Apu Va . Sitä tarvitsen

[Kolibri]

Tilanne tämä että meillä menee arki hyvin. Minä teen kaiken, siivoan, pyykkään,laitan ruoan. Kaikki sujuu. Lapseni eivät ole nykyisen kumppanini kanssa tehtyjä ja lapseni ovat joka toinen viikonloppu isällään. Nämä viikonloput nykyinen kumppanini haluaa olla kotona ja ei halua nähdä kavereitaa vaikka patistan ja KÄSKEN. Viime aikoina on mies alkanut töistä tulessaan haistattaa paskaa ja haukkumaan vittumaiseksi. Lapset eivät kunnioita minua enää,koska ei isäpuolikaan kunnioita. Torstaina sanoi että ihanaa vietetään pitkästä aikaa koko viikonloppu yhdessä, lapset ja me siis. Ja eilen sanoi illalla että *nauraen* "Äijien kaa huomenna sauna" PIDIN SITÄ VITSINÄ ! Ei se ollutkaan, olikin mennyt metsästä suoraan saunoon ja juomaan. Minä hain hänet sieltä pois ja sain kuulla kunniani siitä kuinka en koskaan anna hänen mennä. Hän saa mennä, mutta vaikkei ole lasten oikea isä niin lupasi meille olla viikonlopun kotona.
Ei ymmärrä ja huomenna hän taas varmaan jättää minua, saa kai jo jättääkin. Suhde kestänyt 3 vuotta. Yhteistä aikaa tosi vähän = /

 

[Kolibri]

kysyn teiltä : VOIKO PARISUHTEESSA VAIN ILMOITTAA ETTÄ "MINÄ MENEN:.." VAI PITÄÄKÖ KUNNIOITTAA TOISTA JA KYSYÄ VOINKO MENNÄ. Onko se mielestänne luvan kysymistä(että pitäis tuntea itsensä lapseksi) vai toisen kunnioittamista?

 

[Kowalski]

kysyn teiltä : VOIKO PARISUHTEESSA VAIN ILMOITTAA ETTÄ "MINÄ MENEN:.." VAI PITÄÄKÖ KUNNIOITTAA TOISTA JA KYSYÄ VOINKO MENNÄ. Onko se mielestänne luvan kysymistä(että pitäis tuntea itsensä lapseksi) vai toisen kunnioittamista?

Mun mielestä voi sanoa, että minä menen. Kunhan ei mene liian usein, kunhan toinenkin osapuoli saa mennä, ja riippuu se toki paljon siitäkin minne menee ja milloin (missä tilanteessa).
Luvan kysyminen...saisinko mennä, voinko mennä...se kuulostaa jotenkin tosi oudolle mun korvaan.