anoppi soitti

[miniä]

kysyi että ollaanko meillä terveenä, sanoin että poika on kuumeessa.

Ja hän alkoi kertoi mieheni veljen pojasta, pekasta joka oli kuumeessa ja hän oli siellä että he pääsevät töihinsä. Ahaa, just, ei sit ees kysyny miten me järjestimme työmme kun poika kuumeessa.
Isompien lasten kuulumisia ei kysellyt.
Kertoi vai että Minnan oli sanonut sitä ja tätä, Minna on lasteni serkku ja tämän pekan sisko...

Meidän lapset eivät ole mitään. Harmi

 

[kokemusta on]

Ikävää! Tiedän tunteen...

 

[ap]

harmittaa lasteni puolesta. Ite ku muistan ne ihanat lapsuuden mummola-kesät, jotka tuntuivat jatkuvan ikuisesti.
Tiedän että omat vanhempani jos eläisivät hoitaisivat noita mielellään.
Oonkin ajatellut kysyä tädiltäni, jolla kyllä omiakin lastenlapsia, että haluisko olla meidän lastenkin varamummo. Toki anoppi siitä herneen nenään, mutta haitanneeko tuo.

 

[m]

sentään soitti ja kysyi kuulumisia!

 

[kokemusta on]

Meillä on samanmoinen tilanne, tosin kyse on minun toisesta mummusta ja pappasta. Eivät halua olla tekemisissä lasteni kanssa... todella ikävää mutta olen huomannut että oman pojan muksut ovat tärkeämpiä kuin yhden sukupolven "kauempana" olevat lapsen-lapsen-lapset.
Olen antanut vain olla... eivät tule edes lasten synttäreille mitä ihmeellisimpiä verukkeita keksien... seuraaviin juhliin en heitä edes kutsu. Onneksi anoppi, isäni sekä lasten isomummu ovat innokkaina mukana lasteni elämässä.
Kysy ihmeessä tuota "varamummo" juttua. Ajatte että anoppisi siinä menettää jotain, ettekä sinä tai lapsesi...

 

[surullista]

Minua kanssa harmittaa eriarvoinen kohtelu lasten/lastenlasten keskuudessa. Mutta, kun asia ei muuksi muutu, vaikka kuinka siitä sanoisi, niin eipä sille sitten mitään voi. Eipä tartte sitten ihmetellä, kun on vanha, että miksi apua ei heru ja kukaan ei välitä.

 

[ap]

sentään soitti ja kysyi kuulumisia!

Mutta en ehtinyt niitä kuulumisia kertoa kun hän kertoi Minnasta ja Pekasta....

 

[jep]

mitä väliä sillä on, jos kysyy kuulumisia, kun ei välttämättä edes "kuuntele" mitä toisella on kerrottavanaan, vaan höökii omia ja muiden juttuja jo päälle. tiedän omistavani juuri tuollaisen anopin :/ onneksi minulla on muita ihmisiä elämässäni joiden kanssa jakaa itselleni tärkeät asiat ja kuuntelen heidän asiansa myös, enkä vastaa puhelimeen hänelle jos en hänen tyyliään juuri silloin jaksa.
tsemppiä, miniätoverit!