S
Surkea äiti
Vieras
Lapsi tuntuu olevan temperamentiltaan melkoisen haastava. Yksivuotiaana alkoi tulla oma tahto esiin,eikä sille ole näkynyt helpotusta. Uhmakausia ei pysty erottelemaan,koska lapsi on aina hyvin oma- ja vahvatahtoinen.
Nykyään lapsi jo kovasti on sitä mieltä,etten minä mahda hänelle mitään. Hän päättää asioista itse ja yrittää toimia sen mukaan. Ruokailujen kanssa on temppuilua, samoin lähtemisten kanssa, kaupassa, nukkumaanmenoissa, pientenkin asioiden tottelussa.
Jäähyt ovat järjestelmällisessä käytössä,mutta myös palkintotaulu. Kummastakaan ei mitään apua.
Heti aamut alkavat vinkumisella ja ärinällä. Sitten koko päivä on mä-haluun-mantraa. Jos sanon,että "mäkin haluisin jotakin,vaikka että oisit hetken kiltti", huutaa hän takaisin,että "älä matki,vain mä saan haluta".
Tänä aamuna halusi sadekamoissa ulos,vaikka päivä on ihan kaunis. Kerroin,ettei se ole hyvä ajatus ja josko löytäisi muuta. Hän alkoi huutaa ja mesota kovaan ääneen. Siinä välissä hän yritti haastaa riitaa isomman ja pienemmän sisaruksen kanssa,mistä seurasi lisää huutoa. Viimein hän poistui pukemaan ja juoksi kohta olohuoneessa (meillä ei saa juosta sisällä) pikkusisaruksen villasukissa (joiden käytön olen kieltänyt häneltä) liukastuen sitten ja räsäyttäen rikki isomummin kirjahyllyn lasioven.
Raivostuin todella,vaikka ei kai saisi. Minusta on käsittämätöntä,kuinka lapsi tekee kerta toisensa jälkeen koko ajan ja jatkuvasti kiellettyjä asioita eikä kunnioita mitään yhtään. Mulla loppuvat keinot. Apua!
Nykyään lapsi jo kovasti on sitä mieltä,etten minä mahda hänelle mitään. Hän päättää asioista itse ja yrittää toimia sen mukaan. Ruokailujen kanssa on temppuilua, samoin lähtemisten kanssa, kaupassa, nukkumaanmenoissa, pientenkin asioiden tottelussa.
Jäähyt ovat järjestelmällisessä käytössä,mutta myös palkintotaulu. Kummastakaan ei mitään apua.
Heti aamut alkavat vinkumisella ja ärinällä. Sitten koko päivä on mä-haluun-mantraa. Jos sanon,että "mäkin haluisin jotakin,vaikka että oisit hetken kiltti", huutaa hän takaisin,että "älä matki,vain mä saan haluta".
Tänä aamuna halusi sadekamoissa ulos,vaikka päivä on ihan kaunis. Kerroin,ettei se ole hyvä ajatus ja josko löytäisi muuta. Hän alkoi huutaa ja mesota kovaan ääneen. Siinä välissä hän yritti haastaa riitaa isomman ja pienemmän sisaruksen kanssa,mistä seurasi lisää huutoa. Viimein hän poistui pukemaan ja juoksi kohta olohuoneessa (meillä ei saa juosta sisällä) pikkusisaruksen villasukissa (joiden käytön olen kieltänyt häneltä) liukastuen sitten ja räsäyttäen rikki isomummin kirjahyllyn lasioven.
Raivostuin todella,vaikka ei kai saisi. Minusta on käsittämätöntä,kuinka lapsi tekee kerta toisensa jälkeen koko ajan ja jatkuvasti kiellettyjä asioita eikä kunnioita mitään yhtään. Mulla loppuvat keinot. Apua!