Anoppi!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lulu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Lulu

Jäsen
15.06.2004
33
0
6
hei.
onko jollain oikeasti kiva anoppi..?
mulla on ääripää. siis ilkeä, rasittava. teennäinen teeskentelevä!!
ja on haukkunut mut muutaman kerran tod. pahasti.
'siis mun mielestä syvältä koko emäntä!!!
itse en ole haukkunut sitä mut, yrittäny kyllä puolustaa itseäni hurjia syytöksiä vastaan.. :(
Taas hirvittää kun on juhlapyhä tulossa mitä tällä kertaa tulee!'
ja perhesovun nimissä on pakko nähdä parikertaa vuodessa.
 
Saat sympatiani, tiedän tunteesi :hug:
Itse en haluis mennä pääsiäisenä kyläileen, mut on niin vaikeeta selitellä miehelle, kun en haluais hänen mieltäkään pahottaaa...

 
Mulla on oikeasti kiva anoppi :wave: Joskus nyt vaan raskausaikana ottaa päähän, kun niin kova huolehtii ja hössöttää, mutta ei mitään pahaa sanottavaa hänestä, enkä usko että hänellä minusta. Tullaan hyvin toimeen.
 
En osaa kuvitella miltä tuntuu, kun sukset on ristissä anopin kanssa. Oma anoppini on tosi mukava ja tulemme juttuun ihan hyvin. Joskus kyllä toivon, että hän ottaisi lapsia vähän enemmän yökylään. Aika pieni ongelma mutta välillä sekin tuntuu isolta asialta.

Voimia sulle, että jaksat anoppiasi :flower:
 
Minulla on kans käynyt onni anopin suhteen,kun hän on aivan loisto tyyppi! B) tietenkin välillä on jotain erimielisyyksiä, mutta onneksi todella harvoin. Olemme melkein naapureita ja niinpä anopin luona tulee pyörähdettyä päivittäin jakamassa ilot ja surut. Olemme usein miettineet miten hyvä juttu on, että tulemme niin hyvin toimeen keskenämme, varsinkin kun hänen poikansa eli mieheni aina silloin tällöin aiheuttaa meille molemmille päänvaivaa... :/
 
Miulla on TEKNISESTI täydellinen anoppi, eli suomennettuna kodinhoitajaksi mitä mainioin. Mutta kun itse ei olla mitenkään vimosen pääälle tip top-ihmisiä. Ei paljon silitysrautaa käytellä eikä syödä tietyllä kellonlyömällä täydellisesti ruokaympyrän mukaan joka kerta. Tulee aina huono omatunto kun se välittömästi ruuan jälkeen rupiaa tiskaamaan, kun meillä asetutaan sohvalle sulattelemaan. Huono miniä, hyi!
 
täällä kanssa tää äiti omistaa kaameen anopin :\|
harmi sinänsä, kyläilisin mielellään useammin ja ilman miestäkin sielä, mutta kiitos ei.
eukko kun työntää nokkansa joka asiaan ja kaikki mitä tehdään on hänen mielestään väärin ja kommentoi hyvin ilkeästi kaikkea.
miheni ainut lapsi ja hänkin lähestyy 28v:tä ja anoppi luulee että kaikki asiat ja tavat ovat samaa kuin silloin.
ollaan "keksitty" ratkaisu anoppipulmaan, ollaan menemättä sinne :D
sitä paskan jauhantaa ja meidän kaikkien haukkumista ei yksinkertaisesti kestä.
esikoiseni kummin vanhemmilla kyläillään senkin edestä ja he ovat kuin isovanhempia lapsillemme,sielä saa fiksuja mielipiteitä ja voi jutella kaikesta maan ja taivaan välillä, toisin anoppilassa.

että on meitä muitakin, harmittaa vaan :/
 
Mulla on mukava anoppi. Kaikissa ihmisissä on tietysti huonot puolensa, mutta kyllä me tullaan oikein hvyin toimeen, eikä suurempia ongelmia oo ollu. Tosi erilainen arvomaailma hänellä on, kuin mulla, mutta kun antaa joidenkin asioiden mennä vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, niin ei tule turhia nahinoita. Mielellään siis menen pääsiäisenä kyläilylle anoppilaan!
 
Mulla kans ihan hirvee anoppi!!! Kun lapsi oli pieni ja vierasti (3-9kk iässä) niin olis halunnu sen aina hoitoon ja lässytti miten hoitais mielellään ym PASKAA!!! Nyt kun tyttö ei enää vierasta (1.3v) niin eipä hoitoapuja tarjotakkaan enää!!! \|O kait se ei jaksa "juosta" tytön perässä koko ajan..(lenkillä näkyy käyvän 2sti päivässä kylläkin!)helppohan sitä liikkumatonta vauvaa on hoitaa!(siis kun vielä niin pieni ettei osaa liikkua) Kaksinaamainen ja teennäinen :/ Ja tietää aina miten asiat tehään (nytkin esim "päättänyt" minne laitetaan hiekkalaatikko!! muuten hyvä paikka mutta auringossa koko päivän!!Äly hoi!) asuu tuossa alle 100m päässä niin alkaa olemaan lämmöt tappia vasten sen kanssa...mun äiti asuu 25km päässä niin ei se nyt joka päivä tänne aja että pääsen edes iltanavetalle! anoppi muutenki aika erikoinen tapaus... :whistle:
 
Mä antaisin ihan mitä vaa, jos exän äiti olis viel elos!!! Siinä oli anoppi, jota ei parhaalla tahdollakaa olis voinu vihata... Niin ihanaa ihmistä löytää tosi harvoin. Ikävä on suunnaton, sekä mulla että lapsilla.
 
Mulla on sillon kiva anoppi, kun se ei juo...mikä on todella epätodennäköistä!!!Muuten ihan mukava, mut en tykkää käydä tytön kanssa kyläilemässä, kun toinen on ihan nakit silmillä ja puheesta ei saa selkoo! Että näin meillä :/
 
Mulla semmonen "perusmukava" anoppi, Tosin ei usko kun sanotaan että älä anna karkkia, eilen tunki pojalle 3 pääsiäismunaa kouraan ja lakua päälle eli ei usko mitä VANHEMMAT sanoo! Mutta kyllä me toimeen tullaan kun suht harvoin nähdään.. ;)
 
Mä oon saanut lottovoiton anopin suhteen! Mulla on ainakin ihan loistava josta on tullut tosi läheinen ja hyvä ystävä jonka kanssa voi tehdä ja jutella! On osallistunut myös esikoisen hoitoon tosi paljon... Aina saan pojan hoitoon kun tarve on ollut... Sanoikin mun hääpäivänä että ihanaa kun saa tyttären ja siitä tuli tosi hyvä mieli - sillä kun vaan kaks poikaa...
 
Mulla myös kiva anoppi, ei varmaan ole kertaakaan oikein tosissaan ollut erimielisyyksiä...paitsi pressanvaaleissa kritisoivat minua ja miestäni kun äänestimme Halosta :) Nyt sitten kehuu häntä hyväksi pressaksi ;) . Esikoisen hoitoon on osallistunut kiitettävästi. Joskus väsyneenä olen jostain mielestäni turhasta lapseen liittyvästä hössötyksestä vähän "tisahtanut", esim kun oman tyttärensä iho on ollut vauvana atooppinen, niin heti jos meidän neidin peppu on aavistuksen punoittanut, niin on tullut rasvausohjeita, heh. Mutta nämä asiat siis minua ärsyttäneitä juttuja, ei ole koskaan riidelty tms. Anoppi on myös hienotunteinen ja ei liikaa tuppaa meidän elämään. Asuvat samalla paikkakunnalla ja appiukko on meillä se johon meinaan välillä hermostua, kun järkkäilee tapaamisia ja soittelee välillä tosi tiuhaan. Tsemppiä vaan kaikille, joilla asiat ei ole näin hyvin.

 
Mun anoppi tuo tullessaan tekemänsä verhot jotka vaihtaa ikkunaan..järjestelee huonekalujen paikkoja..kerran jopa verhoili mun sohvan kun olin töissä. Kotiin tullessa löysin anopin niittaamassa uutta päällistä meidän vanhaan sohvaan...
Lasten kanssa hän on tosi hyvä ja jaksaa lukea kirjoja ym..mutta niitä hoito-ohjeita en aina jaksaisi.
Mielummin menen hänelle kylään kuin päiv vastoin, ja joskus on käynyt mielessä että mitähän Mamma tuumaisi jos vaihtaisinkin nuiden parin taulun paikkaa hänen seinällään...
 
Mun anoppi mitä herttaisin ihminen, silloin kun ei puutu mun/ meidän asiohin. ;)
Mutta kyseenalaistaa mun osaamista äitinä, joten tästä niskakarvat vähän väliä pystyssä! :/
Mutta viivan alle jää kuitenkin enemmän plussaa =)
 
mulla kans hirvee anoppi.. kun kerrottiin miehen kans sille että oon raskaana, anoppi sano pojalleen että voi lapsi rakas ku taas joudut elatusmaksuja maksamaan.. miehellä siis aikasemmasta suhteesta lapsi..
paha mielihän siinä tuli, enkä ehkä vieläkään oo anteeks antanu enkä taatusti unohtanu!!!
ai niin joo, ei anoppi anteeks oo mitään pyydelly vaikka sanoo ja tekee ihan mitä sattuu, tulee vaan kylään ja on niinku mitään ei ois tapahtunu, mokoma akka :\|
 
Pakko päästä tänne purkautuun.
Mun anoppi on ihan kiva ja tullaan hyvin juttuun, mut joskus musta tuntuu et räjähdän sen kanssa. Nainen on 45v ja suuttuu pikkuasioista kuin pikkulapsi!! Esim äsken: olivat meillä kylässä ja poikaa (3kk) tietty sylitteli koko ajan..sit rupes poitsu sippaamaan ja hän alkoi taas sen hys hys ei-saa-puhua-mitään linjansa, vaikka hyvin tietää, et me on opetettu pojalle se et päikkäreitä nukutaan, vaikka me hääritään ihan normaali volyymillä ympärillä. Nyt en jaksanu sitä hyssyttelyä sitten ja sanoin ihan ystävällisellä äänellä, naureskellen et kyl se poika nukkuu vaikka me puhuttaiski normaalilla äänellä. Siitä suuttui ja pisti suunsa kii eikä sanonu mulle enää sanaakaan koko loppu vierailulla. Että mua ärsyttää!!!
Muutenki mä olen välillä helisemässä kun se on niin jotenki hysteerinen ton meiän poitsun kanssa! heti kun pikkusen poika ynähtää tai alkaa kunnolla itkemään, niin se on paniikissa ja käyttäytyy aivan kuin poika ois kuolemassa.
Ja aina huolehtimassa et lattialla on tarpeeksi lämmin pojalla olla, ja cuplatonin antamisesta on tullu oika show pari kertaa siellä kun ollaan oltu. Melkein alkoi huutamaan mulle kun annoin lusikasta pojalle cuplatonia (kuten mulle apteekissa neuvottiin) et hukutan sen jne jne.
Ja kuitenkin olen aina pitänyt ja pidän edelleen häntä hyvänä anoppina ja jopa kaverina. Tää meidän poitsu on vain saanut sen mummonvaistot käymään ylikierroksilla, ja kai se olettaa et me ei osta hoitaa poitsua tms...en tiedä..Joskus vain meinaa tiltata..
Anteeksi purkaus.
 
Mulla on ihan oikeasti kiva anoppi. Ei mitään valittamista. Tullaan toimeen todella hyvin, ollaan lähinnä kuin äiti ja tytär. Suuremman paniikin revin omista vanhemmistani, ne on aika vanhanaikaisia. Viimeksi pääsiäisenä istuttiin iltaa mun anopin ja appiukon kanssa ja juteltiin mukavia - yleensä meillä menee huumorintajukin yksiin. Suuri apu on ollut hänestä monessa tilanteessa, viimeksi nuorimman syntymän ja ristiäisten aikaan viime vuoden lopussa. Siis oikea ihanneanoppi. Mulla ei ole edes väliä käynkö niillä vai se meillä - suuri apu, kun se kattoo vanhempien perään...Ei nipota turhasta, ei puutu liiaksi meidän elämään ja täällä käydessään auttaa sen mitä pystyy - eli tiskailee astioita, järjestelee leluja, yms. Mun anoppisiivot on sellaset, että kämppä saa olla just sen näköinen ku ehdin tehdä ja siivot vanhempia varten on sellaset et puunataan joka nurkka. Toi kertoo kaiken...

 

Yhteistyössä