Meillä on nyt 4 lasta: 5v8kk, 3v8kk, 2v6kk ja 3 viikkoinen vauva. Vauva valvoo yöt lähes täysin, minä olen ainoa joka valvoo koska imetän ja haluan että mies jaksaa olla töissä. Pulmani on nyt se, että pidänkö isoilla päiväkotipaikat jossa tähän mennessä käyneet 15pv/kk (+ylimääräisiä vapaita). Perusteluja löytyisi kyllä puolesta ja vastaan:
- Etenkin vajaa 4v lapsi on tosi hypervilkas jolle jo psykologit suosittelivat päiväkotia. Kaikille lapsille on tehnyt päivähoito tosi hyvää, ovat muuttuneet huomattavasti avoimemmiksi ja sosiaalisemmiksi. Sitä ennen olivat kotihoidossa kaikki, elokuussa alkoi päivähoito. Erityisesti 2v on hyötynyt hoitopaikasta, ennen pelkäsi ihmisiä melko paljon.
- Päiväkoti on tosi hyvä, on yksityinen ja siellä on vähän erilaista kuin kunnallisissa täällä. Tykkään henkilökunnasta tosi paljon, samoin lapset ovat hulluna hoitajiinsa. Jonotettiin melko pitkään että saatiin lapset sinne.
- Mulla on taustalla vaikea masennus edellisen synnytyksen jälkeen, nyt on parempi olla mutta pelkään että masennuksen riski kasvaa jos uuvun kunnolla.
- Huonoa on se, että minun on vaikea vauvan kanssa lapsia viedä eli mies vie aamuisin. Mies menee aamulla töihin jo klo 7, joten lapset herätellään n klo 6. Menevät tosin illalla nukkumaan 18.30 mutta normaalisti nukkuisivat 6.30-7.30 asti. Lapset heräävät kyllä hyvillä mielin ja lepäävät päiväkodissa, 2v nukkuu (kotona ei nuku enää).
- Lapset viihtyvät hirmu hyvin, joskus suuttuvat hurjasti kun haetaan eivätkä haluaisi lähteä.
- Minulla on huono omatunto ja ikävä lapsia kun ovat päivät poissa. Tuntuu, että en ole oikea äiti jos annan toisten hoitaa lapsiani. Lepo kyllä toki tulee tarpeeseen, etenkin jos yöt olleet tosi rikkonaisia. Isyysloman ajan lapset olivat lomalla, samoin ovat miehen talviloman parin viikon päästä. Toisaalta minulla ei ole mahdollisuutta järjestää heille kerho tai kaveritoimintaa, pelkään toisaalta sitäkin että talvi on pitkä, jos pakkaset jatkuvat eikä vauvan kanssa päästä ulkoilemaan jne.
- Isoin on hirmuisen fiksu ja osallistuu jo jonkin verran eskaritoimintaan päiväkodissa, on siitä kovasti ylpeä. Aloittaa syksyllä eskarin oikeasti.
Olen aivan hädässä, että mitä tehtäisi. Mies ei osaa oikein ottaa kantaa, kun ei ajattele niin tunteellisesti kuin minä. Jos annan lasten vielä käydä päiväkodissa, niin tarkoitukseni on irtisanoa paikat kuitenkin keväällä kun vauvan kanssa helpottaa ja ulkoilu jne on helpompaa. Toisaalta haluaisin lopettaa hoidon jo kuun vaihteeseen. Pelkään, että minua pidetään itsekkäänä jos lapset käyvät esim helmikuun tai maaliskuun loppuun päiväkodissa 3-5pv/ viikko.
Herättääkö ajatuksia kenessäkään? En tarvitse mitään kiihkomielistä saarnaa, vaan ihan järkevää keskustelua kun oma pää surisee jo.
- Etenkin vajaa 4v lapsi on tosi hypervilkas jolle jo psykologit suosittelivat päiväkotia. Kaikille lapsille on tehnyt päivähoito tosi hyvää, ovat muuttuneet huomattavasti avoimemmiksi ja sosiaalisemmiksi. Sitä ennen olivat kotihoidossa kaikki, elokuussa alkoi päivähoito. Erityisesti 2v on hyötynyt hoitopaikasta, ennen pelkäsi ihmisiä melko paljon.
- Päiväkoti on tosi hyvä, on yksityinen ja siellä on vähän erilaista kuin kunnallisissa täällä. Tykkään henkilökunnasta tosi paljon, samoin lapset ovat hulluna hoitajiinsa. Jonotettiin melko pitkään että saatiin lapset sinne.
- Mulla on taustalla vaikea masennus edellisen synnytyksen jälkeen, nyt on parempi olla mutta pelkään että masennuksen riski kasvaa jos uuvun kunnolla.
- Huonoa on se, että minun on vaikea vauvan kanssa lapsia viedä eli mies vie aamuisin. Mies menee aamulla töihin jo klo 7, joten lapset herätellään n klo 6. Menevät tosin illalla nukkumaan 18.30 mutta normaalisti nukkuisivat 6.30-7.30 asti. Lapset heräävät kyllä hyvillä mielin ja lepäävät päiväkodissa, 2v nukkuu (kotona ei nuku enää).
- Lapset viihtyvät hirmu hyvin, joskus suuttuvat hurjasti kun haetaan eivätkä haluaisi lähteä.
- Minulla on huono omatunto ja ikävä lapsia kun ovat päivät poissa. Tuntuu, että en ole oikea äiti jos annan toisten hoitaa lapsiani. Lepo kyllä toki tulee tarpeeseen, etenkin jos yöt olleet tosi rikkonaisia. Isyysloman ajan lapset olivat lomalla, samoin ovat miehen talviloman parin viikon päästä. Toisaalta minulla ei ole mahdollisuutta järjestää heille kerho tai kaveritoimintaa, pelkään toisaalta sitäkin että talvi on pitkä, jos pakkaset jatkuvat eikä vauvan kanssa päästä ulkoilemaan jne.
- Isoin on hirmuisen fiksu ja osallistuu jo jonkin verran eskaritoimintaan päiväkodissa, on siitä kovasti ylpeä. Aloittaa syksyllä eskarin oikeasti.
Olen aivan hädässä, että mitä tehtäisi. Mies ei osaa oikein ottaa kantaa, kun ei ajattele niin tunteellisesti kuin minä. Jos annan lasten vielä käydä päiväkodissa, niin tarkoitukseni on irtisanoa paikat kuitenkin keväällä kun vauvan kanssa helpottaa ja ulkoilu jne on helpompaa. Toisaalta haluaisin lopettaa hoidon jo kuun vaihteeseen. Pelkään, että minua pidetään itsekkäänä jos lapset käyvät esim helmikuun tai maaliskuun loppuun päiväkodissa 3-5pv/ viikko.
Herättääkö ajatuksia kenessäkään? En tarvitse mitään kiihkomielistä saarnaa, vaan ihan järkevää keskustelua kun oma pää surisee jo.
Ja jos odotitte paikkaa kauan on sääli jos nyt menetätte sen. Turhaa tunnet pahaa oloa siitä että lapset käyvät satunnaisesti tarhassa, jaksat itsekin olla parempi äiti kun et väsy liikaa eikä masennuskaan sais susta otetta.
idä hoitopaikat! oma jaksamisesi on myös tärkeää