anoppi hoitajana

[yks anoppiinsa suivaantunut]

Eli mieheni tekee iltatöitä ja minä teen päivätöitä tällä hetkellä free lancerina. Lapsi saa kotihoidontukea. Hoito on jaettu niin, että isä päivät, minä illat. Joskus miehellä sattuu päivähommia kuten viime viikolla ja meillä oli koko viikon anoppi, joka tulee mainiosti toimeen meidän 2-vuotiaan kanssa. Ainut mikä minua on vaivannut, niin antaa aika paljon keksiä ja jätskiä, tarkoittaa siis joka päivä. Itse en sitten anna juurikaan. No, olen ajatellut, että mummi saa antaa ja se on poikkeuksellista ja lapsikin sen ymmärtää. Anoppi on siis ollut meillä noin 2 vrk/kk. Nyt olimme llähdössä anoppilasta junalle ja ennen sitä syötiin. Lapsi sai jälkiruoaksi jäätelöpikarin. Noin puolen tunnin päästä tästä anoppi muisti, että pakastimessahan on vielä jäätelötikku ja koska pakastin on menossa ilmeisesti rikki, se pitäisi syödä. Sanoin, että yks jätski riittää meidän tytölle kyllä tunnin sisässä. Anoppi otti jätskin ja alkoi syödä sitä itse, meni tytön viereen syömään sitä! Tyttö tietenkin jätskiä vaatimaan ja anoppi antoi. Minulta paloi käämit. Sanoin, että mähän sanoin, että yks jätski riittää, ei se lapsi mikään syöttöporsas ole. Ja sanoin myös, et jos mä jotain sanon, niin eikö sitä pitäs kunnioittaa, kun en usein edes sano Ja sit pantiin vaatteet päälle ja lähdettiin junalle. Nyt täs mietin, että miten jatkossa... En enää halua, että anoppi hoitaa mun lasta vähään aikaan. Työkuviot pitää järjestellä uudestaan, koska eihän me saada heti mitään hoitopaikkaa ja aina niitä päiviä tulee, jolloin hoitajaa tarvitaan. Jeps, varmasti joku kirjoittaa, että olen lapsellinen ja itsekeskeinen jne. mut nyt kaipaa eniten jotain rakentavaa...

 

[siis vielää....]

Siis lapsesta saadaan kodinhoidontukea, ei lapsi sitä saa )

 

[Tsemppiä!!]

Tsemppiä! Sinulla on oikeus tunteisiisi ja sinulla on ätysi oikeus olla loukkaantunut. Hyvä että olet suorasanainen ja voi ja sanoit anopille mitä mieltä olet. Nyt toivotaan, että anoppi ymmärsi pointtisi ja ehkä ajattelee asiaa ja tajuaa toimineensa väärin. Toivottavasti pyytää anteeksi ja toivottavasti sinä olet siinä tilanteessa fiksu ja annat anteeksi, jolloin aloitatte puhtaalta pöydältä. Voihan olla ettei anoppi tosiaan tarkoittanut mitään pahaa ja vasta nyt ymmärtääkuinka tärkeää sinulle on että hän noudattaa sinun sääntöjäsi hoitamalla lastasi. Ellei tätä ymmärrä, niin tsemppiä uuden hoitajan hakuun!

Varmasti täällä joku haukkuu sinua tyyliin "ole onnellinen että on isovanhempi joka hoitaa", mutta minä ymmärrän sinua täysin. Arvostan myös avoimuuttasi. Inhoan sellaisiua jotka eivät itse tilanteessa sano yhtään mitään ja sitten nettiin valittavat ja haukkuvat selän takana.

 

[jeps vanhempi..]

Hieman samaa mieltä kuin edellinen, olet nyt pointtisi tehnyt selväksi. Mutta tosiasia on, että te kaikki vielä hieman totuttelette tilanteeseen. Oikeastaan olisi ehkäpä jo poikkeuksellista jos ei mitään ristiriitatilannetta tulisi misään vaiheessa. isovanhemmat hemmottelevat usein lapsenlapsiaan. ja ei siinä ole mielestäni mitään pahaa vaikka hieman voikin mennä hemmottelu "överiksi". Mutta tilanne on täysin eri jos anoppi tavallaan "toimiikin" hoitajana, eikä satunnaisena hemmottelevana isovanhempana.

Toki teidän sanaa täytyy kuunnella ja te päätätte mutta asiat ja ihmissuhteet eivät ole useinkaan ihan niin mustavalkoisia. Tuossakin tilanteessa roolit ovat vielä hieman hakusessa.

Ei kaikkia asioita kannata perinpohjin muuttaa yhden jäätelön takia. Jäitä hattuun ja rauhallisesti miettimään tilannetta. Turha kuitenkaan tehdä kärpäsestä härkästä. Koska tuo hoitojärjestely toimii hyvin kaikkien osapuolten kannalta, ei mielestäni kannata ylireagoida. Ja kaikkea laittaa uusiksi. Vaikka olet oikeassa tuossa kuitenkin. Pieniä muutoksia on tultava, hoitajan rooli on hieman eri kuin "pelkästään" isovanhemman. Asiassa on varmasti totuttelemista myös isovanhemmilla. Kuten itse sanoit, satunnaisilla vierailuilla ei hemmottelu maata kaada. Mutta jos "toimii" hoitajana tilanne onkin eri.

 

[yks anoppiinsa...]

Kiitos vastauksista! Aina mukava kuulla mielipiteitä. No, soitin anopille tänään ja sanoin, että asia jäi vaivaamaan. Sanoin, että hän on hyvä hoitaja, mutta että pahoitin mieleni, kun hän ei välittänyt mielipiteestäni. Tässä vielä korttia väännän. On tämä vaikeaa... Anteeksi en halua pyytää, koska minusta minulla oli oikeus räjähtää, mutta kaunaa en halua asian kanssa jäädä kantamaan.
Joka tapauksessa tulostin tänään netistä hoitopaikkahakemuksen ja huomenna viemme sen päiväkotiin. Otetaan puolipäivähoito. Kotihoidontuki menee, mutta menkööt. itse haluan tehdä säännöllisesti joka päivä hommia ja pakkokin on enkä jaksa enää tätä epävarmaa hoitojen sopimista. Eiköhän tämä tästä. Anoppi toki saa jatkossakin hoitaa, mutta ei se pitemmän päälle luonnistu, jos hän on kovin tiiviisti meidän perheen jäsen.