Äitien välinen kilpailu sekä syrjiminen

[Ihmettelijä]

Ovatko muut huomanneet tämän ilmiön? Jos puhut toisten äitien kanssa jostakin, heti löytyy joku superäiti joka tekee kaiken paremmin. Ei sairastuta synnytyksenjälkeisiin masennuksiin, koti on aina putipuhdas eikä koskaan tarjota lapsille purkkiruokaa. Imetys onnistuu ja kaikki lapset syötetään sylissä. Jos toinen äiti on masentunut syystä tai toisesta, hänelle sanotaan että itsepä lapsesi teit, se on äidin osa. Jos joku tuntee tarvitsevansa yhden illan parisuhteelle tai tahtoo tuulettumaan, se on rikos. Miksi ihmeessä näin?

 

[Häirikkö]

Yritän parhaani mukaan vältellä tollasia tyyppejä :/

 

[Äippä]

Jotkut äidit haluavat katsos vain lastensa parasta eivätkä tarvitse esim. tuulettumisia... Jos sinua neuvotaan, ehkä teet jotain väärin?

 

[Meri-Kaisla]

Mä en ole tuolla "oikeassa elämässä" ole kyseisiin ilmiöön törmännyt. Johtuuko sitten minusta, kun olen peruspessimisti ja kerron helpolla meidän pikku ongelmista.

 

[vieras]

niimpä oon kans samaa mieltä... ärsyttää tollaset ihmiset

 

[Tiu]

Minua myös ärsyttää ja kovasti nuo arvostelijat, jotka omasta mielestään tekevät kaiken oikein ja ovat parempia äitejä kuin toiset.

 

[vieras]

Ap taitaa kärsiä huonosta itsetunnosta? Kyllähän välillä kateus iskee, kun näkee että joillain on massia hankkia kaikki hienot pelit ja vehkeet lapsille, omilla penskoilla ei ole leluvuoria. Meillä on syöty monilla tavoin, pulloista, sylissä, sitterissä, tissistä. Purkkiruoka maistui toiselle, toiselle ei. Elämä opettaa, ei ole samanlaista perhettä ja kaikilla on omat ongelmansa.

Tv kolmen mutsi

 

[vieras]

Aina kirjoitellaan tästä ilmiöstä, mutta en ole ikuna päivänä kohdannut. Ehkä olen sitten itse sellainen rasittava äiti, kun meillä pitkä imetys, luomuruoka ja perhepeti. Toisaalta olen ollut useita tunteja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän kaverini kuuntelijana, samoin olen kuunnellut jo vuosia toisen kaverin parisuhdeongelmia, enkä pidä itseäni mitenkään oikeammin asioita tekevänä kuin he eikä tulisi pieneen mieleenikään ruveta heitä neuvomaan. Enhän minä kuitenkaan tiedä mitään heidän elämästään -enkä itsekään haluaisi heidän neuvovan minua.