylitsepääsemätön este.