Anoppi tyrkyttää lapsiaan lapsemme kummeiksi

["vieras"]

Eli siis kastejuhla tulossa, ja olemme päättäneet lapsen kummit.
Kuitenkin anoppi yrittää muuttaa mieltämme ja keksii vaikka mitä selityksiä ja perusteluja, miksi vielä mieheni veli pitäisi pyytää kummiksi. Ja mahdollisesti myös sisko. Meillä on omat syymme miksi emme heitä ole kummeiksi halunneet.

Anoppi ei tietenkään voi puolestamme mitään päättää, mutta hän on melko erikoinen ihminen ja pelottaa, että tästä syttyy 3. maailmansota jos emme tee hänen mielensä mukaan.

Miten toimisitte?

Todella kiusallinen ja nolo tilanne.

 

["jojo"]

Pitäisin puoleni. Ei munkaan äitini riemusta hihkunut, kun valitsimme kuopukselle kummit, mutta mitä se hänelle kuuluu? Valinta osoittautui hyväksi.

 

["höh"]

jaa--aa no sano, että valitsitte kummit sen mukaan mikä heidän oikea tehtävänsä on, eli valitsitte sellaisia säännöllisesti kirkossa käyviä hartaita uskovia, jotka todellakin pystyvät tukemaan teitä lapsen hengellisessä kasvatuksessa.

 

[noloa]

Mun oma äiti yritti tuputtaa mun veljeä lapsen kummiksi. Meilläkin oli syymme, miksi emme häntä halunneet. Oli vaan aika epämukavia ja vaivaannuttavia ne tilanteet, kun illallispöydässä äiti tyrkyttää veljeä lapsemme kummiksi, veli istuu siinä vieressä ja minä yritän nolona selitellä, miksi emme häntä ole pyytämässä.

 

["Kristel"]

Unohda anopin mielipiteet! Mulla on yks kaveri, joka on usein sanonut pettyneensä todella kun ei häntä pyydetty lapsemme kummiksi. Onpa myös todennut, että tehkää pian toinen lapsi niin hänestä tulee sitten kummi. On melkoisen kiusaannuttava tilanne... Olen usein ihmetellyt kuinka lapsen tulon myötä meidän omista asioista tuli yhtäkkiä ns. kaikkien (= anopin lähinnä) asioita. Helpottavaa, etten taida olla ainoa.

 

[vr]

Mitä siinä voi tehdä. Mä sanoisin, että kummeiksi tulee tämä ja tämä. End of story. Se miten anoppi tilanteen ottaa se on hänen asiansa. Itse en todellakaan alkaisi riitelemään. Jos anoppi haluaisi pitää vihaa niin yllä niin se olisi sitten hänen ongelmansa.

 

[leijona76]

[QUOTE="vieras";27682240]Eli siis kastejuhla tulossa, ja olemme päättäneet lapsen kummit.
Kuitenkin anoppi yrittää muuttaa mieltämme ja keksii vaikka mitä selityksiä ja perusteluja, miksi vielä mieheni veli pitäisi pyytää kummiksi. Ja mahdollisesti myös sisko. Meillä on omat syymme miksi emme heitä ole kummeiksi halunneet.

Anoppi ei tietenkään voi puolestamme mitään päättää, mutta hän on melko erikoinen ihminen ja pelottaa, että tästä syttyy 3. maailmansota jos emme tee hänen mielensä mukaan.

Miten toimisitte?

Todella kiusallinen ja nolo tilanne.[/QUOTE]

No eihän tossa oo kun yks vastaus. Teette kuten haluatte. Lapsi ei oo anopin vaan teijän. Oma häpeänsä jos aikuinen ihminen ei tajua asiaa.

 

["minsku"]

Joillekin tuntuu olevan lähes elämää tärkeämpää, että kummit ovat lähisukua ja jo serkut, puhumattakaan kavereista kummeina ovat täysin käasittämätöntä.
On myös outo käsitys, että lasten jäädessä orvoiksi näistä huolehtivat kummit. Ja kummien olisi tämän takia oltava sukulaisia.

 

[............]

Tietysti kummin valintaan on aina omat syynsä, mutta minulle oli kova kolaus jäädä valitsematta nuoremman veljeni yhdenkään lapsensa kummiksi. Vaikka kuinka koetin ymmärtää ja muistuttaa itseäni samasta asiasta kuin tässä viestiketjussakin joka vastauksessa sanotaan, niin kuitenkin se vaikutti suhteissani veljeeni ja häne perheeseensä. Totta kai hänen lapsensa ovat ihania ja olen heitä muistanut sekä ollut tekemisissä niin paljon kuin mahdollista, mutta koska suvussamme on ollut tapana pyytää myös sisarukset kummeiksi tuntui kuin minussa olisi jotakin vikaa. Siis olen kyllä kelvannut kummiksi muille sisaruksien lapsille ja ystävieni lapsille, etten voi valittaa kummilapsien vähyyttä.

Suosittelen puhumaan asiasta suoraan anopillesi. Mieluummin kerta suuttuminen kuin vuosien kyräily niin kuin meille on käynyt. Voit arvata, että silloin kun ei tiedä toisen syytä se kiusaa joka kerta kun saa taas kutsun jonkun veljenlasteni synttäreille ja kummeista pidetään erityistä meteliä paikan päällä.

 

["vieras"]

Kannattaa olla jämäkkä anopille ja tehdä selväksi, ettei asiasta enää keskustella. On nimittäin vielä kiusallisempaa, kun muori kyselee valituilta kummeilta kastejuhlassa, miksi nämä on valittu eikä sisaruksia. Me ei valittu yhtäkään sisaruksista kummeiksi, koska se olisi aikaansaanut ikävää valintaa. Tai sitten esikoiselle olisi pitänyt ottaa kaikki sisarukset ja mites sitten seuraavat lapset. Tosin niiden kummivalinta niin ketään niin kiinnostakaan. Mutta oli helpompaa ja suoraviivaisempaa sanoa, etti oteta yhtään sisaruskummia kuin lähteä valitsemaan joku tai jotkut eli jättää sitten jotkut valitsematta.