V
voi miestä
Vieras
Niin, sinähän sen tiedät, miten avioliitto sen kun paranee pettämisestä. (olet varmaan se sama mies, joka kommentoi tuolla aiemmin).
M
mies
Vieras
Pidän outona hakea hyväksyntää erolle lapsen edulla, JOS puolisot pystyvät elämään sovussa ilman syyttelyä ja tappelua lapsen aikana. Ilmeisesti se on liikaa vaadittu, että vanhemmat keskenään riitelisivät , vaan vetävät lapsetkin mukaan tappeluun. Mutta ilmeisesti minä en ymmärrä elämää mitä se voi olla neljänseinän sisällä, kun ei ole siitä kokemusta. Joten antakaa anteeksi.
K
Kari
Vieras
Naiset älkää huijatko itseänne! Tiedätte sydämessänne, että teidän pettäjämiehenne on hyvä aviomies ja isä tästä puutteesta huolimatta. Tässä on se syy miksi te kestätte vuosia tälläistä elämää. Sitten kun lopulta eroatte on kyseessä vain kosto miehen toimista, eikä itsenäisen ja rohkean naisen päätös siirtyä uuteen elämään. Kun pidätte tämän mielessä myös näissä keskusteluissa, niin pysytään asialinjoilla.
M
mies
Vieras
En koskaan tule hyväksymään pettämistä ja tiedän omakohtaisesti mitä se merkitsee avioliitolle. Tiedän myös miten vaikeaa ero voi olla lapsille ja miten hankalaksi heidän elämänsä järjestyy tapaamisineen, lahjontoineen, mustamaalauksineen, turvattomuutena, tavaroiden roudauksina. Mutta pääasia olisi että vanhemmat eroaisivat sovussa!!! ja molemmat tahtoisivat lasten parasta. Minun vääristyneen oloinen persoonani johtuu lasten surusta, missä viattomat joutuvat kärsimään.
A
Ap
Vieras
Näin oma pettäjämieheni todellakin edellistä pettämiskertaa selvitellessä sanoi: Pakko sun on tunnustaa, että mä olen hyvä isä ja aviomies, kun en koskaan oo ollu öitä pois kotoa.
Hyvän aviomiehen merkki on siis se, että pettää työajalla. No, näin mieheni toki tekeekin. Pomoilla on pomon oikeudet.
Minusta hyvä isä kunnoittaa myös lapsen äitiä ja avioliittoa.
Hyvän aviomiehen merkki on siis se, että pettää työajalla. No, näin mieheni toki tekeekin. Pomoilla on pomon oikeudet.
Minusta hyvä isä kunnoittaa myös lapsen äitiä ja avioliittoa.
N
nauraa!
Vieras
M
minä
Vieras
Hyvä mies: vaikkei mitään ilmiriitaa olisikaan lapsen edessä, niin kyllähän lapsi vaistoaa kylmän ilmapiirin. Tuskin siinä ilmapiirissä vanhemmat huomioivat toisiaan positiivisesti tai edes puhuttelevat niin. Tämä seikka on aivan eri asia kuin lapsen mukaan vetäminen riitaan.
Hyvä isä ei tosiaankaan ole mikään hyvä isä, jos on valmis särkemään perheen pettämisellä. Kyllä siinä on isän arvomaailma aika vääristynyt.
Hyvä isä ei tosiaankaan ole mikään hyvä isä, jos on valmis särkemään perheen pettämisellä. Kyllä siinä on isän arvomaailma aika vääristynyt.
J
Jösses
Vieras
Pettää työajalla? Siis mitä kaikkea työpaikoilla tehdäänkään ja siitä vielä maksetaan palkkaa. Työttömän on pakko nussiakin ilman korvausta. Kyllä on elämä epäreilua! Minen ala mittään.
M
-m-
Vieras
Sanoisin kuten moni muukin että taloudelliset tekijät on huono syy jatkaa suhdetta jota toinen osapuoli ei tunnu kunnioittavan pätkääkään.
Ero tuskin on lapselle helppo mutta asiallisesti kerrottuna eron syyt, se voi olla hänellekin helpotus. Lapsetkin kun kärsii enemmän vanhempien huonosta suhteesta kuin erosta. Te kuitenkin olette lapselle se parisuhteen malli joten sitä sopii miettiä.
Anteeksi antaminen on turhaa mikäli et pysty asiaa unohtamaan. Joudut elämään pettämisen pelossa varmasti jatkossakin. Karua tekstiä mutta varsin totta kuitenkin
Taloudellisia tekijöitä toki on syytä miettiä siinä mielessä että kannattaa tehdä ratkaisut rauhassa. Asunnon voi toki myydä ja hankkia sen halvemman ja pienemmän. Asiat on loppujen lopuksi vain järjestelykysymyksiä.
Ero tuskin on lapselle helppo mutta asiallisesti kerrottuna eron syyt, se voi olla hänellekin helpotus. Lapsetkin kun kärsii enemmän vanhempien huonosta suhteesta kuin erosta. Te kuitenkin olette lapselle se parisuhteen malli joten sitä sopii miettiä.
Anteeksi antaminen on turhaa mikäli et pysty asiaa unohtamaan. Joudut elämään pettämisen pelossa varmasti jatkossakin. Karua tekstiä mutta varsin totta kuitenkin
Taloudellisia tekijöitä toki on syytä miettiä siinä mielessä että kannattaa tehdä ratkaisut rauhassa. Asunnon voi toki myydä ja hankkia sen halvemman ja pienemmän. Asiat on loppujen lopuksi vain järjestelykysymyksiä.
V
voi miestä
Vieras
No mutta etkö sinä ole se sama ""mies"", joka elelee onnellista avioliittoa, vaikka käy pettämässä, jos vaimo sanoo ikävästi? Ei lasten ole mukava sellaisessakaan perheessä elää, jossa tunneilmapiiri on ikävä - sen tiedän omasta kokemuksestani.
Moni tuntuu olevan liitossaan yksinäisyyden pelon vuoksi. Ja onhan toki helppoa tulla kotiin, jossa kaikki on mahdollisesti valmiina - pyykit puhtaat ja ruoka pöydässä! (tämä osuus oli tarkoitettu petollisille miehille.)
Totta kai ero voi olla lapsille vaikea. Minä sisaruksineni toivoin aikoinaan lapsuuskodissa, että vanhemmat olisivat eronneet. Sen verran ikävää oli rakkaudettomassa kodissa eläminen.
Moni tuntuu olevan liitossaan yksinäisyyden pelon vuoksi. Ja onhan toki helppoa tulla kotiin, jossa kaikki on mahdollisesti valmiina - pyykit puhtaat ja ruoka pöydässä! (tämä osuus oli tarkoitettu petollisille miehille.)
Totta kai ero voi olla lapsille vaikea. Minä sisaruksineni toivoin aikoinaan lapsuuskodissa, että vanhemmat olisivat eronneet. Sen verran ikävää oli rakkaudettomassa kodissa eläminen.
H
Hilu
Vieras
Murkku tarvitsee mielellään stabiilin kodin, juuri silloin kun hän etsii itseään.
Miten koti voi olla stabiili, jos jompikumpi pettää?
Minusta suurinta petosta lasta kohtaan (oli se sitten murkku tai nuorempi) on se että vanhemmat yrittävät huom. yrittävät (koska se jääkin yritykseksi) näytellä sitä tasapainoista perhettä. Lapsi kuule lukee vanhempiaan kuin avointa kirjaa.
Sehän on jo henkiinjäämisen edellytys lapselle, oppia kommunikoimaan ja lukemaan aikuisista eri asioita. Varsinkin epävakaissa perheissä.
Suuri taakka lastataan hennoille hartioille, jos pitää näytellä vanhempiensa kanssa samaa kulissia. Eroon vain tapapettäjästä, siinä ne asiat asettuu normaaleihin perspektiiviin lapselle: vääryyttä ei pidä opettaa hyväksymään.
Miten koti voi olla stabiili, jos jompikumpi pettää?
Minusta suurinta petosta lasta kohtaan (oli se sitten murkku tai nuorempi) on se että vanhemmat yrittävät huom. yrittävät (koska se jääkin yritykseksi) näytellä sitä tasapainoista perhettä. Lapsi kuule lukee vanhempiaan kuin avointa kirjaa.
Sehän on jo henkiinjäämisen edellytys lapselle, oppia kommunikoimaan ja lukemaan aikuisista eri asioita. Varsinkin epävakaissa perheissä.
Suuri taakka lastataan hennoille hartioille, jos pitää näytellä vanhempiensa kanssa samaa kulissia. Eroon vain tapapettäjästä, siinä ne asiat asettuu normaaleihin perspektiiviin lapselle: vääryyttä ei pidä opettaa hyväksymään.
T
työtön
Vieras
M
mies
Vieras
Miten on, jos mies pystyy peittämään petoksen omalta vaimoltaan tai toisinpäin, niin miten lapsi sen voi saada selville?
Siis pettämistä tapahtuu ja lapset kasvavat täysin tietämättöminä, jos sitä ei niiden aikana huudeta julki. Toisekseen aviopari, joka keskustelee äänekkäämmin ilman pettämisiäkin on sekin teidän logiikalla huono koti. Koti voi olla riitaisa, mutta se on koti, jossa on kaksi vanhempaa, eise tietty mukavaa ole, mutta tuskin vanhemmat eroavat, koska lapsi joutuu vierestä kuuntelemaan sanailua.
Lapsen etu ei todellakaan ole yhden vanhemman kaksio, vaikka joutuisi kuinka sopeutumaan ehjässä perheessä tilanteeseen. Yksi vanhempi on aina vähemmän kuin kaksi.
Avioero on aina lapselle kriisi, jos hän ei joudu suoranaisesti kärsimään kahden vanhemman perheessä.
Siis pettämistä tapahtuu ja lapset kasvavat täysin tietämättöminä, jos sitä ei niiden aikana huudeta julki. Toisekseen aviopari, joka keskustelee äänekkäämmin ilman pettämisiäkin on sekin teidän logiikalla huono koti. Koti voi olla riitaisa, mutta se on koti, jossa on kaksi vanhempaa, eise tietty mukavaa ole, mutta tuskin vanhemmat eroavat, koska lapsi joutuu vierestä kuuntelemaan sanailua.
Lapsen etu ei todellakaan ole yhden vanhemman kaksio, vaikka joutuisi kuinka sopeutumaan ehjässä perheessä tilanteeseen. Yksi vanhempi on aina vähemmän kuin kaksi.
Avioero on aina lapselle kriisi, jos hän ei joudu suoranaisesti kärsimään kahden vanhemman perheessä.
M
miehelle
Vieras
Hyvähän se on käyttää lasta hyväksi kun vaatii vaimolta anteeksi antoa. Itse en IKINÄ näyttäisi lapselleni, varsinkaan tyttärelleni, sellaista esimerkkiä että mies tekee mitä tekee ja nainen antaa anteeksi. Kotona lapsi oppii kunnioittamaan itseään ja jos äidillä ei ole itsekunnioitusta niin eipä sitä lapsellekaan tule.
G
Guest
Vieras
Karia suurempaa naisten vihaajaa ei olekaan. Niin tai näin niin karin mielestä nainen tekee kaiken aina vääristä syistä, väärin tai muuten vaan puutteellisesti. Kosto tai ei, lähteminen on AINA itsenäinen ratkaisu. Ja joskus vanhanaikainen kunnon kosto on paikallaan.
N
näin tein:
Vieras
Juu, avioero on aina lapselle (lapsille) kriisi. Senpä vuoksi niiden pettäjämiesten ja -naisten kannattaisi miettiä kahteen kertaan, kannattaako lähteä vieraisiin, vai kannattaisiko nekin voltit käyttää parisuhteen parantamiseen / ylläpitoon.
Meillä isommat lapset olivat hyvin selvillä isin reissuista, vaikka isi kovin ammattimaisesti pettämisensä hoitikin. Nimittäin on olemassa julmia ihmisiä, jotka juoruavat ja puhuvat kotona mitä ovat kuullet ja nähneet naapurin sedän touhuilevan kapakoissa.
Omat lapseni saivat kuulla isikullan naimareissuista koulussa kavereiltaan.
Meillä isommat lapset olivat hyvin selvillä isin reissuista, vaikka isi kovin ammattimaisesti pettämisensä hoitikin. Nimittäin on olemassa julmia ihmisiä, jotka juoruavat ja puhuvat kotona mitä ovat kuullet ja nähneet naapurin sedän touhuilevan kapakoissa.
Omat lapseni saivat kuulla isikullan naimareissuista koulussa kavereiltaan.
H
Hilu
Vieras
Kirjoitin nimenomaan tapapettäjistä, huomaa tämä.
En pidä ihanteena kotia jossa on kaksi vanhempaa. Tai tietty pidän, jos suhde perustuu rehellisyydelle.
En kuitenkaan jaksa uskoa että on liittoa, jossa jompikumpi pettää ja kuvittelee tekevänsä sen salaa. Salaa keneltä?
Jos ihminen pystyy täysin pimennossa pettämään sitä läheisintä ihmistä on hän joko psykopaatti tai petettävä ei halua ""nähdä"" totuutta. Ei halua nähdä taloudellisista syistä, läheisriippuvaisista syistä jne. Olipa syy mikä hyvänsä, on se tekosyy.
En toivoisi oman lapseni elävän koskaan liitossa, joka perustuisi valheelle. Siksipä itse, kuten ehkä arvelitkin, otin avioeron. Otin vaikka lapsi oli murrosiän kynnyksellä ja tiesin iän olevan ns. dramaattinen. Koskapa se ei lapselle sitä olisi?
Nyt lapsi on täysi-ikäinen ja asuu avoliitossa. Olemme silloin ja joskus nykyisinkin keskustelleet erosta/eroista. Nyt kun hänellä on perspektiiviä oman liittonsa kautta, sanoo edelleen että avioeromme oli hyvä ratkaisu.
Hän sai isänsä aikaa ja huomiota itsenään. Ilman että siinä olisi vellonut kaikki parisuhdeongelmat. Tyttärellä on tiiviimpi suhde isäänsä nyt, kuin jos emme olisi eronneet.
Tässä tapauksessa oli lapsen etu asua yhden vanhemman kaksiossa, kuin kahden vanhemman kolmiossa. Vanhempien joiden väliltä oli vuosien saatossa kadonnut rakkaus, välittäminen ja kunnioittaminen. Se ei ole yhdellekään lapselle suotuisa kasvualusta.
Ja tuosta äänekkäästi keskustelmisesta sen verran että mitä sitten. Mitä sitten jos vanhemmat riitansa jälkeen sopivat ja senkin lasten nähden? Se jos mikä on hyvää elämänkoulua. Sitähän tapahtuu koko elämän läpi, joka paikassa. Alkaen päiväkodista jatkuen vielä vanhainkodissakin. Se taito kannattaa opetella varhain. Ei välttämättä huutaen kuitenkaan.
En pidä ihanteena kotia jossa on kaksi vanhempaa. Tai tietty pidän, jos suhde perustuu rehellisyydelle.
En kuitenkaan jaksa uskoa että on liittoa, jossa jompikumpi pettää ja kuvittelee tekevänsä sen salaa. Salaa keneltä?
Jos ihminen pystyy täysin pimennossa pettämään sitä läheisintä ihmistä on hän joko psykopaatti tai petettävä ei halua ""nähdä"" totuutta. Ei halua nähdä taloudellisista syistä, läheisriippuvaisista syistä jne. Olipa syy mikä hyvänsä, on se tekosyy.
En toivoisi oman lapseni elävän koskaan liitossa, joka perustuisi valheelle. Siksipä itse, kuten ehkä arvelitkin, otin avioeron. Otin vaikka lapsi oli murrosiän kynnyksellä ja tiesin iän olevan ns. dramaattinen. Koskapa se ei lapselle sitä olisi?
Nyt lapsi on täysi-ikäinen ja asuu avoliitossa. Olemme silloin ja joskus nykyisinkin keskustelleet erosta/eroista. Nyt kun hänellä on perspektiiviä oman liittonsa kautta, sanoo edelleen että avioeromme oli hyvä ratkaisu.
Hän sai isänsä aikaa ja huomiota itsenään. Ilman että siinä olisi vellonut kaikki parisuhdeongelmat. Tyttärellä on tiiviimpi suhde isäänsä nyt, kuin jos emme olisi eronneet.
Tässä tapauksessa oli lapsen etu asua yhden vanhemman kaksiossa, kuin kahden vanhemman kolmiossa. Vanhempien joiden väliltä oli vuosien saatossa kadonnut rakkaus, välittäminen ja kunnioittaminen. Se ei ole yhdellekään lapselle suotuisa kasvualusta.
Ja tuosta äänekkäästi keskustelmisesta sen verran että mitä sitten. Mitä sitten jos vanhemmat riitansa jälkeen sopivat ja senkin lasten nähden? Se jos mikä on hyvää elämänkoulua. Sitähän tapahtuu koko elämän läpi, joka paikassa. Alkaen päiväkodista jatkuen vielä vanhainkodissakin. Se taito kannattaa opetella varhain. Ei välttämättä huutaen kuitenkaan.
S
Sinun elämäsi!
Vieras
Jos terapiat on käyty ja kaikki voitava yritetty, niin kannattaako enää nöyryyttää itseään ilmiselvän ""ei ikinä opi"" ihmisen kanssa??? Rahasta ei kannata yhdessä elää, vaihtoehtoja on aina! Raha on usein vaan hyvä tekosyy sille ettei uskalla lähteä omilleen. Jos kuitenkin päätät tuota itsenöyryytystä jatkaa, niin mene ihmeessä itsekkin vieraisiin, katsotaan mitä renttusi siihen tuumaa! Hommaa sinäkin vakipano, ja lakkaa kitisemästä- itse sinä elämäsi teet, turha valittaa- jos kuitenkin haluat tuota paskaa jatkaa.
O
omillaan toimeen tuleva
Vieras
Ehkä sun olis kannattannu ajoissa miettiä omaa koulutustasi ja tulotasoasi. Mies jättää sinut vielä joku päivä toisen naisen takia. Ja se yksi lapsi on kohta aikuinen, et saa edes elatusmaksuja kauaa ainakaan...