K
kuitenkin rakastan
Vieras
Olen alkanut miettimään, että mieheni taitaa olla perin ihmeellinen tyyppi..
Minun kanssani suhteessa hän on tosi kiltti, mukava, empaattinen, huolehtiva. Ja luotetettava, mitä lupaa niin sen myös pitää. Kaikkensa yrittää jos toivon jotain asiaa, että sen pystyisi minulle toteuttamaan. Mies näyttää tunteensa ja kertoo rakkaudestaan minuun joka päivä, kuinka tärkeä ja rakas olen jne. Kotona hän tekee kotitöitä ja laittaa usein minulle ruokaa. Hänen kanssaan on turvallinen ja hyvä elää. Pahan mielen sattuessa voin aina puhua hänelle ja saada lohtua. Ihmissuhteissaan hän on "sosiaalisesti taitava" ja on pidetty hyvänä seuramiehenä ja kaverina ja usein hänestä sanotaan, kuinka mukava ihminen hän on. Hänellä on taito saada erilaiset ihmiset tykkäämään itsestään ja mukaan kaikenlaisiin projekteihin. Hän on hyvin älykäs, mutta ei koskaan leveile sillä. Hän ei puhu toisista koskaan paskaa eikä juoruile. Hän on rauhallinen ja miellyttävä. Ei kiroile, eikä harrasta alatyylin juttuja. Ei ole tyypillinen junttimies. Pitää kaikesta kauniista esim. kukista ja siististä kodista. Lapsi ja eläinrakas. Myötätuntoinen heikkoja ja "elämänkolhimia" kohtaan. Ahkera ja pidetty työmies. Auttaa mielellään mummoja
Kuten tulikin jo ilmi näistä hyvistä puolista, että hän on varsin kelvollinen mies.. Mutta, mutta.. Tässä tuleekin jutun pointti, että ne hänen huonommat puolet on sitten varsin ristiriidassa näiden ominaisuuksien kanssa ja usein mietinkin onko hänessä kaksi aivan erilaista persoonaa päällekäin?
Kun mennään talous ja elämänhallinta-asioihin alkaa paljastua paljon kuraa. Talousasiat hänellä päin peetä. Luottotiedot kuralla, ulosotossa velkaa vaikka kuinka (tuskin saa koskaan maksettua, vaikka palkasta menee 1/3 tai 2/3 kaksi kertaa kuukaudessa ulosottoon). Miehellä on tyylinä jättää lähes kaikki maksut maksamatta ja päästää ne perintään ja ulosottoon. Hän myös helposti vippailee rahaa yksityisiltä ihmisiltä ja sitten tyynen rauhallisesti jättää ne maksamatta ja "unohtaa" koko asian. Hän on vippailut rahaa siskoiltaan ja veljiltään, äidiltään ja joiltakin tuttaviltaan. En voi ymmärtää, että hän voi ihan rauhassa vain elää menemään vaikka jättää kaiken maksamatta. Hän myös liioittelee ja suorastaa valehtelee paljon asioita, mutta ei kovin vakavia (sellaisia asioita joissa ei tarvitsisi valehdella ollenkaan) esim. jos kysyn "oletko pelannut Kenoa" hän kieltää vaikka löydänkin pelikuponkeja myöhemmin, aivan viattomissa asioissa usein valehtelee silmät kirkkaina. Minusta se on outoa. Hän saattaa jollekin tuttavalle luvata tehdä jonkun pienen homman auliisti, mutta sitten lykkää ja viivyttelee asian hoitamista ja lopulta "unohtaa" senkin.
Toisaalta mies on siis aivan ihana ja luonteeltaan kultainen, mutta usein kovin vastuuttoman ja suorastaan häiriintyneen oloinen raha-asioiden ja velvollisuuksien hoitamisessa ja se piirre, että voi täysin rauhassa sitten unohtaa kaikki rikkeensä mietityttää minua..
Onko kellään muulla tällaista miestä tai kokemuksia tällaisesta?
Minun kanssani suhteessa hän on tosi kiltti, mukava, empaattinen, huolehtiva. Ja luotetettava, mitä lupaa niin sen myös pitää. Kaikkensa yrittää jos toivon jotain asiaa, että sen pystyisi minulle toteuttamaan. Mies näyttää tunteensa ja kertoo rakkaudestaan minuun joka päivä, kuinka tärkeä ja rakas olen jne. Kotona hän tekee kotitöitä ja laittaa usein minulle ruokaa. Hänen kanssaan on turvallinen ja hyvä elää. Pahan mielen sattuessa voin aina puhua hänelle ja saada lohtua. Ihmissuhteissaan hän on "sosiaalisesti taitava" ja on pidetty hyvänä seuramiehenä ja kaverina ja usein hänestä sanotaan, kuinka mukava ihminen hän on. Hänellä on taito saada erilaiset ihmiset tykkäämään itsestään ja mukaan kaikenlaisiin projekteihin. Hän on hyvin älykäs, mutta ei koskaan leveile sillä. Hän ei puhu toisista koskaan paskaa eikä juoruile. Hän on rauhallinen ja miellyttävä. Ei kiroile, eikä harrasta alatyylin juttuja. Ei ole tyypillinen junttimies. Pitää kaikesta kauniista esim. kukista ja siististä kodista. Lapsi ja eläinrakas. Myötätuntoinen heikkoja ja "elämänkolhimia" kohtaan. Ahkera ja pidetty työmies. Auttaa mielellään mummoja
Kuten tulikin jo ilmi näistä hyvistä puolista, että hän on varsin kelvollinen mies.. Mutta, mutta.. Tässä tuleekin jutun pointti, että ne hänen huonommat puolet on sitten varsin ristiriidassa näiden ominaisuuksien kanssa ja usein mietinkin onko hänessä kaksi aivan erilaista persoonaa päällekäin?
Kun mennään talous ja elämänhallinta-asioihin alkaa paljastua paljon kuraa. Talousasiat hänellä päin peetä. Luottotiedot kuralla, ulosotossa velkaa vaikka kuinka (tuskin saa koskaan maksettua, vaikka palkasta menee 1/3 tai 2/3 kaksi kertaa kuukaudessa ulosottoon). Miehellä on tyylinä jättää lähes kaikki maksut maksamatta ja päästää ne perintään ja ulosottoon. Hän myös helposti vippailee rahaa yksityisiltä ihmisiltä ja sitten tyynen rauhallisesti jättää ne maksamatta ja "unohtaa" koko asian. Hän on vippailut rahaa siskoiltaan ja veljiltään, äidiltään ja joiltakin tuttaviltaan. En voi ymmärtää, että hän voi ihan rauhassa vain elää menemään vaikka jättää kaiken maksamatta. Hän myös liioittelee ja suorastaa valehtelee paljon asioita, mutta ei kovin vakavia (sellaisia asioita joissa ei tarvitsisi valehdella ollenkaan) esim. jos kysyn "oletko pelannut Kenoa" hän kieltää vaikka löydänkin pelikuponkeja myöhemmin, aivan viattomissa asioissa usein valehtelee silmät kirkkaina. Minusta se on outoa. Hän saattaa jollekin tuttavalle luvata tehdä jonkun pienen homman auliisti, mutta sitten lykkää ja viivyttelee asian hoitamista ja lopulta "unohtaa" senkin.
Toisaalta mies on siis aivan ihana ja luonteeltaan kultainen, mutta usein kovin vastuuttoman ja suorastaan häiriintyneen oloinen raha-asioiden ja velvollisuuksien hoitamisessa ja se piirre, että voi täysin rauhassa sitten unohtaa kaikki rikkeensä mietityttää minua..
Onko kellään muulla tällaista miestä tai kokemuksia tällaisesta?