Anoppiasiaa, miten suhtautuisitte?

[katrinainen]

Minulla on kaikinpuolin muuten kiva anoppi, mutta joskus tuntuu ettei han kunnioita minun mielipiteita tai tahtoani lapsen hoidossa. Kyseessa varmaan se, etta anopilla itsellaan ollut nelja lasta joista pienimmat asuvat viela kotiona ja han on tottunut olemaan kaikkien aitina.
Minulta vaan valilla on hiukan pinna tiukassa, turhaankin varmaan valilla. Mutta mita olette mielta naista "epa"kohdista jotka mua haittaa.

- Anoppi saattaa soittaa kesken kaiken iltapaivaa esim. kello neljalta, etta tulee tunnin paasta hakemaan 7kk vanhan lapseni heille hoitoon,. ilman, etta asiasta ollaan sovittu. Viimeksi pyysi pakkaamaan pyyhkeen ja pyjaman mukaan etta voi kylvettaa heilla ja etta voin meilla nostaa suoraan sankyyn nukkumaan. (Mielestani on ihana, etta autetaan enka siita valita, en vaan ymmarra etta miten han voi tuollaisia paattaa minulta kysymatta)
- Olen kieltanyt anoppiani paastamaan heidan ison kultaisennoutajansa leikkimaan liian lahelle vauvaa tai vauvan kanssa, varsinkaan jos kukaan ei istu suoraan lapsen ja koiran vieressa ja vahdi tilannetta. Anopin mukaan koiruus on niin kiltti, etta voi ilman vahtimista leikkia vauvan kanssa. Eika nain ollen kuuntele pyyntojani ollenkaan. itse saan sitten hadassa vahtia lasta ja koiraa joka ei tottele minun kaskyjani.
-Anopin mukaan 7.kuiselle voi syottaa vohveleita ja kermaa. Olen kieltanyt antamasta. tasta loukkaantui ja sanoi miehelle, etta olen ylisuojelevainen aiti.
-Anoppi kayttaa hajusteita niin, etta hajuallergisena ihmisena olen saanut pari kertaa astmakohtauksen, nyt on vauvakin alkanut ihottumalla reagoimaan. Pyysimme miehen kanssa natisti, etta vauvan kanssa oltaessa vahentaisi hajusteita, tahan totesi, etta me teemme lapsesta allergisen kun emme siedata hanta hajusteisiin; hajusteiden kaytto ei ole vahentynyt.

Tassa muutamia esimerkkeja, olenko siis hysteerinen niuhottaja? Lisaa esimerkkeja tarvittaessa.

 

[Elokuun Kruunu]

Jos mä nyt suoraan sanon niin kuulostaa aika veemäiseltä anopilta. Et ole hysteerinen niuhottaja. Eniten mun korviin särähti toi hajuste juttu. Mutta tää anoppi taitaa olla sitä tyyppiä että ihan sama mitä sille sanoo niin se tekee oman päänsä mukaan?

 

[Fiona71]

Niuhottajsta en tiedä, mutta muiden pitää kunnioittaa vanhempien toivomaa kasvatusmallia. Muiden tulee huomioida esim. perheen allergiat (oli sitten mitä mieltä itse siedätyksestä hyvänsä). Lemmikin jättäminen pienen lapsen kanssa vastuutonta, kun ei voida tietää, kuinka lemmikki reagoi johonkin tai kuinka lapsi käsittelee eläintä.
Ja se, että soitetaan ja sanotaan, että tuun silloin ja silloin hakemaan lasta, niin ei sopisi mulle!

 

[toisen miniä]

huh.
jos minulla olisi tuollainen anoppi että hakisi vauvani kesken päivän hoitoon itselleen yks kaks nii sanoisin että ei!!
pitää nyt joku raja olla ettei lasta tuolleen revitä äidiltään pois.
tympeä todellakin jos anoppisi loukkaantuu jos huomautatte miehenne kanssa asioista mitkä
on hyväksi teidän lapsellenne.
silloin vika on todellakin siinä anopissa.
liian suuri hyysäämisvimma hänellä on..

 

[mä]

Kuule, jos joku on niin vatipää, että tollasen litanian kirjottaa, niin se on varmaan tasan yhtä fiksu kuin parissa ekassa lauseessa antaa ymmärtää anoppinsa olevan.

 

[Vepasto]

Mä en aikoinani tykäännyt siitä, että anoppi antoi niiden koiran (samojedi) maata esikoisen peitolla. Siis sellaisella, jota pidettiin lattialla. Enkä myöskään tykännyt siitä, että koira ja vauva saivat maata samaan aikaan siinä vierekkäin. Nostin aina pojan syliin, kun huomasin.

 

[vieras]

Ei siinä muu auta, kun joko mies sanoo suoraan äidillensä, mitkä on teidän tavat ja että niitä täytyy kunnioittaa täysin ja jollei mies uskalla tai sana ei tehoa,niin Sitten on sinun vuorosi sanoa tiukkaan, mutta tietty nätisti. Ja jollei ala oppimaan niin kannattaa ottaa hajurakoa. Niin luulisi oppivan. Ihan tosi suoraan puhuminen on AINUT mikä voi auttaa, itsellä kokemusta ja nykyään on ihana anoppi!

 

[katrinainen]

Kuule, jos joku on niin vatipää, että tollasen litanian kirjottaa, niin se on varmaan tasan yhtä fiksu kuin parissa ekassa lauseessa antaa ymmärtää anoppinsa olevan.

niin no, kysyinkin mielipidetta asiaan. Valilla sita tosiaan epailee, etta mitas jos ongelma onkin minussa vaan kun hermostun asioista ja loukkaannunkin. :flower:

 

[katrinainen]

Ei siinä muu auta, kun joko mies sanoo suoraan äidillensä, mitkä on teidän tavat ja että niitä täytyy kunnioittaa täysin ja jollei mies uskalla tai sana ei tehoa,niin Sitten on sinun vuorosi sanoa tiukkaan, mutta tietty nätisti. Ja jollei ala oppimaan niin kannattaa ottaa hajurakoa. Niin luulisi oppivan. Ihan tosi suoraan puhuminen on AINUT mikä voi auttaa, itsellä kokemusta ja nykyään on ihana anoppi!

olenkin miettinyt, etta miten ottaisin asian puheeksi. Varsinaisesti anoppi ei ole mitenkaan ikava ihminen vaan tosi mukava. Siksi olenkin yrittanyt tilannetta sietaa. nyt on alkanut vaan ottamaan paahan nama tietyt asiat niin, etta tekisi mieli jutella anopin kanssa ihan kahden kesken. Mitaan riitaa en halua haastaa ja siksi vinkkeja mielellaan otan vastaan.

 

[Peppari]

No tuo koira-asia on kyllä sellainen ettei kukaan voi koskaan luvata ettei koira tee mitään. Minä en jättänyt edes omia koiriani lapsen kanssa keskenään.

 

[äiti neljälle]

Et siis luota anoppiisi? Kyseenalaistat hänet ja kuitenkin anoppisi vain haluaa auttaa sinua omasta hyvästä tahdostaan ja haluaa antaa sinulle hieman omaakin aikaa.
Uskomatonta, että näin kiität häntä täällä?
Missä olikaan taas epäitsekkyyys? Lahjahevosen suuhun tuskin tarvitsee katsoa?

 

[anoppi]

Niin, kurjaa.. miten saisit anopin hyppimästä silmille? Kyllä se varmaan vanhenee ja heikkenee joskus, mutta voisitteko vaikka muuttaa kauemmas jolloin ei tarvitsisi niin usein katsella anopin epäkohtelua. Mullakin on anoppi joka pitää meitä "lapsina" eikä mielestäni kunnioita meidän sääntöjä. Tämä voi olla myös "kulttuurieroa", yhteisöllisissä kulttuureissa anoppi antaa neuvoja jotka tuntuu minusta loukkaavilta. Miten saisit valtaa esim.elettömällä viestinnällä, jotta anoppi ymmärtäisi antaa kunnioitusta viesteillesi ja muutenkin normaalin reviirirajan. Ymmärtääkö miehesi, hän voisi tukea sinua, ainakin ettei lapsi joudu koiran kanssa kahden liian lähelle.

 

[Muori]

Kuule, jos joku on niin vatipää, että tollasen litanian kirjottaa, niin se on varmaan tasan yhtä fiksu kuin parissa ekassa lauseessa antaa ymmärtää anoppinsa olevan.

Niin, sehän tekeekin ihmisestä vatipään, että jaksaa kirjoittaa pidemmän tekstin kuin neljä riviä.

Mutta et ole turha niuhottaja. Kyllä anopinkin on osattava tajuta, mikä kuuluu hänen päätäntävaltaansa ja mikä on taas lapsen omien vanhempien päätös, jota pitää anopinkin kunnioittaa.

 

[katrinainen]

Et siis luota anoppiisi? Kyseenalaistat hänet ja kuitenkin anoppisi vain haluaa auttaa sinua omasta hyvästä tahdostaan ja haluaa antaa sinulle hieman omaakin aikaa.
Uskomatonta, että näin kiität häntä täällä?
Missä olikaan taas epäitsekkyyys? Lahjahevosen suuhun tuskin tarvitsee katsoa?

no mielestani anoppi ei myoskaan luota minuun kun sanoo minua hysteeriseksi aidiksi ja on mm. kerran miehelleni sanonut, etta minun ei pitaisi ollenkaan nukuttaa lastani kun en osaa sita tehda (han ei ole kertaakaan nahnyt minun nukuttavan lastani).
En oikein nyt ymmarra, etta mita ajat talla muutenkaan takaa. Minhaan lahinna pohdin, etta pitaisiko tassa menna itseensa ja yrittaa muuttaa omaa ajatteluaan vai onko minulla oikeus hermostuneisiin tunteisiin. Lahinna olen kysynyt taalla mielipiteita, en lytannyt anoppiani.

 

[katrinainen]

Niin, kurjaa.. miten saisit anopin hyppimästä silmille? Kyllä se varmaan vanhenee ja heikkenee joskus, mutta voisitteko vaikka muuttaa kauemmas jolloin ei tarvitsisi niin usein katsella anopin epäkohtelua. Mullakin on anoppi joka pitää meitä "lapsina" eikä mielestäni kunnioita meidän sääntöjä. Tämä voi olla myös "kulttuurieroa", yhteisöllisissä kulttuureissa anoppi antaa neuvoja jotka tuntuu minusta loukkaavilta. Miten saisit valtaa esim.elettömällä viestinnällä, jotta anoppi ymmärtäisi antaa kunnioitusta viesteillesi ja muutenkin normaalin reviirirajan. Ymmärtääkö miehesi, hän voisi tukea sinua, ainakin ettei lapsi joudu koiran kanssa kahden liian lähelle.

missa pain maailmaa asut? Asun itse norjassa ja taallakin on varmaan suomeen verrattavia kulttuurieroja.
Mieheni ymmartaa tilanteen kylla osittain, mutta toisaalta han ei halua loukata aitiaan (enka minakaan tahdo, mutta tahtoisin mahdollisuuden paattaa hiukan lapseni asioista). Mieheni on ottanut sen kannan, etta parempi antaa anopin hossata, niin paastaan kuitenkin helpommalla.
Koira-asiasta, etta sekin pelottaa etta mita jos lapsi ei opi ollenkaan pysymaan erossa koirista kun taalla hanta oikein yllytetaan koiran kimmppun. pelkaan aina, etta koiraparalla menee hermot tai etta lapsi tekee jotain alytonta koiralle.

 

[Saraldo]

Asutteko ulkomailla (huomaan, ettei ole ääkköset käytössä)? Onko anopilla erilainen kulttuuritausta kuin meillä? Tuskin sillä nyt mitään merkitystä on, mutta jos tuollainen tuppaaminen kuuluu enemmän hänen kulttuuriinsa? Vaikka onhan noita ihan täällä koto-Suomessakin...

Mun anoppi teki tytön ollessa vissiin kuukauden ikäinen niin, että tuli meille, kertoi vievänsä tytön vähän shoppailemaan, jotta mä saisin vähän hengähtää. Otti turvakaukalon, tytön ja lähtivät ostoksille... Mä en siinä yhteydessä älynnyt sanoa mitään, katoin vaan suu auki kun tyttö lähti. Koko sen ajan kun olivat poissa, mä kävelin ympäri kämppää ja hermoilin. Kun mies tuli kotiin, hän kysyi, että "no, tykkäsitkö yllätyksestäni?" Eli mies oli soittanut äidilleen ja kertonut, miten väsynyt mä olin ja ehdottanut lapsen viemistä hetkeksi ulos. Mies oli kovasti ylpeä, kun oli saanut tehtyä mulle niin hienon jutun... Ja mä haukuin sen pystyyn ja kirosin, että tee kerran vielä tuollainen temppu niin me muutetaan muualle!

Meillä on myös anoppilassa koiria. Anoppi luottaa niihin huomattavasti enemmän kuin minä. Mulla ei ole koskaan ollut koiraa, mutta maalaisjärkikin sanoo, että jos viedään lapsi sellaisten koirien luo, jotka eivät ole tottuneet lapsiin, niin pienikin ärsyke voi saada koiran suuttumaan. "Mutta kun nämä on ihan kilttejä, ei ne tee mitään!" Just niin... niin nekin koiranomistajat ovat varmaan sanoneet, joiden koirat on silmänräpäyksessä käyneet lapseen kiinni, kun lapsi on tehnyt jotain arvaamatonta. Eikä siinä kohtaa voi kyllä koiraa syyttää. Eläin toimii vaistojensa varassa. Me ollaan opeteltu sellainen juttu, että vieraisiin koiriin ei saa koskea. Ei, vaikka omistaja antaisi luvan. Ei, vaikka se olisi kuinka söpö ja kiltti. Meidän talossa asustaa pari kilttiä, lapsiystävällistä koiraa ja niitä saa paijata. Samoin kuin niitä anopin koiria nykyään. Mun mielestä kaikkia koiria ei tarvitse mennä silittelemään. Ja toivoisin myös koirien omistajilta, että jos äiti kieltää lasta koskemasta koiraan, niin ei sitten aleta sanomaan, että "tule vaan silittämään, tämä on ihan kiltti, tule vaan". Että ventovieraatkin kehtaavat jyrätä äidin yli!