R
rietas
Vieras
Onko nämä juhlat olleet sinun vai miehen suvun juhlia, vai sekä että? Onko anoppi uskovainen?
Anoppi käski minut eilen helvettiin
- Viestiketjun aloittaja Aleksandriel
- Ensimmäinen viesti
Onko nämä juhlat olleet sinun vai miehen suvun juhlia, vai sekä että? Onko anoppi uskovainen?
Yksi tai kaksi niistä missä olemme olleet on ollut minun suvun juhlia. Valtaosa on kuitenkin ollut ihan muiden juhlia kuin kummankaan suvun (= kavereiden, tuttujen jne). Ne kahdet häät, joissa emme ole olleet, olivat kavereiden juhlia, joten ei pitäisi edes anopille kuulua menemmekö sinne vai emme. Hän vaan on saanut päähänsä, että eristän miehen kavereista, vaikka se menemättömyys oli yhteinen päätös.
Anoppi on uskovainen.
H
"huh"
Vieras
Niitä kursseja järjestetään ympäri vuoden. Kesällä on pidempiä leirejä. On esim Avioliittotyö Suosittelen!
Miehesi on kuitenkin ainut joka tämän tilanteen voi ratkaista. Sä et saa tuon ilkeän anopin käytöstä muuttumaan, mutta miehesi saa jos haluaa. Ratkaisevaa on se haluaako hän. Hänen pitää vain tehdä selväksi äidilleen että hänen vaimoa ei loukata, piste. Anopin pitää ottaa koko paketti, eli poika ja tämän vaimo, koska poikaa ei enää ole ilman vaimoa. Jos anoppi rakastaa poikaansa niin hän ei halua hänelle eroa. Jos hän ei välitä pojan avioliitosta niin tuskin välittää pojastakaan kovin paljon...
Miehesi pitää ymmärtää oma vastuunsa. Sä olet hänen vaimo ja hänen kuuluu rakastaa sua eikä hän voi vaan jättää sua yksin tuohon tilanteeseen. Sä et ole syyllinen vaan anoppi. Ja miehesi myös, jos hän ei puolusta sua. Miehen pitäisi tehdä selväksi että jos valita täytyy, niin vaimo tulee ensin. Se on anopin valinta hyväksyykö hän poikansa vaimoineen vai ei. Mutta muuta vaihtoehtoa ei enää ole. Tosi ikävää sulle jos miehesi yksin pitää äitiinsä yhteyttä, ja sä jäät ulkopuolelle, tuollainen luo henkistä eteisyyttä teidän välille ja voi ajaa erilleen. Kun molempien teidän pitäisi saada olla hyvissä väleissä miehen äitiin. Sä et ole ulkopuolinen, vaan hänen poikansa vaimo. Se on paljon se. On ymmärrettävää ettet sä pysty kunnioittamaan miestäsi enää ja ajattelet pahasti. Tuollainen satuttaa.
Jospa sä saisit vielä miehesi kuuntelemaan ja tajuamaan. Jutelkaa rauhassa. Kerro että tämä ei voi jatkua näin, hänen pitää tehdä jotain. Voimia sulle! <3
R
rietas
Vieras
Ok, kiitos että vastaat uteluihini
Eli ei ole totta, että "välttelisitte" miehen suvun juhlia? Kaverijuhlat ei tosiaan anopille pitäisi kuulua miksikään. Eihän miehesi ole sitten kuitenkin valittanut äidilleen, että hän "joutuisi" jäämään kavereidensa juhlista pois, vai mistä anoppi tuollaista päähänsä edes saa?
Miehen on pakko ryhdistäytyä. Aika vaikeaa tulee olemaan, jos jatkossakin mies antaa anopin kohdella sinua tuolla tavoin :/
[QUOTE="hmh";27611225]No minä en sinuna nyt olisi missään yhteydessä anoppiin vaan yrittäisin selvittää parisuhdetta miehen kanssa; että onko sitä olemassa ja mitkä ovat parisuhteeseen liittyvät odotukset, oletukset ja toiveet puolin ja toisin.
Mutta sanottakoon, että tuskinpa olisin päätynytkään tuontyyppiseen kuvioon. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että parisuhteessa kumpikin saa olla oma itsensä, enkä unissanikaan halua muuttaa toista, minusta sellainen on epäkunnioittava asenne; en myöskään tahdo että toinen yrittää muuttaa minua.
Jos mies haluaa olla kanssasi ja rakastaa sinua, hän on kanssasi ja rakastaa. Hän hoitakoon suhteensa äitiinsä ihan omine nokkineen. Anoppi on nyt sanasensa sanonut sinun suhteesi, joten älä ole aloitteellinen. Lasta en neuvoisi tuohon kuvioon värkkäämään ihan hetimiten - katselkaa nyt ainakin kolme neljä vuotta. Keksi itsellesi jotain muuta elämänsisältöä kuin se miehen suku.[/QUOTE]
Joo, näin ollaan mietitty. Lapsenteko menee varmaan parin vuoden päähän, että saadaan tämä kuvio katsottua selväksi. Harmittaa vaan, että vaikka en itse olekaan nyt yhteyksissä anoppilaan päin, niin mies on paljonkin, vaikka haluaisin että keskittyisimme nyt vaan toisiimme. En tietenkään kiellä miestä ottamasta yhteyttä sinne, koska kyseessä ovat sentään hänen vanhempansa, mutta minun mielestäni sitä voisi toistaiseksi vähän vähentää.
Mutta sanottakoon, että tuskinpa olisin päätynytkään tuontyyppiseen kuvioon. Minusta on äärimmäisen tärkeää, että parisuhteessa kumpikin saa olla oma itsensä, enkä unissanikaan halua muuttaa toista, minusta sellainen on epäkunnioittava asenne; en myöskään tahdo että toinen yrittää muuttaa minua.
Jos mies haluaa olla kanssasi ja rakastaa sinua, hän on kanssasi ja rakastaa. Hän hoitakoon suhteensa äitiinsä ihan omine nokkineen. Anoppi on nyt sanasensa sanonut sinun suhteesi, joten älä ole aloitteellinen. Lasta en neuvoisi tuohon kuvioon värkkäämään ihan hetimiten - katselkaa nyt ainakin kolme neljä vuotta. Keksi itsellesi jotain muuta elämänsisältöä kuin se miehen suku.[/QUOTE]
Joo, näin ollaan mietitty. Lapsenteko menee varmaan parin vuoden päähän, että saadaan tämä kuvio katsottua selväksi. Harmittaa vaan, että vaikka en itse olekaan nyt yhteyksissä anoppilaan päin, niin mies on paljonkin, vaikka haluaisin että keskittyisimme nyt vaan toisiimme. En tietenkään kiellä miestä ottamasta yhteyttä sinne, koska kyseessä ovat sentään hänen vanhempansa, mutta minun mielestäni sitä voisi toistaiseksi vähän vähentää.
Ok, kiitos että vastaat uteluihini
Eli ei ole totta, että "välttelisitte" miehen suvun juhlia? Kaverijuhlat ei tosiaan anopille pitäisi kuulua miksikään. Eihän miehesi ole sitten kuitenkin valittanut äidilleen, että hän "joutuisi" jäämään kavereidensa juhlista pois, vai mistä anoppi tuollaista päähänsä edes saa?
Miehen on pakko ryhdistäytyä. Aika vaikeaa tulee olemaan, jos jatkossakin mies antaa anopin kohdella sinua tuolla tavoin :/
Ei olla vältelty heidän sukunsa juhlia. Ollaan käyty sukujuhlissa yms. Ja olen mieheltä sitä kysynyt, että onko hän valittanut anopille sitä että estäisin hänen yhteydenpitoaan kavereihin tai eristäisin, mutta ei ole kuulemma sellaista sanonut koskaan, eikä koe niin. Pyysin, että hän kertoisi totuuden tästä asiasta anopille kun hän on siellä nyt kylässä. Luulisi, että uskoisi sen kun kerran oman poikansa suusta tulee.
R
rietas
Vieras
Ihan käsittämätöntä, että anoppi höpäjää tuollaista. Miksi ihmeessä se jauhaa tuollaista sontaa? Joo, miehen täytyy nyt tehdä asia selväksi ja jos ei, niin sinuna kyllä miettisin, onko mies arvoisesi.
[QUOTE="huh";27611259]Niitä kursseja järjestetään ympäri vuoden. Kesällä on pidempiä leirejä. On esim Avioliittotyö Suosittelen!
Miehesi on kuitenkin ainut joka tämän tilanteen voi ratkaista. Sä et saa tuon ilkeän anopin käytöstä muuttumaan, mutta miehesi saa jos haluaa. Ratkaisevaa on se haluaako hän. Hänen pitää vain tehdä selväksi äidilleen että hänen vaimoa ei loukata, piste. Anopin pitää ottaa koko paketti, eli poika ja tämän vaimo, koska poikaa ei enää ole ilman vaimoa. Jos anoppi rakastaa poikaansa niin hän ei halua hänelle eroa. Jos hän ei välitä pojan avioliitosta niin tuskin välittää pojastakaan kovin paljon...
Miehesi pitää ymmärtää oma vastuunsa. Sä olet hänen vaimo ja hänen kuuluu rakastaa sua eikä hän voi vaan jättää sua yksin tuohon tilanteeseen. Sä et ole syyllinen vaan anoppi. Ja miehesi myös, jos hän ei puolusta sua. Miehen pitäisi tehdä selväksi että jos valita täytyy, niin vaimo tulee ensin. Se on anopin valinta hyväksyykö hän poikansa vaimoineen vai ei. Mutta muuta vaihtoehtoa ei enää ole. Tosi ikävää sulle jos miehesi yksin pitää äitiinsä yhteyttä, ja sä jäät ulkopuolelle, tuollainen luo henkistä eteisyyttä teidän välille ja voi ajaa erilleen. Kun molempien teidän pitäisi saada olla hyvissä väleissä miehen äitiin. Sä et ole ulkopuolinen, vaan hänen poikansa vaimo. Se on paljon se. On ymmärrettävää ettet sä pysty kunnioittamaan miestäsi enää ja ajattelet pahasti. Tuollainen satuttaa.
Jospa sä saisit vielä miehesi kuuntelemaan ja tajuamaan. Jutelkaa rauhassa. Kerro että tämä ei voi jatkua näin, hänen pitää tehdä jotain. Voimia sulle! <3[/QUOTE]
Kiitos. Katsotaan ja jutellaan, jonkinlainen ratkaisuhan tähän täytyy saada. Saa nyt nähdä, kunhan mies tulee sieltä anopin luota kotiin.
Miehesi on kuitenkin ainut joka tämän tilanteen voi ratkaista. Sä et saa tuon ilkeän anopin käytöstä muuttumaan, mutta miehesi saa jos haluaa. Ratkaisevaa on se haluaako hän. Hänen pitää vain tehdä selväksi äidilleen että hänen vaimoa ei loukata, piste. Anopin pitää ottaa koko paketti, eli poika ja tämän vaimo, koska poikaa ei enää ole ilman vaimoa. Jos anoppi rakastaa poikaansa niin hän ei halua hänelle eroa. Jos hän ei välitä pojan avioliitosta niin tuskin välittää pojastakaan kovin paljon...
Miehesi pitää ymmärtää oma vastuunsa. Sä olet hänen vaimo ja hänen kuuluu rakastaa sua eikä hän voi vaan jättää sua yksin tuohon tilanteeseen. Sä et ole syyllinen vaan anoppi. Ja miehesi myös, jos hän ei puolusta sua. Miehen pitäisi tehdä selväksi että jos valita täytyy, niin vaimo tulee ensin. Se on anopin valinta hyväksyykö hän poikansa vaimoineen vai ei. Mutta muuta vaihtoehtoa ei enää ole. Tosi ikävää sulle jos miehesi yksin pitää äitiinsä yhteyttä, ja sä jäät ulkopuolelle, tuollainen luo henkistä eteisyyttä teidän välille ja voi ajaa erilleen. Kun molempien teidän pitäisi saada olla hyvissä väleissä miehen äitiin. Sä et ole ulkopuolinen, vaan hänen poikansa vaimo. Se on paljon se. On ymmärrettävää ettet sä pysty kunnioittamaan miestäsi enää ja ajattelet pahasti. Tuollainen satuttaa.
Jospa sä saisit vielä miehesi kuuntelemaan ja tajuamaan. Jutelkaa rauhassa. Kerro että tämä ei voi jatkua näin, hänen pitää tehdä jotain. Voimia sulle! <3[/QUOTE]
Kiitos.
Katsotaan ja jutellaan, jonkinlainen ratkaisuhan tähän täytyy saada. Saa nyt nähdä, kunhan mies tulee sieltä anopin luota kotiin.
I
ihana anoppi
Vieras
Ratkaisu pulmaan on: 1. miehesi juttelee äitinsä kanssa ja se tulee ja pyytää sulta anteeksi.
2. Puhuminen ei auta,tai miehesi ei uskalla avata suutaan...silloin te otatte etäisyyttä anoppilaan,ettekä pidä mitään yhteyttä .
Onko miehesi HIEMAN kiinni äidissään? eikö senki olisi jo aika keskittyä omaan vaimoonsa??minkä ikäinen miehesi on,tietty ainut lapsi?
2. Puhuminen ei auta,tai miehesi ei uskalla avata suutaan...silloin te otatte etäisyyttä anoppilaan,ettekä pidä mitään yhteyttä .
Onko miehesi HIEMAN kiinni äidissään? eikö senki olisi jo aika keskittyä omaan vaimoonsa??minkä ikäinen miehesi on,tietty ainut lapsi?
Miehen olisi jo aika katkaista napanuora äitiinsä. Mä olisin kyllä kylmän asiallinen ja kevyesti etäinen jatkossa anopin seurassa. Voisin kyllä antaa anteeksi, mutta en unohtaisi asiaa ja saattaisin vahingossa muistuttaakin ohimennen 
. Voimia sulle ja miehellesi :heart: !
. Voimia sulle ja miehellesi :heart: !
V
"vieras"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
siis anoppi on selvästi sekopää friikki ja sä yrität ymmärtää ja pyytelet anteeksi? HUH! Mä olisin kyllä jo ekasta haukusta ja poikkisanasta vetänyt herneet niin syvälle nekkuun että toivottaisin itse anopin helvettiin. Unohda koko muija.
V
"vieras"
Vieras
H
"hilda"
Vieras
mun mie son vähän samanlainen, ja olenkin sanonut sille että ottaa nyt itteensä niskasta kiinni ja sanoo ne asiat niinku ajattelee. Sen isä aikanaan ehdotti aborttia mulle kun kuuli että odotan yhteistä lasta, minä sanoin apelle suorat sanat. mutta mies ei mitään. (miehellä oli ikää 22v, mutta kun appi oli sitä mieltä että mä en sovi hänen pojalleen ja että lapi pilaa elämän yms)
Ärsyttää tossut... jotka tituleeraa itseään mieheksi,mutta onhan ne nallukat kivojakin
Älä sä oo milläskään anopin jutuista,anna olla. sanot suoraan mitä ajattelet
[QUOTE="vieras";27612617]Kysy siltä anopiltas että tartteeko ne sit jonkun sen tilalle sinne helvettiin?[/QUOTE]
Aika hyvä.
Joo, mies kävi tosiaan silloin keskiviikkona anoppilassa yksinään. Oli kuulemma sitten sanonut heille, että meille ei ole mitään asiaa enää (kun ei kerran minullakaan ole heille asiaa) ja että minä en ole yhteyksissä heihin tästä lähtien. Mies käy siellä silti aina välillä, hänen vanhempiansa kun ovat.
Vaikutti vähän siltä, että anoppi oli aivan onnessaan kun vihdoin pääsi minusta eroon. Mutta ei se mitään, tunne on molemminpuolinen!
Aika hyvä.
Joo, mies kävi tosiaan silloin keskiviikkona anoppilassa yksinään. Oli kuulemma sitten sanonut heille, että meille ei ole mitään asiaa enää (kun ei kerran minullakaan ole heille asiaa) ja että minä en ole yhteyksissä heihin tästä lähtien. Mies käy siellä silti aina välillä, hänen vanhempiansa kun ovat.
Vaikutti vähän siltä, että anoppi oli aivan onnessaan kun vihdoin pääsi minusta eroon. Mutta ei se mitään, tunne on molemminpuolinen!
