Antakaa tulla mikä ärsyttää ISOSSA perheessä:)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja I-loinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
On tietenkin isoja perheitä jossa sitä huomiota ei saa. Ja tällasten perheiden lapset ajattelee että syy on siinä isossa perheessä. Mutta se on niin paljon kiinni vanhemmista ja heidän voimavaroistaan.

Onhan se niin, että jos mulla on yksi tai kaksi läheistä ystävää, niin ne vain ovat lähempänä kuin jos niitä on 5-10. Jos joku on ekstrataitava antamaan usealle ystävälle tai vastaavasti isossa perheessä lapsille kaiken tarpeellisen, niin hienoa ja hyvä. Mutta mistä sen tietää etukäteen, ja mistä etenkin tietää sen, että homma pysyy edelleen kasassa seuraavankin lisälapsen jälkeen? Kun ei kerran ole mitään takuita, että sillä uudella lapsella ei ole jotain sairautta tms, jonka takia se vaatii tosiaan erikoishuomiota ja silti saattaa ajaa muut ahtaalle, niinkuin joku täällä jo huomautti.

Eli pidän isoa lapsilaumaa uhkapelinä ja keräilynä ja vanhempien itsekeskeisyyden ja mielikuvituksettomuuden osoituksena. Ja kapeakatseisuuden myös, koska eipä tuota voi ainakaan lojaaliuden osoituksena kiinalaisia kohtaan pitää. Mielestäni ihmisten välinpitämättömyys heikäläisten uhrausta kohtaan osoittaa rasismia. Katsotaan vain vierestä, ja huudetaan nokka pystyssä että meilläpä onkin kansalaisvapaudet. Vai haluatteko ihan aidosti, että kiinalaiset saisivat huomenna luvan päättää lapsilukunsa itse, ja vapauden hurmassa jokainen hankkisi vähintään kolme?
 
Mä ihmettelen kuinka täälläkin moni sanoo, että kun on paljon lapsia niin ne on jotenkin yhtenäinen lauma, jossa ei ole yksilöitä ollenkaan :D Kummallinen käsitys, olikohan noin sanoneet ihmiset sitten niitä jotka itse esim koulussa kulkivat muiden mukana, olivat samaa mieltä muiden kanssa eikä koskaan tehneet mitään omia päätöksiä, koska en muuten ymmärrä tätä lausahdusta. Tervetuloa meille katsomaan, löytyy tasan niin monta ERILAISTA persoonaa kuin on jäseniäkin perheessä.

Lisäksi meillä olen minä kotona lasten kanssa, ei tarvitse isompien sisaruksien olla lapsenvahtina tai huushollerskana, tosin kotitöitäkin on opetettu tekemään sen verran kuin kenen vaan on syytä osata. Naapurin kaksilapsisessa perheessä sen sijaan on vanhemmat töissä ja isompi sisarus hoitaa JOKA ARMAAN arkipäivä nuorempaa kunnen vanhemmat tulee töistä (tai kun ei ole meillä leikkimässä)....
 
[QUOTE="vieras";28098932]Itse olen isosta perheestä enkä ainakaan muista kärsineeni huomion puutteesta. Vaikka olen keskeltä. (7 lasta) Lapsena oli ihanaa kun aina oli joku kaveri. Yhteinen huonekaan siskon kanssa ei haitannut. Pidän isoa perhettä rikkautena. Nykyäänkin me sisarukset olemma paljon tekemisissä toistemme kanssa, kyläilemme yms.[/QUOTE]

Mä olen yksi viidestä lapsesta, mulle ei todellakaan riittänyt vanhemmilta aikaa, kärsivällisyyttä, hellyyttä eikä syliä. Onneksi on suuria perheitä, joissa vanhemmat jaksavat olla kunnolla vanhempia. Mutta on myös surullisen paljon sellaisia, joissa ei olla jaksettu...
 
Ei niinkään ärsytä, mutta säälittää äidin rooli. Olen katsonut pienen koulumme juhlissa äitiä, joka nyt odottaa noin 11:ttä lastaan. Hän on kovin sievä, mukava, viehättävä nuori nainen. Kasvot ovat kovin kalpeat, silmänympärykset mustat, silmät väsyneet, tukka roikkuu väsähtäneen näköisenä. Hänellä oli joulujuhlissa yllään sama virttynyt villatunika kuin kaksi vuotta sitten, jolloin hän odotti - silloinkin ihan yhtä väsyneen näköisenä - edellistä lastaan.
Hänen miehensä - oikein mukava, reipas, harrastuksiltaan ja työltään varmasti vastuunsa kantava sekä luontevasti lapsiansa hoitava - on komea, tukka siisti, vaatteet tyylikkäät ja siistit. Mies siis pitää tärkeänä perhettä, todennäköisesti työtänsä ja yhteisöänsä. Lisäksi hän pitää asiallisena ja jopa nautittavana olla siistin ja hyvän näköinen -
mutta hän huolehdi vaimolle uusia vaatteita, kampaajaa, lepoa joilla saisi ilmeen vähän pirteämmäksi ja iloiseksi!
En tarkoita todellakaan sitä, että miehen pitäisi ostaa naiselleen vaatteita eikä varata kampaamoaikoja - mutta miehen pitää huolehtia siitä, että vaimo saa näitäkin asioita - ja/tai jaksaa niitä hankkia ja iloita niistä!
Jos tusinan lapsen huushollissa äiti näyttää tuolta, (ja isä tuolta), asiat eivät ole reilusti!
 
[QUOTE="vieras";28100407]Nainen, jolla ei ole vyötäröä. Hän ei edes muista omistaneensa vyötäröä, koska hän on ollut koko aikuisikänsä raskaana.[/QUOTE]

Kiinnostava määritelmä. Mulla ei ole lapsia mutta olen kuitenkin lastentekokone, koska mulla ei ole vyötäröä. Tyrskis.
 
Mä tarkotin sitä että se yksi lapsi voi riehua siellä kaupassa ja huutaa monenkin edestä. Ei meillä lapset huuda kaupassa. Ne katselee ympärilleen ja on kyllä aika hiljaa. En sano että kaikki 1 lapsiset perheet on kurittomia, mutta niitäkin on.

Olethan huomannut, että kaikki asiat voidaan sitten tulkita kielteisesti? Jos lapsesi eivät huuda kaupassa, se johtuu siitä, että heidät on vaiennettu hiljaisiksi isossa porukassa eikä suinkaan siitä, että he olisivat hyvin kasvatettuja. ;)
 
Kaaos, meteli, sotku, lika, hallitsemattomuus, huomionhakuisuus, LAHJOJEN ostaminen.. Yhdenkin tutun vessa haisee aina kuselle kun eivät ehdi olla vahtimassa kun taapero käy potalla.->pissa pinttynyt laattojen saumoihin . Yäk
 
Alkuperäinen kirjoittaja läheisyysromantiikkaa;28100494:
Eli pidän isoa lapsilaumaa uhkapelinä ja keräilynä ja vanhempien itsekeskeisyyden ja mielikuvituksettomuuden osoituksena. Ja kapeakatseisuuden myös, koska eipä tuota voi ainakaan lojaaliuden osoituksena kiinalaisia kohtaan pitää. Mielestäni ihmisten välinpitämättömyys heikäläisten uhrausta kohtaan osoittaa rasismia. Katsotaan vain vierestä, ja huudetaan nokka pystyssä että meilläpä onkin kansalaisvapaudet. Vai haluatteko ihan aidosti, että kiinalaiset saisivat huomenna luvan päättää lapsilukunsa itse, ja vapauden hurmassa jokainen hankkisi vähintään kolme?

Olen samaa mieltä.
Ja se jonkun mainitsema ikuinen vauvakuume. :O Lasten tehtailu pelkästä lisääntymisen ilosta kertoo jonkinlaisesta kehittymättömyydestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja läheisyysromantiikkaa;28100494:
----Ja kapeakatseisuuden myös, koska eipä tuota voi ainakaan lojaaliuden osoituksena kiinalaisia kohtaan pitää. Mielestäni ihmisten välinpitämättömyys heikäläisten uhrausta kohtaan osoittaa rasismia. Katsotaan vain vierestä, ja huudetaan nokka pystyssä että meilläpä onkin kansalaisvapaudet. Vai haluatteko ihan aidosti, että kiinalaiset saisivat huomenna luvan päättää lapsilukunsa itse, ja vapauden hurmassa jokainen hankkisi vähintään kolme?

Olen miettinyt tätä, kun käymme usein viisilapsisen perheen kanssa kiinalaisessa ravintolassa. Saamme aina erityishyvää palvelua, tarjoilija erikseen jututtaa lapsiamme ja tuntee heidät nimeltä ja muistaa kyllä jos joku on joukosta poissa (kun joskus joku on mummolassa tm. kun muut menemme syömään). Minusta tuntuu että he erityisesti osaavat iloita isosta perheestä. Tietysti osa on sitä kuuluisaa aasialaista kohteliaisuutta, mutta esimerkiksi työlounaalla käydessäni muistetaan kysyä erikseen mieheni ja perheeni kuulumiset, vaikka osa työkavereista käy siellä yhtä usein.

Hassua on huomata tässä ketjussa, kuinka moni ajattelee että monilapsinen perhe olisi väistämättä köyhä. Itse tiedän esim. useita lakinaisia joilla on ydinperhe suurperhe. Samoin lääkäriperheitä ja opettajaperheitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja läheisyysromantiikkaa;28100494:
Onhan se niin, että jos mulla on yksi tai kaksi läheistä ystävää, niin ne vain ovat lähempänä kuin jos niitä on 5-10. Jos joku on ekstrataitava antamaan usealle ystävälle tai vastaavasti isossa perheessä lapsille kaiken tarpeellisen, niin hienoa ja hyvä. Mutta mistä sen tietää etukäteen, ja mistä etenkin tietää sen, että homma pysyy edelleen kasassa seuraavankin lisälapsen jälkeen? Kun ei kerran ole mitään takuita, että sillä uudella lapsella ei ole jotain sairautta tms, jonka takia se vaatii tosiaan erikoishuomiota ja silti saattaa ajaa muut ahtaalle, niinkuin joku täällä jo huomautti.

Eli pidän isoa lapsilaumaa uhkapelinä ja keräilynä ja vanhempien itsekeskeisyyden ja mielikuvituksettomuuden osoituksena. Ja kapeakatseisuuden myös, koska eipä tuota voi ainakaan lojaaliuden osoituksena kiinalaisia kohtaan pitää. Mielestäni ihmisten välinpitämättömyys heikäläisten uhrausta kohtaan osoittaa rasismia. Katsotaan vain vierestä, ja huudetaan nokka pystyssä että meilläpä onkin kansalaisvapaudet. Vai haluatteko ihan aidosti, että kiinalaiset saisivat huomenna luvan päättää lapsilukunsa itse, ja vapauden hurmassa jokainen hankkisi vähintään kolme?

Hihii, tämä on kyllä paras kaikista. Uhkapeliä pelanneiden, keräilleiden (lapsia kaiketi), itsekeskeisten, mielikuvituksettomien, kapeakatseisten, kiinalaisia kohtaan epälojaalien, välinpitämättömien ja rasististen vanhempien lapsena kysyn, onko kenelläkään takuita, että tulevalla lapsella - jopa sillä ensimmäisellä - ei ole mitään sairautta, joka ajaa ahtaalle ties kenet?
 
[QUOTE="vieras";28099988]Kyllä minä tiedän omasta ja ystävieni kokemuksista.[/QUOTE]

Ja sinun kokemuksesi määrittävät maailman? Entä mitä jos muiden kokemukset ovat toisenlaisia? Heidän todellisuutensa on harhaa? Oikeasti en usko, että tunnet montaakaan suurperhettä.
 
En ole lukenut vielä muita vastauksia, vastaan ensin. Mulla on lähipiirissä kaksi 5-lapsista perhettä. Kummassakaan ei ole koskaan varaa lähteä mihinkään lasten kanssa. En tarkoita että pitäisi koko ajan matkustella, mutta kun he eivät käy missään. Ei edes kesällä huvipuistossa, eläintarhassa tms. Kummassakaan perheessä lapset eivät saa harrastaa mitään, koska se maksaa liikaa. En ymmärrä miksi on pitänyt hankkia pentulauma, jos siihen ei oikeasti ole varaa.
 
Meillä on 4 lasta, vanhin 9 ja nuorin ihan pieni vauva. Joka kesä ollaan käyty jossain reissussa,vähintään parissa eri huvipuistossa ja oltu hotellissa yötä. Muutaman kerran ollaan käyty ruotsissa ja tallinnassa laivalla :) Sit kun lapset vanhempia niin tarkoitus säästää ja lähteä ihan kunnolla ulkomaille. Lapset saavat harrastaa (2 harrastaa melko kallistakin harrastusta). Me molemmat ollaan miehen kanssa perus duunareita,mutta se on siitä mihin sen rahan käyttää! Lapset rakastavat toisiaan. Heille luetaan iltaisin ja jokaisen kanssa vietetään välillä kahdenkeskistä aikaa.

Mun tutulla on 2 lasta,mutta äiti ostaa omalla palkallaan itselleen vaatteita ja käy baareilemassa,ne ei käy missään koskaan :)
 
  • Tykkää
Reactions: Rockwood
Mä en kyllä tajua tätä "ei ikinä matkusteta missään" pointtia. Miksi pitäisi matkustaa??? Sehän se vasta epäekologista on lennättää suomalaisia ympäri maailmaa, jotta lapsille saadaan virikkeitä.

No, meillä ei ole suurperhettä, eikä sellaista haluta. Kaksi lasta on eikä me matkustella. Suomessa reissataan jonkun verran sukulaisissa, mutta ei ainakaan vielä olla huvipuistoissa juostu. Eikä kylpylöissä, eikä Hoplopeissa. Me käydään kyllä lasten kanssa eväiden kanssa retkillä, pulkkamäessä, oman kaupungin uimahallissa, pyörillä kiertäen eri leikkipuistoissa jne. Ei olla superrikkaita, mutta ei rutiköyhiäkään. Normi duunareita ja asuntovelallisia. Kyllä rahaa riittäisi kai siihen ulkomaillakin käyntiin kerran vuodessa, mutta mä en ymmärrä, että miksi pitäisi raijata lapsia lentokoneissa ulkomaille.
 
Lapsia säälin, jos vaikka perheessä 10 lasta. Jäävät vaille vanhempien huomiota ja rakkautta eivätkä saa tarpeeksi materiaa kuin semmonen perhe jossa yksi tai kaksi lasta.
 
[QUOTE="vieras";28103199]Lapsia säälin, jos vaikka perheessä 10 lasta. Jäävät vaille vanhempien huomiota ja rakkautta eivätkä saa tarpeeksi materiaa kuin semmonen perhe jossa yksi tai kaksi lasta.[/QUOTE]

Hassu olettamus että pienperheet automaattisesti satsaavat lastensa materiaan kun taas isossa perheessä materia puuttuu lapsilta. Puhumattakaan huomiosta ja rakkaudesta.

Eiköhän se riipu ihan perheestä oli sitten yksi tai kymmen lasta että miten lapsista huolehditaan ja minkä verran saavat materiaa, matkoja, huomiota, rakkautta jne. Ei se lapsiluku yksistään mustavalkoisesti kerro kaikkea - tai oikeastaan juuri mitään.
 
Hassu olettamus että pienperheet automaattisesti satsaavat lastensa materiaan kun taas isossa perheessä materia puuttuu lapsilta. Puhumattakaan huomiosta ja rakkaudesta.

Eiköhän se riipu ihan perheestä oli sitten yksi tai kymmen lasta että miten lapsista huolehditaan ja minkä verran saavat materiaa, matkoja, huomiota, rakkautta jne. Ei se lapsiluku yksistään mustavalkoisesti kerro kaikkea - tai oikeastaan juuri mitään.

Ei kerrokaan, on niitä superäitejä jotka pystyy huolehtmaan hyvin monesta lapsesta ja toiset ei pärjää yhdenkään kanssa.
En oleta, että automaattisesti satsaisivat mutta saattais olla mahdollisuus satsata, riippuu varallisuudesta. Jos vaikka on keskituloinen perhe ja heillä on pari lasta niin on periaatteessa mahdollisuus antaa enemmän lapsille materiaa, jos vanhemmat niin haluavat kun rahat jaetaan kahdelle lapselle kuin että olisi huolehdittavaa kymmenen lapsen tarpeista. Ja yleensä perheissä joissa on paljon lapsia isommat sisarukset joutuvat ottamaan paljon vastuuta pikkusisaruksista, kun äidillä ei riitä aika ja energia kaikkien lasten huomioimiseen, varsinkin jos isä käy töissä. Tietty jos vanhemmat on jotain miljonäärejä, niin ei varmaan ole paljon puutetta lapsilla..
 
[QUOTE="jepa";28102176]Olen samaa mieltä.
Ja se jonkun mainitsema ikuinen vauvakuume. :O Lasten tehtailu pelkästä lisääntymisen ilosta kertoo jonkinlaisesta kehittymättömyydestä.[/QUOTE]

samaa mieltä. Pitäisi vähän miettiä nokkaansa pidemmälle.
 
[QUOTE="Ihme ja kumma";28103175]Mä en kyllä tajua tätä "ei ikinä matkusteta missään" pointtia. Miksi pitäisi matkustaa??? Sehän se vasta epäekologista on lennättää suomalaisia ympäri maailmaa, jotta lapsille saadaan virikkeitä.

No, meillä ei ole suurperhettä, eikä sellaista haluta. Kaksi lasta on eikä me matkustella. Suomessa reissataan jonkun verran sukulaisissa, mutta ei ainakaan vielä olla huvipuistoissa juostu. Eikä kylpylöissä, eikä Hoplopeissa. Me käydään kyllä lasten kanssa eväiden kanssa retkillä, pulkkamäessä, oman kaupungin uimahallissa, pyörillä kiertäen eri leikkipuistoissa jne. Ei olla superrikkaita, mutta ei rutiköyhiäkään. Normi duunareita ja asuntovelallisia. Kyllä rahaa riittäisi kai siihen ulkomaillakin käyntiin kerran vuodessa, mutta mä en ymmärrä, että miksi pitäisi raijata lapsia lentokoneissa ulkomaille.[/QUOTE]

ei tarvitsekaan, mutta T
 
Minulla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia isoista perheistä. Olen itse myös kasvanut isossa perheessä.

Tunnen perheitä, joissa asiat sujuvat hienosti. Vanhemmat ovat ehkä luonnostaankin hyvin systemaattisia ja järjestelmällisiä, ja arki sujuu useamman lapsen kanssa hyvin.

Tunnen myös niitä perheitä, joissa asiat eivät suju hyvin. Totta kai on olemassa myös 1, 2 tai 3 lapsen perheitä, joissa asiat sujuvat huonosti, mutta kyllä se nyt on ihan selvää, että jos hommissa on ongelmia, niitä on koko ajan sitä enemmän, mitä enemmän on lapsia. Näissä tämäntyylisissä isoissa perheissä minua ärsyttää se, ettei ole selvästikään tajuttu syystä tai toisesta, että se lapsiluku olisi pitänyt aikaa sitten jättää jäihin, kun voimat eivät riitä takaamaan lapsille kunnioittavaa ympäristöä. Raivotaan väsymystä, teetetään töitä lapsilla, ja sitä rataa.

Tämä ei siis yleisesti ottaen häiritse minua isoissa perheissä, vaan ainoastaan niissä joissa ollaan niin itsekeskeisiä ja jollain tavalla vajavaisia, ettei tajuta olla lisääntymättä, vaikka jo kolmannen lapsen kohdalla on menty aivan äärirajoilla, ja seurauksena on lapsilla tasapainoton koti (huutamista, raivoamista, kaaosta jne) vaan on silti pitänyt tehdä vielä kolme, neljä lasta lisää. Väitetään, että ollaan vain niin lapsirakkaita, mutta jos oikeasti todellisuudessa olisi edes mietitty lasten parasta, olisi jätetty se lisääntyminen siinä vaiheessa, kun oman jaksamisen rajat tulivat vastaan.

Näille muille se iso perhe sopii hyvin, niille jotka jaksavat ja toimivat hienosti vanhempina. Sellaisissa perheissä en usko lapsiluvun olevan mitenkään negatiivinen asia kenellekään perheenjäsenelle, huomion tai muunkaan kannalta.
 
Minulla ei ole varsinaisesti mitään suurperheitä vastaan. Tosin seesteisyyttä ja rauhallisuutta arvostavina yhteydenpito ainoaan lähipiirimme suurperheeseen on jäänyt aika vähäiseksi. Siellä kyläillessä meno on aina melkoista ja autoon hiljaisuuteen päästessämme huokaisemme syvään. Samoin perheen vierailut meillä on aina yhtä hullabaloota. Harmillista, että suuren lapsimäärän takia välimme mukaviin vanhempiin on vähitellen hiipunut.

Minun on vaikeaa ymmärtää, miksi kukaan haluaa elää suurperheessä, mutta ei minun tarvitsekaan. Tuskinpa hekään ymmärtävät minun haluani elää yksilapsisena perheenä. Olemme erilaisia ja siinä ei ole mitään pahaa. Arvostan vain liikaa sitä, että minulla on aikaa ja resursseja olla läsnä lapselleni. Arvostan myös siisteyttä, rauhallisuutta, omaa aikaa ja taloudellista helppoutta. Myös tuo mainittu matkustelu on meidän perheelle tärkeää. Tarkoitus olisi myös muuttaa vuodeksi ulkomaille, mikä olisi vaikeaa monen lapsen kanssa. Meidän henkisillä ja taloudellisilla resursseilla sekä arvomaailmalla suurperhe on mahdoton, mutta kun se joillakin toisilla toimii, mikä minä olen siihen mitään sanomaan.
 

Yhteistyössä