Tätä en ole vielä miettinyt niin pitkälle. Adoptiotakin olen miettinyt, mutta siinä mietityttää taloudelliset kustannukset, ajankulu sekä tietyt asiat adoptiossa eivät tunnu minulle luontevilta. Nykyään tulee niin paljon aina julki niitä tapauksia, joissa lapsi on varastettu omilta vanhemmilta ja viety adoptiojärjestölle, joka antaa lapsen adoptoitavaksi. paljon on mietityttävää siinäkin.
Kuitenkin kaikista eniten minua lapsen hankkimisessa ällöttää se raskaus ja synnytys. Eikä oikeastaan edes inhota niin paljon kuin pelottaa. Ihan lapsesta asti on ollut näitä tunteita, tietynlaista synnytyspelkoakin ja tuntuu, että mitä enemmän asiasta oppii lisää sitä enemmän vaan etoo. Tässä vuosien varrella kun on oppinut sen, ettei raskaana ollessa ainoastaan kasva maha vaan tulee mahdollisesti jälkivuotoa, raskausarpia, venymistä, pahimmassa tapauksessa jopa pidätyskyky menee niin unohtaa kyllä sitä nopeammin ne lapsihaaveet mitä enemmän asiasta lukee.