Äiti sai aivoinfarktin (kysymyksiä, purkamista jne...)

[vieras]

halit sinulle, teidän miten kauheaa tuo on .
Mun isällä oli 2 vuotta sitten massiivinen aivoinfarkti, tosin se alkoi ulkoisella vammalla päähän, mutta kuitenkin, koomassa ja koneissa 3 viikkoa, siitä alkoi erittäin hidas toipuminen. isä oli 4 raajahalvantunut ja koska oli hengityskoneessa, emme tienneet puhuuko, muistaako jne. Ennuste oli erittäin huono. aivokuollut:
Mutta... isä toipui fyysisesti niin, ett kaikki raajat toimi , mutta koko muisti oli pyyhkiytynyt pois noin 20 vuotta taaksepäin. Luuli olevansa armeijassa ja näki harhoja .Esim,. kuolleita istumassa vieressän
Tilanne nyt, liikuu pyörätuolilla, ja on aivan entisensä, tuntee ihmiset, mutta
tuo 20 vuotta ja lähimuisti on ikuisesti mennyttä. Ennusteeseen nähden kaikki siis loistavasti
Eli aivoista ei koskaan tiedä. Älä raasta itseäsi liikaa lukemalla kaikkea aiheeseen liittyvää, ole vain vierellä, ja toivo parasta. ja koita jaksaa

minä kerroin 5 veelle j 11 veelle , että ukki joko kuolee tai ei , emme voi tietää , ja sitten ,kun koneita ei ollut, vein lapset katsomaan ukkia,
se helpotti lapsia paljon. Mutta ne koneet olisivat varmaan olleet liika ja liian pelottavaa

Mäkään en aio tota 3-vuotiasta viedä sairaalaan, miljoona letkua ja äiti on pahasti turvoksissa. Kattoo sitten, kun hengityskone ainakin on pois.

Joo , koneet ja piuhat päässä taitavat pelottaa eniten. Lisäksi, huomesin lapsistani,että kun isä puhui alussa sillätavalla, että se aivovamma kuului ääneestä lapsia pelotti. Nyt isän puhe on aivan selkeä, joten se ei enää ole ongelma.
Kurjaahan tuossa on se,kun lääkärit on niin varovaisia, ja mäkin muistan seuranneeni niitä koneen käppyröitä ja ilonneeni ,että jossain kaukana isä varmaan kuuli ääneni,kun ne sykkeet sun muute heiteli,kun sille puhui

ja jostain luin, että herättyään tuollaisesta ihmiset voi olla erittäin agressiivisia, (isä oli ) ja se agressio on erittäin hyvästä paranemisen suhteen, joten älä pelästy, äläkä ota itseesi
(kun isä alkoi puhua, sen ekat sanat oli monta päivää;: olisitte antaneet minun kuolla !)

 

[Moon Vaan Melonit]

Joo , koneet ja piuhat päässä taitavat pelottaa eniten. Lisäksi, huomesin lapsistani,että kun isä puhui alussa sillätavalla, että se aivovamma kuului ääneestä lapsia pelotti. Nyt isän puhe on aivan selkeä, joten se ei enää ole ongelma.
Kurjaahan tuossa on se,kun lääkärit on niin varovaisia, ja mäkin muistan seuranneeni niitä koneen käppyröitä ja ilonneeni ,että jossain kaukana isä varmaan kuuli ääneni,kun ne sykkeet sun muute heiteli,kun sille puhui

ja jostain luin, että herättyään tuollaisesta ihmiset voi olla erittäin agressiivisia, (isä oli ) ja se agressio on erittäin hyvästä paranemisen suhteen, joten älä pelästy, äläkä ota itseesi
(kun isä alkoi puhua, sen ekat sanat oli monta päivää;: olisitte antaneet minun kuolla !)

Kun munkin mielestä verenpainetta sai laskemaan rauhottelemalla äitiä.
Äidin avokille lääkäri taas oli sanonu puhumisesta, ettei siitä haittaa ole, mut ei se parannakkaan tms...
Mut eipä lääkäritkään pysty sen enempää oikein tekemään, kun tällä hetkellä vaan odotetaan.

Ukki viimesinä aikoinaan kiukutteli läheisimmilleen. Kyl se sillon pahalta tuntu, vaik tiesi ettei ukki sitä tarkota.

 

[vieras]

Joo , koneet ja piuhat päässä taitavat pelottaa eniten. Lisäksi, huomesin lapsistani,että kun isä puhui alussa sillätavalla, että se aivovamma kuului ääneestä lapsia pelotti. Nyt isän puhe on aivan selkeä, joten se ei enää ole ongelma.
Kurjaahan tuossa on se,kun lääkärit on niin varovaisia, ja mäkin muistan seuranneeni niitä koneen käppyröitä ja ilonneeni ,että jossain kaukana isä varmaan kuuli ääneni,kun ne sykkeet sun muute heiteli,kun sille puhui

ja jostain luin, että herättyään tuollaisesta ihmiset voi olla erittäin agressiivisia, (isä oli ) ja se agressio on erittäin hyvästä paranemisen suhteen, joten älä pelästy, äläkä ota itseesi
(kun isä alkoi puhua, sen ekat sanat oli monta päivää;: olisitte antaneet minun kuolla !)

Kun munkin mielestä verenpainetta sai laskemaan rauhottelemalla äitiä.
Äidin avokille lääkäri taas oli sanonu puhumisesta, ettei siitä haittaa ole, mut ei se parannakkaan tms...
Mut eipä lääkäritkään pysty sen enempää oikein tekemään, kun tällä hetkellä vaan odotetaan.

Ukki viimesinä aikoinaan kiukutteli läheisimmilleen. Kyl se sillon pahalta tuntu, vaik tiesi ettei ukki sitä tarkota.

mä kyllä uskoin, että se puhe auttoi, ajoin oikeasti joka jumalan päivä sen tehohoitoajan 100 km päivssä kolmeksi minuutiksi puhumaan isälle, joten sen oli Pakko Auttaa.

Odottamistahan se on , ja arvaan vain, että jos äitisi koettaa pyynnöstä kerran puristaa kättä tms. se kyllä ymämrtää puheen, joten tokihan sille pitää kertoa missä se on , ja ettei ole hätää,
isälälni oli vahvasti mielessä herättyään, että teitäähän läheiset ja eihän muille ole sattunut mitään (se jotekin luuli olleensa kolarissa )

 

[marimint]

mun isä sai 2 kertaa aivoinfarktin. eka halvaannutti hetkellisesti ja teki näkökentästä vajaan pysyvästi. eli ajokortti meni ja siinä samalla työ. toinen tuli 4 vuotta myöhemmin, ja halvaannutti puolet vartalosta ja vei puhekyvyn. ehti olla viikon sairaalassa, kunnes sydän ei enää jaksanut. keuhkotulehdus oli sitten kuolinsyy. 59-v oli kuollessaan viime huhtikuussa.
hirmu nuori on äitisi, voimia teille!

 

[Moon Vaan Melonit]

Äiti edelleen tajuttomana. Sähkökäyrässä näkyy liikettä, puhuttaessa ja kosketuksesta (hoidot, silittäminen tms).
Pikkuaivoissa turvotusta joka saattaa liittyä siihen, ettei äiti enää tottele käskyjä. Suolaliuoksella yritetään vähentää turvotusta.
Tänään äiti oli avannu silmiä, kun hoitajat olivat tehneet jotain hoitoa. Hoitaja ei osannut sanoa oliko tarkoituksella vai ei.

Mulla on ihan tajuton ikävä.

 

[Huopatossu]

:hug:

 

[Lasisilmä]

Äiti edelleen tajuttomana. Sähkökäyrässä näkyy liikettä, puhuttaessa ja kosketuksesta (hoidot, silittäminen tms).
Pikkuaivoissa turvotusta joka saattaa liittyä siihen, ettei äiti enää tottele käskyjä. Suolaliuoksella yritetään vähentää turvotusta.
Tänään äiti oli avannu silmiä, kun hoitajat olivat tehneet jotain hoitoa. Hoitaja ei osannut sanoa oliko tarkoituksella vai ei.

Mulla on ihan tajuton ikävä.

:hug:
Lämmin halaus ja paljon voimia sinulle.

 

[kidetär]

:hug: :hug: :hug: :hug:

 

[vieras]

En osaa sua mitenkään neuvoa, mutta elän mukana vaikeassa tilanteessanne. Oma mieheni sai vuosi sitten, 32-vuotiaana, aivoinfarktin mutta onneksi toipui siitä täysin.

Toivon sulle jaksamista!

 

[Onnimanni84]

:hug: :hug:

 

[tasamaan tallaaja]

:hug: :hug: :hug:
Minun isällä oli tihkuva suoni--> imuissa hoitovirhe ja aioissa kävi myös infarkti viime kevät talvella. Tajuissaan oli kyllä kokoajan, mutta keuhkokuumeen vuoksi oli tosi heikossa kunnossa. Nyt toipunut hyvin ja kuntoutuu kokoajan. Sanoja vielä hakusessa ja liikkuminen hitaampaa, mutta ihan hyvin menee.

Äitisi on kyllä tosi nuori vielä :'( . Toivotaan, että lähtee toipumaan tuosta. Kuntoutukseen vaikuttaa monet asiat. Tuo on tärkeää, että jaksatte käydä siellä! Varmasti silittelystä ja juttelusta on apua.

Itse vain silloin nuorimmaisenkin katsomaan pappaa, mutta pappa oli tajuissaan. Vein lapset papan luokse juuri siksi, että sain isäni taistelemaan ja yrittämään.

Minusta olet hienosti jutellut lapselle. Olethan kertonut äidillesi miten pieni kaipaa mummoa?

 

[pekunalle]

isäni sai viime elokuussa päivää ennen 71vuotis synttäreitään. kotona oli yksin aamutvtä katsomassa kun kake oli tippunut lattialle, siinä oli sitä kurkottaessa saanut aivoinfarktin ja kaatui, kaatuessaan löi päänsä pöydän reunaan, oli yrittänyt itse useita kertoja ylös aina samoin lopputuloksin lyöden päänsä aina uudelleen. oli sitten raahautunut toiseen huoneeseen ja hakannut patteria ja huutanut avoimesta parvekkeen ovesta kun tiesi että talonmies käy joka aamu siinä ulkona. niin talonmies hänet löysi. isällä oli tullut ulosteet alle ja verta oli joka paikassa, päässä iso avohaava ja ruhjeita joka puolella ympäri kehoa, silmäkulmassa useita haavoja ja silmälasit olivat menneet rikki, oli lyönyt silmän ja posken myös.ensiksi luultiin sen johtuneen verenpaineesta mutta sairaalassa selvisi sitten aivoinfarkti.

isä menetti terveestä silmästä 80% näkökentästä, toinen silmä hänellä oli ennestään nuoruuden kolarista lasisilmä. samoin kuulo heikentyi entisestään huomattavasti,samoin lähimuisti, ei muista mitä on viimeisen parin tunnin aikana tehnyt/sanonut.

isä oli sairaalassa toista kuukautta, ensin aivohalvaus tarkkailussa, sitten siirrettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle "kuntoutumaan" tuo aika oli hänelle yhtä tuskaa. paikka oli kuin hullujen huone. isä alkoi sielä ollessaan näkemään näkyjä, ihmisiä joita ei ollut, oudoissa paikoissa tekemässä outoja asioita. nämä loppuivat kun hän pääsi vihdoin kotiin, mutta muutaman viikon päästä ne taas alkoivat kahta kauheammin. isä näkee näkyjä ja "pahoja asioita" jotka ovat niin todellisia hänelle. aina joku varastanut jotain ja hänellä käyty kun hän on pois tai yön aikana. käy itse laittamassa "ansoja" oviin ja ulkopuolelle yöksi, aamulla ihmettelee kuka ne tehnyt ei hän ainakaan :snotty: tämä on ollut niin raskasta aikaa ja turhauttavaa! välilläniin suututtaa ja sitten taas itkettää!

jos haluat jutella enemmän niin laita yv:tä vaihdetaan s.postiosoitteita?? tuntuu helpottavalta ainakin itselle kun saa väliin purkautua jollekkin.

meillä myös mieheni hyvän ystävän isä sai samoihin aikoihin aivoverenvuodon ja on siitä asti ollut "vihannes" väliin jotain reaktiota käden puristusta ymm. mutta kun kukaan ei tiedä tietääkö ulkopuolelta mitään vai mitä pääkopassa tapahtuu. hänelle ei voi tehdä mitään,vuoto on keskellä aivoja. poikamme 4v. sanoo tätä kaverimme isää papakseen on puolinja toisin tärkeitä henkilöitä toisilleen. pojalle oli järkytys kun molemmat "papat" olivat samassa valvonta huoneessa sairaalassa, yritimme selittää että papat on kipeitä ja että toinen pappa pääsee kohta kotiin mutta toinen pappa ei tule välttämättä koskaan enään kotia. poika tuntuu tämän ymmärtävän, sitten myös häntä varoiteltiin kertomalla että papoilla on paljon letkuja ja koneita ympärillä ettei järkyty, mutta onhan se aina pienelle järkytys kun läheisiä ihmisiä ontuollaisessa tilanteessa. :'( oma pappa on siis nyt kotona ja hänellä käy kodinhoitaja 3 päivässä,on kyllä jonottamassa paikkaa palvelu asuntoihin koska tuntuu ettei enää pärjää kotona, pelkää noita näkyjä koko ajan enemmän että tekevät pahaa. hoitajia väittää mustalaisiksi ymm.. raskasta omaisille ja hänelle itselleen. meidän poitsu urheasti taluttaa pappaa kädestä esm kaupassa kun käydään. haluaa sinne leikkimään ymm. pitää pappaa vähän kuin oman ikäisenään ja sitähän pappa nyt oikeastaan suurimmaksi osaksi on taas... lapsi jota pitää ohjata joka asiassa.

tämä toinen "pappa" on edelleen sairaalassa samassa tilassa, ei suuria muutoksia, välillä seuraa katseella ja räpyttelee silmiä, käydään silloin tällöin poitsun kanssa katsomassa, hän reagoi jotenkin silmillään aina poitsun ääneen, mutta sitä ei voi tietää onko refleksejä vai oikeita singnaaleja. :snotty: :ashamed:

 

[Moon Vaan Melonit]

:hug: :hug: :hug:
Minun isällä oli tihkuva suoni--> imuissa hoitovirhe ja aioissa kävi myös infarkti viime kevät talvella. Tajuissaan oli kyllä kokoajan, mutta keuhkokuumeen vuoksi oli tosi heikossa kunnossa. Nyt toipunut hyvin ja kuntoutuu kokoajan. Sanoja vielä hakusessa ja liikkuminen hitaampaa, mutta ihan hyvin menee.

Äitisi on kyllä tosi nuori vielä :'( . Toivotaan, että lähtee toipumaan tuosta. Kuntoutukseen vaikuttaa monet asiat. Tuo on tärkeää, että jaksatte käydä siellä! Varmasti silittelystä ja juttelusta on apua.

Itse vain silloin nuorimmaisenkin katsomaan pappaa, mutta pappa oli tajuissaan. Vein lapset papan luokse juuri siksi, että sain isäni taistelemaan ja yrittämään.

Minusta olet hienosti jutellut lapselle. Olethan kertonut äidillesi miten pieni kaipaa mummoa?

Oon kertonu, joka päivä.

Poika sanoo nykysin pari kertaa päivässä, et on mummia ikävä ja sit viel varmistaa et onhan mummillakin ikävä
:/

 

[tasamaan tallaaja]

:hug: :hug: :hug:
Minun isällä oli tihkuva suoni--> imuissa hoitovirhe ja aioissa kävi myös infarkti viime kevät talvella. Tajuissaan oli kyllä kokoajan, mutta keuhkokuumeen vuoksi oli tosi heikossa kunnossa. Nyt toipunut hyvin ja kuntoutuu kokoajan. Sanoja vielä hakusessa ja liikkuminen hitaampaa, mutta ihan hyvin menee.

Äitisi on kyllä tosi nuori vielä :'( . Toivotaan, että lähtee toipumaan tuosta. Kuntoutukseen vaikuttaa monet asiat. Tuo on tärkeää, että jaksatte käydä siellä! Varmasti silittelystä ja juttelusta on apua.

Itse vain silloin nuorimmaisenkin katsomaan pappaa, mutta pappa oli tajuissaan. Vein lapset papan luokse juuri siksi, että sain isäni taistelemaan ja yrittämään.

Minusta olet hienosti jutellut lapselle. Olethan kertonut äidillesi miten pieni kaipaa mummoa?

Oon kertonu, joka päivä.

Poika sanoo nykysin pari kertaa päivässä, et on mummia ikävä ja sit viel varmistaa et onhan mummillakin ikävä
:/

Tuo on kyllä tosi vaikeaa. Saisko ikävää helpotettua millään? Mummun kuvalla? Jollain mummun tavaralla? Mummun hajulla?

 

[vieras]

Ootko pyytänyt poikaa vaikkapa piirtämään mummolle jotakin?

 

[Moon Vaan Melonit]

Ootko pyytänyt poikaa vaikkapa piirtämään mummolle jotakin?

Juu, meil on taulu justiin maalauksessa.
Koitan huomaamatta pitkittää taulun maalausta, kun ei se oikein sairaalaan mahdu, eikä äiti viel sitä pysty kattomaan.
Kun pojalle tuli jo kerran paha mieli, kun en vienytkään taulua sairaalaan, niin nyt vaan maalataan aina lisää, niin säästytään mielipahalta.

 

[Moon Vaan Melonit]

Caprikselle yv:tä.

 

[Moon Vaan Melonit]

Tänään äiti avas silmät, katse ei seurannu, kun liikuin sängyn yli. Mut luulis, et on vaikeeta katsoa, kun on viikon pitäny silmiä kiinni ja siel huoneessa kuitenkin täysvalaistus.
Liikutti kans toista peukaloa pyynnöstä. Ite en kyllä peukalon heilutusta nähny, mut äidin ystävä näki. Ei kyllä uudestaan enää totellu pyyntöä.
Huh, loistava fiilis.

 

[Wanha-Rouva]

Voi ei, ihan kylmät väreet meni kun luin tuota äitisi juttua, ite oon vuoden nuorempi kun äitisi. Kovasti jaksamisia sinulle ja perheellesi :/

 

[Napander]

Tänään äiti avas silmät, katse ei seurannu, kun liikuin sängyn yli. Mut luulis, et on vaikeeta katsoa, kun on viikon pitäny silmiä kiinni ja siel huoneessa kuitenkin täysvalaistus.
Liikutti kans toista peukaloa pyynnöstä. Ite en kyllä peukalon heilutusta nähny, mut äidin ystävä näki. Ei kyllä uudestaan enää totellu pyyntöä.
Huh, loistava fiilis.

:hug: Voimia :hug:

 

[Moon Vaan Melonit]

Voi ei, ihan kylmät väreet meni kun luin tuota äitisi juttua, ite oon vuoden nuorempi kun äitisi. Kovasti jaksamisia sinulle ja perheellesi :/

Niinpä! Äiti on niin tosi nuori. Eikä mitään ennakko varotusta, et tämmöstä saattas tapahtua... On jotain pieniä juttuja mitkä saattanu vaikuttaa tulpan syntymiseen, mut nekin on tyyliin korkea hemoglobiini, tupakointi tms...

 

[maija]

työkaverillani oli ja aika paha. Oli reilun vuoden pois töistä, mutta kuntoutuksella parani, puhekyky ainakin oli poissa ja liikuminen oli vaikeaa. nyt töissä täysillä ja voi hyvin. Hän oli sairastuessaan 52 vuotias nyt 58 vuotias.
toivon äidillesi toipumista ja sinulle voimia. halaus!

 

[Moon Vaan Melonit]

Äidille ei oikein uutta kuulu. Pitää silmiä jo pitkiä aikoja auki. Ei reagoi käskyihin.
Välillä näyttäs et silmissä tapahtuis jotain ja hymyntapasenkin kuvitellen nähneeni. Mulla tulee äidistä mieleen pieni vauva, jolla on kaikki toiminnat olemassa, muttei pysty niitä käyttämään "järkevästi".

Poika kävi eilen kattomassa mummia, oli niin surullisen näkönen poika
Ei halunnut jutella mummille ja lähti nopeasti pois, mitään traumaa ei näytä jääneen kuitenkaan...
Mä oon alottanu itkeskelyn uudestaan. Ja äidin takia itkevät muut ihmiset saa mut ihan tolaltani...
Ootan josko joku iso kiho peruis joulun...

 

[Ultramariini]

Äidille ei oikein uutta kuulu. Pitää silmiä jo pitkiä aikoja auki. Ei reagoi käskyihin.
Välillä näyttäs et silmissä tapahtuis jotain ja hymyntapasenkin kuvitellen nähneeni. Mulla tulee äidistä mieleen pieni vauva, jolla on kaikki toiminnat olemassa, muttei pysty niitä käyttämään "järkevästi".

Poika kävi eilen kattomassa mummia, oli niin surullisen näkönen poika
Ei halunnut jutella mummille ja lähti nopeasti pois, mitään traumaa ei näytä jääneen kuitenkaan...
Mä oon alottanu itkeskelyn uudestaan. Ja äidin takia itkevät muut ihmiset saa mut ihan tolaltani...
Ootan josko joku iso kiho peruis joulun...

:hug: :hug: voimia teille kovasti.

 

[Moon Vaan Melonit]

Äitillä tajunnan taso parantunut, on pariin otteeseen totellu käskyjä ja eilen kun tytön kanssa kävin, näytti et äiti olis tarkkaan seurannu.
Uus ongelma on se, että äitillä on kuumetta 40,9, tulehdusarvot 114 ja hengitysputkesta puskee paksua keltaista limaa, eikä antibiootit tunnu auttavan...
Just soittelin lääkärin kanssa, eikä se oikein ruususta tulevaisuutta maalannu...