Minä pitäisin tuollaista pahempana loukkauksena kuin pettämistä (siis jos olisin mies) enkä usko että pystyisin antamaan anteeksi tai luottamaan enää. Minusta tuo on ihan pahimpia mahdollisia tekoja puolisolle, sekä lapselle. Älä tee niin, vaan puhu miehelle rehellisesti ja jos se ei auta, sinun on tehtävä ennen pitkää valintoja.
Voihan toki käydä toisin, siis että mies oppisikin ajan kanssa rakastamaan lasta MUTTA mietipä lapsen kannalta: ensinnäkin hänellä on oikeus siihen, että molemmat vanhemmat ovat halunneet lapsen ja sitoutuneet siihen, toisekseen hän saattaa jäädä isättömäksi jos jäät kiinni ja puolisosi jättää sinut. Tai ehkä pahin vaihtoehto, mies jää velvollisuudentunnosta, mutta ei opi ikinä suhtautumaan tähän lapseen rakastavasti ja se jättää ikuisen arven lapseen.
Itselläni on vähän samanlainen tilanne, mies ei halua lisää lapsia ja minä haluan vahvasti. Ei tulisi mieleenkään edes harkita tuollaista, en pystyisi katsomaan itseäni peiliin enää ikinä. Minä vaan toivon, että aika muuttaa miehen mielipiteen ja jos ei, minun on sitten tehtävä omat ratkaisuni.