Kela tiedottaa 31.10.2008
Työmarkkinatukea hakevat naiset jäävät usein puolison armoille
Parisuhteessa elävä työtön on vaarassa jäädä kokonaan ilman työmarkkinatukea, jos puoliso ansaitsee yli 2 400 euroa kuukaudessa. Useimmiten työmarkkinatuen tarveharkinta kohdistuu naisiin.
Minna Latvalan tutkimus tarkastelee puolison tulojen perusteella tehtävää työttömyysturvan tarveharkintaa. Tarveharkintaisia työttömyysetuuksia ovat työmarkkinatuki ja kotoutumistuki, joita saa noin puolet työttömyysturvan saajista. Loput saavat työttömän ansio- tai peruspäivärahaa, joihin puolison tulot eivät vaikuta.
Tutkimuksessa ovat lähemmän tarkastelun kohteena ne yli 20 000 työtöntä, joille työmarkkinatukea tai kotoutumistukea maksettiin vuonna 2005 tarveharkinnan takia vähennettynä tai joille tukea ei puolison tulojen takia myönnetty lainkaan. Kaikkiaan Kela maksoi työmarkkinatukea tai kotoutumistukea 250 000 työttömälle vuonna 2005.
Työttömyysturvan tarveharkinta on poikkeuksellinen ilmiö Suomen muuten yksilöllisessä sosiaaliturvassa. Missään muussa elämän riskitilanteessa kansalaisella ei ole vaaraa jäädä kokonaan ilman sosiaaliturvaa puolison tulojen takia. Tilanteen ongelmallisuutta lisää avioliittolaki, jonka mukaan vain aviopuolisot ovat velvollisia elättämään toisiaan. Tutkimuksen mukaan tarveharkinnan kohteeksi joutuneista työttömistä lähes puolet elää avoliitossa eikä näin ollen voi vaatia elatusta puolisoltaan.
Valtaosa tarveharkinnan kohteeksi joutuneista on naisia, vaikka työmarkkinatuen saajista naisia on alle puolet. Vuonna 2005 puolison tulot vähensivät 17 700 työttömän työmarkkinatukea. Heistä 71 prosenttia oli naisia. Vastaavasti kokonaan ilman työmarkkinatukea jäi puolison tulojen takia 4 270 työmarkkinatuen hakijaa. Heistä 86 prosenttia oli naisia. Naiset ovat eri-ikäisiä ja heidän elämäntilanteensa vaihtelevat. Osa on nuoria, jotka eivät löydä työpaikkaa heti opintojen päätyttyä tai kotona lapsen kanssa vietettyjen vuosien jälkeen. Osa on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat menettäneet oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Oma erityisryhmänsä ovat maahanmuuttajapuolisot.
Tarveharkinta kohdentuu sekä lapsiperheisiin että lapsettomiin pariskuntiin. Jos pariskunnalla ei ole huollettavia lapsia, työttömälle maksettava työmarkkinatuki alkaa vähentyä, mikäli puolison tulot ylittävät 1 400 euroa kuukaudessa. Työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, jos puolison tulot ovat yli 2 400 euroa kuukaudessa. Jos pariskunnalla on lapsia, tulorajat ovat hieman korkeammat. Käytännössä työmarkkinatuen tulorajat ovat niin matalat, että tuki vähenee aina, jos puoliso on kokopäivätyössä. Tarveharkinta aiheuttaa työttömille myös kannustin- ja yksinäisyysloukkuja, jotka lisäävät houkutusta sosiaaliturvan väärinkäytöksiin.
Työmarkkinatuki on samansuuruinen kuin työttömän peruspäiväraha eli 24,51 euroa päivässä (vuonna 2008). Sitä on maksettu vuodesta 1994 alkaen niille työttömille, jotka eivät työttömäksi tullessaan täytä työssäoloehtoa - mikä mahdollistaisi ansio- tai peruspäivärahan maksun - tai jotka ovat saaneet enimmäisajan työttömyyspäivärahaa. Maahanmuuttajalle työmarkkinatuki maksetaan kotoutumistukena kolmen ensimmäisen maassaolovuoden ajan.
Julkaisu: Latvala M. Puolison armoilla. Työttömyysturvan tarveharkinta. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 97, 2008. ISBN 978-951-669-777-5 (nid.), 978-951-669-778-2 (pdf). Hinta: 8 euroa.
Lisätietoja: Kela, tiedottaja, YTM Minna Latvala, puh. 020 634 1418 tai 0400 603 341, etunimi.sukunimi@kela.fi
Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.
Päivitetty 31.10.2008Sivun alkuun
