Annanko itkeä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hermoraunio...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hermoraunio...

Vieras
Hei!

Mitä mieltä olette?
Pitääkö puuttua joka itkuun?

Ongelma on se, että kolmikuinen vauvamme herää yöllä itkeskelemään melko tasan tarkkaan tunnin välein. Käyn nostamassa tutin ja jatkaa unia, taas sen tunnin verran...

Viime yönä kävin nostamassa jälleen tuttia tunnin välein, yksi väli oli jopa ruhtinaalliset 2 tuntia!

Vauva ei mielestäni herää nälkäänsä, meille oli ehtinyt jo vakiintua sellainen syöntirytmi yöllä, että puolilta öin ruokaillaan ja sit noin neljän maissa, kerralla menee 2 dl korviketta ja nukkumaan mennessä syö saman verran velliä.
Ja jos uni jatkuu kuitenkin tutilla, niin varmaan nälkäkään ei voi olla tunnin välein.

Vauva alkaa ""ynähtelemään"" ja tässä vaiheessa käyn sen tutin jo nostamassa, ettei ala huuto. Pitäisikö minun antaa näin pienen itkeskellä yksin yöllä, ei toki odottaa hillitöntä itkua vai onko tosiaan kipaistava aina tutti nostamaan?

Meinaan, josko vauva nukahtaisi ennen kuin huuto alkaa ilman sitä tuttia...
Ei tässä muuta kuin itse alkaa olla aika hermoraunio, kun ei pysty nukkuun koskaan tuntia pitempään putkeen...Ajatuksetkaan ei ole kovin selkeät enää!

Tulkitkoon nyt kuka tahtoo tämän niin, että olen itsekäs äiti, kun en tällaista kestä, mutta mielipiteitä silti kaipailisin...Kun en toisaalta sit millään haluisi antaa pienen itkeä yksin, mutten toisaalta pompata liian herkästi joka inahdukseen...Pelkään et pitemmällä tähtäimellä saankin sit olla nukuttamassa yöllä vauvan joka kerta hänen herättyään, kun aiemmin jo itse oppi nukahtamaan ilman hyssyttelyjä.

 
kuullostaa aivan samalta mitä meillä!
Viime yö oli taas ihan kamala,herättiin 01.30 syömään,ähistiin tunnin välein jolloin ponkasin laittaan tutin,04.00 ei tutti kelvannu annoin maitoa,ähistiin,06.00 nostin meijän väliin,ähinää ja 08.00 noustiin ylös!
Olen kans aivan rikki,tätä on jatkunut 1kk(tyttö 4kk)
alussa yöt meni hienosti,en ymmärrä mikä nyt on.
Illalla kuitenkin ennen nukkumaan menoa söi 150ml,puolet velliä,puolet maitoa.
Huudattaa en raaski näin pientä ja mieskin menee aamuvuoroon,joten hänen on pakko antaa nukkua.
Asutaan kaksiossa joten ei ole muutakaan,kuin nukuttava samassa huoneessa.
Ymmärrän väsymyksesi,täälläkin on sellaset silmäpussit,että...
neuvoja kaipaamme myös me!
 
Voisiko olla, että olisi hampaita tulossa? Ei ole mitenkään tavatonta, että jo tuossa vaiheessa ne puhkeaa. Kokeilepa sormella ikeniä, onko kohollaan.

Toinen vaihtoehto on se, että yksinkertaisesti vaatii lisää ruokaa. Syökö ennen nukkumaanmenoa kaiken maidon/vellin, mitä annat vai jääkö yli? Oman lapseni kohdalla annoin hänen syödä niin paljon ja usein kuin meni. Tosin vielä tuossa vaiheessa hän oli rintaruokinnalla ja oli helppo huomata, missä vaiheessa alkoi tilailemaan lisää maitoa, kun imetysvälit tihenivät. Tätä kesti muutaman päivän, kunnes se maito sitten nousi rintoihin.

Eikös sitä sanota, että vasta 6 kk ikäisenä voi aloittaa unikoulua eli noin pienenä pitäisi vielä jollain tavalla reagoida itkuihin.

En voi muuta sanoa, kuin että voimia! Onneksi nämä kaikki ovat ohimeneviä vaiheita, vaikkei suurimman väsymyksen keskellä siltä tunnukaan!
 
Hmm, minä kuuntelin aina loppuuko miten nopeasti itku. Ja joskus sekin rauhoitti kun pikkusen silitti selkää,enkä kokonaan nostanut syliin. Eli viesti vauvalle:sinut on huomattu,äiti tässä. Aina ei kyllä tassuttelu auta. Sitähän se monesti on vauvan kanssa,valvomista,valvomista. Mutta omaa sydäntä riipi liikaa että oisin ihan huudattanut.
 
Meillä alkoi 4kk iässä tunnin välein yötutitukset.Huudattamaan en niin pientä halunnut ruveta,joten väsymyksestä huolimatta tutittelin joka ikinen yö tunnin välein.Meillä tuohon eivät vaikuttaneet kiinteiden mukaan tulo,ei niiden lisäys eikä kokonaan pois jättö,ei rytminmuutokset,ei mikään.6kk iässä yöt rupesivat hiukan parantumaan,välillä saattoi olla kahden tai jopa kolmen tunnin luksusvälejä jolloin tuttia ei kaivattu.Siitä nuo yöt sitten rupesivat vain parantumaan.Nyt poika 8kk ja normaalisti tuttia kaivataan 2-3kertaa yössä,välillä ei lainkaan koko yönä,nuo tunnin välein tutittelut ovat historiaa.Nyt tosin hampaiden tulo on tehnyt öistä levottomia ja muutenkin tuo lisääntynyt liikkuminen tulee uniin ja kaikki uudet taidot,poika vähtää,itkahtelee ja höpisee unissaan niin että minäkin herään.Välillä on hyviä öitä ja välillä huonoja,mutta silti meillä nukutaan nykyään paremmin kuin ennen.Luulen että meillä yöt parantuivat kun poika oppi öisin sängyssä itse vaihtelemaan asentoa,kääntymään kyljeltä toiselle jne. ja oppi itsekkin laittamaan tutin suuhunsa.Tiedän,että tuo tunnin välein heräily on todella raskasta,siinä ei itse pääse syvään uneen lainkaan :( En tiedä mikä teille olisi parasta,sen tiedät parhaiten sinä itse,minusta ei ollut huudattamaan ja meillä yöt parantuivat itsestään ajan kuluessa.Koitahan jaksaa!Ihan jokaiseen inahdukseen ei kannata mennä heti tarjoamaan tuttia,nykyäänkin odottelen hetken ja kuuntelen,hyvin on jo oppinut tunnistamaan koska kannattaa mennä tuttia tarjoamaan ja koska ei ja nykyään pitää ensin vähän tirkistellä onko poika jo itse laittamassa tuttia suuhun,ettei ihan vauhdilla rynnistä pojan luo.
Voimia!
 
Meillä oli ihan samaa. Alkoi 2-kuisena tuo tutin pudottelu ja heräily, vähintään tunnin välein piti tutti laittaa takaisin suuhun jotta nukkui. Välillä annoin huutaa kun kokeilin että nukahtaako takaisin, eipä nukahtanut vaan meno meni ihan hysteeriseksi kunnes aina sai sen tutin. Hampaista ei ollut kyse, eka tuli 8-kuisena. Samaa tutin vuoksi heräilyä kesti 9-kuiseksi saakka! Olin hermoraunio ja lempeät unikouluvinkit oli kokeiltu, aina sama show tutin kanssa, muuta ongelmaa ei ollut. Niinpä eräänä iltana pakkasin kaikki tutit laatikkoon ja laatikon kaappiin. 2 yötä nukuin lapsen vieressä lattialla (nukkui jo omassa huoneessaan) ja silittelin vaan aina kun heräsi, valvoin käytännössä molemmat yöt lähes kokonaan. Kolmantena yönä lapsi heräsi kerran ja nukahti heti takaisin kun vähän silittelin selkää. Sen jälkeen ei ole heräillyt kesken unien ellei ole ollut jokin ""vialla"" eli vaippa vuotanut, hammas tulossa tai muuten kipeänä. Koko heräilyrumba johtui siis siitä tutista. Vaikka se oli aina nukkumaan käydessä paras apu, niin öitä se häiritsi. Olisinpa tajunnut aiemmin... Niin ja pullotutit olivat edelleen päivisin käytössä, ne jäivät kokonaan pois vasta vuoden ikäisenä.
 
Hampaista meilläkään ei ollut kyse,ensimmäinen hammas tuli 7kk iässä.
Olen nyt itsekkin miettinyt tuota tutista vieroittamista,muuten poika varmaan pärjäisi hyvin ilman sitä,mutta nyt kun hampaita on tullut niin tutti on ollut kova sana,monesti olen miettinyt miten olisi pärjätty ilman tuttia näistä hampaiden tuloista.Jo 6kk iässä minulle sanottiin neuvolassa,että tutti pois,silloin poika oli minusta siihen vielä liian pieni.Nyt tuo on jo 8kk ja rupean kyllä pikkuhiljaa olemaan sitä mieltä,että ilman tuttia voisi oppia nukkumaan.
 
Vähän asian vierestä...Miksi vauva pitää ""opettaa"" tutille? Minulla vauva 2kk ja eikä ime tuttia. Ymmärrän jos on itkuinen lapsi esim. koliikki, että tutti antaa vähä lohtua.

Tietenkin tutti häiritsee yöunia jos siihen on tottunut ja sit se putoaa suusta.

 
Meillä vauva (nyt reilu 6 viikko) opetettiin tuttiin sairaalassa. Oli siis teholla 8 päivää ja siellä antoivat tutin ensihetkistä lähtien. Nykyään hänellä on sellanen imemisen tarve että syömisen jälkeen kitisee, luulen että on vielä nälkä ja annan lisää tissiä mut hän vaan kitisee. Tutti auttaa.. imeä haluaa mutta masu on täynnä. Öisin hänellä ei kylläkään ole tuttia. Nukahtaessa saattaa olla mutta aika aikaisessa vaiheessa tippuu pois ja jollei tipu niin nappaan sen :) siis ettei tulisi noita öisin heräilyjä tutin takia.

Näin meillä, tuskin paljoakaan apua oli kenellekään :(
 
Oletteko rouvat kuulleet vauvan imemisen tarpeesta?. Toisilla se isompi kuin toisilla. Kun ei saa rintaa, imemisen tarve ei samalla lailla tyydyty. Rintaa imiessä joutuu oikein ahmimaan ja sitä rintaa. Se on työtä ja kovaa hommaa. Pullosta saa niin, että huis vaan.
Kannnattaisi hiukan miettiä kun niitä tisujaan alkaa varomaan.Ei lapsen hoito ole mitään leikkipuuhaa, mutta vaikeaa silti käsittää, että joku nuori ihminen on kuukaudessa ihan rikki kun se ihmeen on vierensä saanut. Hiukan yliammuttua juttua, vaikka herkässä tilassa olisikin.

Naapurissa on vauva ja kun täytti kaksi vuotta alkoi ihmeen hyvin nukkumaan. Herää enää neljä viisi kertaa yössä. Ei huuda kauan nukkumaan laittaessakaan, joten valoa näkyvissä himomammat. Kyllä se sitä.
 
Justiinalle... Joo ei ole lastenhoito leikkiä. Ei ole huono äiti, jos joskus valitteleeki. Mielestäni tämä ""kanava"" on oikein hyvä siihen. On lupa olla uupunut, jos yöunet nukutaan tunnin pätkissä.
 
Hei!

Justiinalle: Mielipiteitä pyysinkin, mutta hieman karskahti korvaan ""kun alkaa niitä tisujaan varomaan""...Se vaan ei tuo imetys kaikilla suju, vaikka kuinka yrittäisi.Itse ilmeisesti lukeudut näihin, joilta maitoa tulee.

Niin ja sit tuosta tuttiasiasta; meillä nukkumaanmeno olisi helvettiä ilman tuttia. Vauva ei rauhoitu muuten, joten se tutin napsutus on yksi rauhoittumiskeino. Ei se tutti ole kauan nukahtamisen jälkeen enää suussa, joten yöllä ei siis ilmeisesti sen putoamiseen herätä, jokin muu asia /syy herättää kesken unien.

Viime yö oli aivan päinvastainen, heräsi kahdesti syömään ja välit nukkui, onneksi kaikki yöt ei ole samanlaisia siis näitä pätkäöitä.

Kiitos kaikille vastanneille, mielipiteitä kuulisin mielelläni edelleen.On kiva saada vertaistukea muilta äideiltä, jotka saman asian kanssa painivat. Kaikki kun eivät ole näitä väsymättömiä superäitejä, jotka valittamatta porskuttavat eteenpäin naama irvessä ja joka välissä toitottavat äitiyden ihanuutta.

Tätä älkää tulkitko niin, etten olisi joka päivä kaikesta huolimatta kiitollinen terveestä, rakkaasta lapsestani vaikka välillä väsyttääkin.
 
Jokainen äiti on varmana joskus väsynyt,eikä se tee kenestäkään silti huonoa äitiä.Omasta kokemuksesta tiedän,että tunnin välein heräily on paljon raskaampaa kuin se,että nukkuu öisin vähän mutta pitemmissä pätkissä.Jos nukkuu tunnin pätkissä,voi nukkua niin vaikka vuorokauden ympäri ja silti väsyttää koska ei missään vaiheessa pääse syvään uneen.Se joka ei ole tuota kokenut,ei tiedä miltä se tuntuu.Minä ainakin näytin päällepäin ihan hyvin voivalta,mutta sanat olivat hukassa jne. pääkoppaa se söi.
Itselläni imetys oli alusta asti yhtä taistelua,poika sai jo sairaalassa lisämaitoa koska minulta maitoa ei tullut,sen todistivat syöttöpunnitukset ja pojalta laskivat sokeriarvot.5kk taistelin,välillä oltiin kokonaan ilman korviketta ja välillä osaimetyksellä,poika oli 5kk kun luovutin koska en jaksanut enää.Pojan tunnin välein heräily ei todellakaan auttanut maidonherumiseen koska olin niin väsynyt.En siis usko,että multa loppui maito,vaan se ei herunut väsymyksestä ja stressistä johtuen.Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt lopettaa imetys aikaisemmin,olisivat sekä äiti että poika olleet onnellisempia aikaisemmin.Korvikkeeseen siirtyminen ei tuonut helpotusta yöheräilyyn,enkä sitä sillä hakenutkaan.
Poika on nyt 8kk,heräilee edelleen öisin ja tiedän että tulee varmana heräilemään vielä kauan,sen jaksan koska nuo tunnin välein heräilyt ovat onneksi historiaa,niitä öitä en olisi enää kauaa jaksanut.En henkisesti enkä fyysisesti.Vauvani silti hoidin aina väsymyksestä huolimatta,jos oikein väsytti ja pinna oli kireällä,annoin vauvan isälleen ja painuin peiton alle,muutenkin yritin nukkua tai ainakin levätä aina kun poika nukkui päikkäreitä.Näiden rakkaiden lasten takia jaksaa kummasti,mutta silti saa olla väsynyt ja valittaakkin joskus,ihmisiä me äiditkin olemme.
 
Jättäkäähän Justiina-tädin kommentit ihan omaan arvoonsa...

Alkuperäiselle ja muille asian kanssa kamppaileville: Onko vauva oppinut viime aikoina uusia taitoja, vai yrittääkö hän opetella jotain? Onko teillä ollut paljon ohjelmaa päivällä tai onko vauva nukkunut huonosti päikkäreitä?

Meidän 4 kk:n ikäinen tyttö nukkuu joskus levottomasti kun opettelee kääntymään ja on aloittanut kiinteiden syömisen. Hampaita ei ole vielä tulossa. Ihan samanlaista tuttirumbaa kuin teillä muillakin, ja joskus pitää syödä jo klo 2.30 vaikka yleensä nukkuu aamukuuteen. Kauheata könyämistä, kitinää ja viuhtomista! Tällaista on parina yönä viikossa.

Tutti on käytössä nukuttamista varten ja se tippuukin yleensä ½ h nukahtamisen jälkeen.

Niin, ja pistäkää miehenne hommiin, olkoot aamuvuoro tai ei. Hyppikää vaikka vuoroöin, sopikaa asiasta etukäteen. Uni on tärkeää myös äidille!
 
Meillä oli sama homma 3-5 kk iässä. Aina tunnin välein herättiin. Lopulta otin tyttelin viereeni nukkumaan kuukaudeksi. Sillä tavoin en edes kunnolla herännyt vaikka vauva heräilikin tunnin välein. Meillä ei ollut tuttia käytössä, eli ei ollut tutista kyse. 6 kk pantiin sit unikoulu pystyyn. Ei nukuta vieläkään yötä putkeen, mutta 4-6 tunnin pätkissä ja omassa huoneessa, eli äiti on nyt pirteä kuin peipponen :-) Välillä kiljahtelee yöllä useamminkin, mutta käytännössä tarvii nousta kerran yössa kääntämään selälleen kun on noussut treenaamaan ryömimistä unissaan (on muuten hauskannäköistä hommaa, kun ei oikein silmät aukea, eikä millään jaksais pitää päätä ylhäällä, mutta tarvii silti yrittää eteenpäin)
:-)
 
meidän vauva teki samaa... se vain tarkisti onko emo lähellä ja voiko turvallisesti jatkaa unia. tämä tarkisteleminen loppui kyllä itsestään aikanaan. laittelin vauvalle aina tuttia suuhun kun se heräsi ja lopulta se alkoikin itse laittelemaan tuttia takaisin ja minä sain nukkua.
 
meidän tyttö on kohta puoli vuotias ja imetys loppui n.2 viikkoa sitten ja sen jälkeen heräillään monta kertaa yössä ja aina pitää silitellä neiti uudestaan uneen. tutti on... nälkä ei ole hätänä... olisiko neuvoja
 
en ihan kaikkia vastauksia lukenut, mutta kerronpa meidän tarinan..

vauva nukkui hienosti 3,5 kk ikään saakka. mentiin jo yhdellä yösyötöllä eikä muita heräilyjä juuri ollut. sitten alkoi rumba... juuri tuota tunnin-parin välein heräilyä, joskus taajempaankin.
vauvaa en saa/saanut toiseen huoneeseen nukkumaan. huoneita ei yksinkertaisesti ole. isommat lapset pitivät huolen, että päivisin en voinut nukkua.
Mies hoiti aina silloin tällöin yön, että sain edes joskus yhden paremman yön. mutta enhän sitten silloin osannut nukkua...
6 kk rajapyykkiin saakka sinnittelin. olin TODELLA väsynyt. en tunnustanut olevani rikki, mutta kyllä isommille lapsille tuli rähjättyä turhasta - turhan monta kertaa.
Turha on kenenkään tulla sanomaan, etteikö voisi olla rikki. kyllä 2,5 kk valvominen/pätkänukkuminen jättää väistämättä jälkensä!

kun vauva täytti 6 kk aloin olla valmis jo vaikka huudattamaan, vaikka sitä vastaan olen aina ollut. sain neuvolasta tassuhoidon ohjeet (www.yle.fi/akuutti ,valitse arkisto 2004 ja sieltä tassuhoito-artikkeli).
Ensimmäisenä yönä jouduin vauvan ottamaan kaksi kertaa syliin. seuraavina en kertaakaan. Flunssa-aikana tuli vähän takapakkia, mutta yhtään helvetillistä yötä ei tassuhoidon aloituksen jälkeen ole ollut. suosittelen lämpimästi!

meillä muuten yöheräilyjen syy ei ollut tutin tarve vaan pullon!
 
Meillä itketti/vääntäytti maissivelli eli, kun lopetettiin se, niin yöunet piteni 2 tuntiin :) Nyt vauva 4.5 kk ja yritetään potulla ja porkkanalla pidentää yöunia - ei muuten tunnu sekään auttavan. Mutta parempia öitä odotellen.
 
Meillä oli sama homma tutin kanssa, öisin joutu laittaa suuhun tunnin välein. Sitten asennoiduttiin siihen että tuttia ei anneta enää nukkumaan mennessä ja kahden illan huudolla se jäi sitten pois. Tyttö vietiin sitten vasta sänkyyn kun oli todella väsynyt ja nukahti kyllä sitten ilman tuttia.

Kannattaa lukea tältä palstalta TUTTIRUMBA ÖISIN siellä on tarinaa ja hyviä neuvoja.
 

Yhteistyössä