Annan itselleni vielä vuoden aikaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eijaksa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eijaksa

Vieras
Olen todella väsynyt kaikkeen. En ole varsinaisesti masentunut, mutta elämä yksinkertaisesti on helvetin raskasta. Vastoinkäymistä on monenlaista ja ne ei vaan tunnu loppuvan millään, vaikka kuinka yritän. Kaksi vuotta olen jo sinnillä mennyt eteenpäin, mutta nyt vaan alkaa voimat loppua. Annan vielä itselleni vuoden aikaa saada asiat kuntoon, sitten mahtaa riittää. Pieni mahdollisuus on onnistua ainakin yhdessä isossa asiassa, joka edesauttaisi sitten montaa muutakin asiaa paremmalle tolalle. Nyt vaan pitää toivoa, ettei enempää ongelmia tule vastaan.
 
Elä anna periksi!

Yksi läheiseni on tehnyt vuosia sitten itsemurhan ja monta vuotta sen jälkeen aina kun jotain mukavaa tapahtuu tuli mieleeni että tämäkin ilo jäi häneltä kokematta ja olisikohan tämä antanut hänelle voimaa jaksaa.

Ikinä ei voi tietää mitä mukavaa elämässä tulee vielä tapahtumaan! Tapahtuu aina niitä ikäviäkin asioita tietty, mutta pointti on se että ei voi tietää jos ei jatka eteenpäin.
 
En odota elämältä mitään erikoista iloa ja autuutta; ihan tavallinen elämä ilman jatkuvaa ponnistelua riittäisi. Mutta minkäs teet, kun lapsesta lähtien on alkanut kasvaa kieroon ja suorana pysyminen on aina vaatinut paljon työtä. Sitten kun ote on hetkeksi herpaantunut, onkin jo kaikki taas päin sanonko mitä. Lapseni on ainoa syy, minkä vuoksi olen jaksanut taistella tähän asti. Tosin viime aikoina olen alkanut miettimään, että alkujärkytyksen jälkeen hänelläkin olisi varmaan ihan hyvä elämä edessä ilman minuakin.
 

Similar threads

L
Viestiä
2
Luettu
1K
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L

Yhteistyössä