Anopin tissiutelut ahdistaa

[ääkkis]

ihan noin. Ja jotkut puhuu kovaan ääneen 2-vuotiattensa vaippa-asioita ym. vastaavaa lapsen kuullen. Noloa lapselle.

 

[Taukku]

Mutta alkuperäinen asia oli, että miksi ihmeessä mun pitää hyväksyä itseeni kohdistuen käytös jonka koen epämiellyttävänä ja osittain normaaleiden sosiaalisten normien vastaisena? Onko oikeasti pakko hyväksyä kaikki sen vuoksi, että kyseessä on isovanhempi ja sen vuoksi erillisen koskemattomuuden saavuttanut henkilö.

Ei tarvitse hyväksyä. Itse olen laittanut välit kokonaan poikki appiukkoni kanssa syistä, jotka varmasti monen täällä kirjoittajan mielestä olisi pitänyt vain niellä hammasta purren.

 

[ei mummi]

No olipa hyvä kurkata tännekkin. Itse imetin n. 20v. sitten (olisi riittänyt vaikka "puolelle kylän vauvoista"), eli maitoa riitti. Minultakin suunnilleen kaikki kysyivät imettämisestä.
En edes tajunnut että siinä olisi ollut mitään ihmeellistä, enkä pitänyt sitä loukkaavana.
No siskolat taas ei maitoa tullut, häneltäkin kysyttiin asiasta . Mutta ei hänkään ikinä sanonut että loukkasi vaikka kyselivät. Eikä muistini mukaan kukaan kauhistellut tuliko maitoavai ei , oletin että se nyt oli vain jokin asia mitä nyt vain kyseltiin sen kummemmin että mitään tarkoitettin, paitsi ehä todella iäkkäät ihmiset (monet eivät varmaankaan oikein keksineet mitä jutella aluksi). Täytyy myöntää että isekkin olen joskus kysellyt, täytyy lopettaa. En todellakaan tiennyt että on noin arka paikka (itse kun en tajunnut että koko asiasta pitäsi loukkaantua silloin aikanaan). Ja ihan oikeasti minulle on ihan sama millaä vauvat ruokitaan.

 

[sacha]

Joo, nyt tulee vähän off topic, koska ymmärrrän hyvin alkuperäistä kirjoittajaa, mutta kommentoin nyt lähinnä edellistä. Ymmärrän hyvin "ei mummia", ja uskonkin, että imetyksestä on tullut jotenkin arempi asia nykyään tai siis siitä asti kun täysimetyksestä on alettu paasaamaan vähän liiankin tarmokkaasti joka tuutista. On luotu hirveä paine koko imetyksen ympärille, ja jos se ei sitten syystä tai toisesta sujukaan kaavaillun mukaisesti, niin koetaan kauheaa syyllisyyttä ja epäonnistumista koko äitiydessä.

Mullakaan ei imetys onnistunut ollenkaan niin kuin olin toivonut ja kuvitellut, ja aluksi tuntuikin kiusalliselta joutua "selittelemään" arkaa asiaa tutuille ja puolitutuille. Nyttemmin sitten kun olen törmännyt tarpeeksi useaan imetysfanaatikkoon, olen kai saanut jotain suhteellisuudentajua koko hommaan, ja nyt ei enää kuin harmita vähän koko imetysfiasko. Täytyy vaan seuraavan kohdalla yrittää paremmalla onnella.

Mun mielestä yleisesti ottaen nykypäivän äidit ottaa vähän liian hanakasti itseensä ja kritiikkinä, useimmiten ihan suotta, monet äitiyteen liittyvät kommentit ja huomiot. Luen kyllä itseni tähän samaan kastiin, mutta ehkä juuri tässä imetysasiassa olen tullut jotakuinkin järkiini. Eli siis summa summarum, imetys ON nykyään arka aihe ja sitä kannattaa välttää. Meidän äitien taas kannattaisi muistaa, ettei kaikki vauvaan liittyvä kysely ole välttämättä aina tarkoitettu hyökkäykseksi, vaan usein ihan hyväntahtoiseksi "kunhan nyt jotain kohteliaisuudesta aiheeseen liittyen kysyn"-heitoksi.

 

[Tosiaan offtopic]

..tämä on mennyt nyt sellaiseksi keskusteluksi, ettei imettämisestä saisi kysellä ollenkaan. Alkuperäisen ahdistus johtui lähinnä sellaisesta alentavasta lässyttämisestä. Kyllä huomattavasti useampi nainen pystyy keskustelemaan imettämisestään asiallisesti kuin kuuntelemaan tyynenä lässyttämistä tissumammasta Minä ainakin pystyn vastaamaan, että kyllä, imetän ja hyvin riittää maito, mutta jos tullaan iholle lääppimään ja lässyttämään niin sitten menee kyllä vähän överiksi. Toinen juttu muuten on, että anopit (ja vanhemmat tädit muutenkin)usein tulevat koskettelemaan odottajan vatsaa. Oma anoppi teki sitä ja alkoi lässyttää mun mahalle. Se oli kiusallista.

 

[sacha]

Edelliselle: Niinhän sanoinkin aika selvästi, että vastaus tulee nimenomaan edelliselle ja alkuperäisen aiheen ohi. Se, että moni kykenee keskustelemaan normaalisti imetyksestä ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki siihen kykenisivät. Se on tullut kai aika monelle selväksi viimeistään näitä palstoja lukiessa, mutta jos tänne ei eksy, niin voi tulla yllätykenä.

Alkuperäisestä aiheesta sen verran, että kyllä muakin lässyttäminen jurppii, oli se sitten kohdistettu vauvaan, itseeni, tai just käsittämättömästi vaikka raskausmahaan. Ja ärsytysasteikollahan tuo "tissimamma" on sanana ihan omaa luokkaansa. Meilläkin on suvussa pari lässyttäjää, muttei onneksi ihan noin lähisukulaisia. Eli hampaat kirskuen yleensä selvitään pakollisista visiiteistä. Kerran mun mies hermostu - olisi yhtä hyvin voinut olla minä, sietokyvyn äärirajoilla mentiin jo - ja sanoi lässyttäjälle, ettei vauva ole vajaaälyinen ja että sille voi puhua ihan tavallisestikin. Eihän siitä sitten seurannut muuta kuin pahaa mieltä ja vaivaantunut olo puolin ja toisin ja vähän hävettikin. Niin että parempi kai koittaa sietää niin kauan kuin vaan mahdollista. Toisaalta, ap:n anoppi vaikuttaa kyllä aika erikoiselta keissiltä joka ehkä vaatii ihan omat konstinsa..