APUA! Eroon narsistista?

[murskattu]

Olen sen verran täällä lueskellut, että täällä ei pidetä kotidiagnooseina siitä, että melkein miestä kuin miestä syytetään narsistiksi. Itse olen elänyt oman tuntemukseni mukaan helvettiä jo vuosikausia, hakenut apua siihen, kun itse olen huono, riittämätön, huudon aiheuttaja tahtomattani, voimaton, jaksamaton ja masentunut. Useammat ammattilaiset ovat epäilleet kertomani perusteella miehen omaavan ainakin vahvasti narsistisia piirteitä.

Itse en ole halunnut uskoa hänen olevan personaallisuushäiriöisen, koska silloinhan ei elämä muuttuisi.Senhän täytyy muuttua, kunhan minä vain opin olemaan tarpeeksi hyvin ja oikein.

Olen yrittänyt kerätä voimia ja saanut mm.turvakodista ohjeita määrätä omat rajani ja pitää niistä kiinni. Silmitöntä huutamista, nimittelyä ja uhkailua ei tarvitsisi enää sietää. Voisin myös laittaa rajat siihen, kuinka paljon annan hänen hyötyä itsestäni rahallisesti tai seksuaalisesti. Mies on huomannut tämän ja viestitellyt minulle, että kuka minua nyt pönkittää täyteen "askaa" ja jos se muka ei ole uusi mies, niin on kyllä ihan /seestä oleva psykologi, kun tukee tällaista, eikä opeta minua muuttamaan käyttäytymismallejani. Olen kuulema uskomattoman itsekäs hirviö, kun en ota olosuhteita huomioon, vaan ajattelen vain omia tunteitani (jotka omasta mielestäni olen haudannut jo vuosia). Mitä enemmän yritän olla vahva ja ajatella lapsia ja itseäni, sitä kovemmin hän reagoi, syyttää ja uhkailee.

Minä niin toivoin ja uskoin, että kyllä hän vielä meidän vuoksemme hakee apua, kuten sitäkin jo vuosia sitten vaadin, jotta jaksaisin jatkaa tätä. Hän on mieletön huutaja, saa raivokohtauksia ja elämänhallinta on täydellisesti hukassa mitä raha-, terveys- ja työasioihin tulee. Olen lukenut, että pettymyksen myöntäminen ja tilanteen rehellinen tajuaminen ja myöntäminen on todella rankkaa. Näin tuntuu olevankin. En voi uskoa, etteikö hän olisi halunnut tehdä kaikkeaan ja hakea apua masennukseen ja ahdistukseen, joiden olen toivonut ja rukoillut olevan käytöksen syynä. Mutta ainoa päästään vialla oleva olen minä, minä olen pilannut ja tuhonnut kaiken aivan tajuamattani ja luullen itse yrittäneeni kaikkeni.

On niin järjettömän petetty ja pettynyt olo. Miten olen voinut olla näin tyhmä ja miten voi olla niin pahoja ihmisiä olemassa, että käyttävät toisia julmasti hyväkseen (tai näin minusta tuntuu, enkä halua sitä uskoa).

 

["vieras"]

Ymmärrän sinua.
Nyt hommaat asunnon muualta, pyydät sostoimesta apua!!
Sano sosiaaliasemalla että yrittää kaikkensa mustamaalata sua.
Poltat itsesi loppuun , jos et lähde!!
Voimia sulle päätöksiisi!
Jos haluat laittaa viestiä, laitan sulle nimimerkillä viestiä.
T:saman kokenut

 

["vieras"]

Voi hyvä nainen, se ei muuta vaadi kuin oven aukaisun ja lapset kainalossa ulos. Sukulaisiin vaikka ensalkuun. Varmasti tunnepuolella side vaikea katkaista, mutta peräänkuuluttaisin nyt itsesuojeluvaistoa ja järjen käyttöä. Jokainen hetki, jonka jäät on osoitus, että hyväksyt miehes käytöksen.

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

Ainut tapa päästä hänestä eroon, on katkaista kaikki yhteydet ja elää niin kuin häntä ei olisi olemassakaan.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Konkreettisella tasolla eroaminen on jo pitkällä, mutta henkisellä tasolla on niin vaikeaa, koska hän nimenomaan syytää ja mustamaalaa minut, julistaa "pyhää sotaa" jne. Hän on itse aivan autuaallisen syyntakeeton kaikkeen. Esimerkiksi rahaa hän on ottanut vain, koska on ollut pakko, kun ei mistään muualta ole saanut. Töitä hän ei ole voinut tehdä, koska minä olen liikaa murjonut häntä henkisesti tai sitten työnanatajat tai työehdot ovat olleet mahdottomia taikka sitten on ilmaantunut vakavia fyysisiä oireita.

Hän on tehnyt kaikkensa olosuhteet huomioonottaen (jotka ovat ajaneet hänet siihen, ettei ole töissä, eikä muutenkaan oikein jaksa mitään ja on rajoittanut häiriökäyttäytymisensä huutamiseen ollen ylpeä siitä, ettei ole hakannut, vaikka olisin monta selkäsaunaa kuulema ansainnutkin). Minä puolestani olen tehnyt laskelmoiden kaiken hänet tuhotakseni. Sydämessäni ja mielessäni tiedän, etten ainakaan itse ole yhtään tällaiseen pyrkinyt, vaan yrittänyt luottaa, joustaa, ymmärtää, antaa anteeksi, vaikkei hän pyydäkään, pyydellä itse anteeksi, vaikken ymmärräkään, mitä olisin tehnyt jne.

 

["jojo"]

Varoitan, että tällainen tyyppi voi äityä vielä kamalammaksi joksikin aikaa eron jälkeen. Eli kun olet saanut käytännön asiat järjestettyä ja repäistyä itsesi irti, säästä vielä henkisiä varojasi käärmeen viimeistä iskua varten. Ettet vaan siinä kohtaa taivu ja anna uskotella itsellesi lisää tuota paskaa, jota olet kuunnellut viime vuodet. Muista, että mitä enemmän hän mesoaa, sitä heikompi hän on, sillä ajatuksella jaksat, ja tietysti äitinä jaksat lasten takia, siitäkin saat voimaa. Onnea matkaan, ansaitset paljon parempaa!

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Olen alkanut herätä siihen todellisuuteen, että mies todellakin saattaa olla paha ja pystyy toteuttamaan uhkauksiaankin, jos hänellä vain on voimia siihen. On kauheaa huomata olleensa ihastunut ja rakastunut ihmiseen, joka pystyy olemaan oikeasti hirviö. Hän esimerkiksi on uhannut järjestää lapset minulta pois. Ei siksi, että hän haluaisi heidät itselleen, koska ei halua, eikä jaksaisikaan, vaan siksi, että on väärin, että minä saan jatkaa perhe-elämää lasten kanssa ja voin vielä joskus tulla onnelliseksi, mutta hän on jäänyt yksin.

 

["jojo"]

Ei mies sinulta lapsia pysty viemään. Muista muuten pitää tallessa kaikki mahdolliset uhittelutekstarit/postit yms, jos mies käy kimppuusi sillä tavalla. Sulla on sitten jo aineistoa, jos tarvitsee tavata lastenvalvojaa, tarvitset lähestymikieltoa tai mitä tahansa. Sekin on mahdollista, että miehestä ei ole kuin puhumaan suuria, usein nämä tyypit ovat tottuneet, että ihan sanallinen manipulaatio riittää ja konstit loppuvat, kun uhkailu ei tehoakaan.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Alan vähitellen uskoa miehestä, että vaikka hän ei ole jaksanut ponnistella hyvän eteen (luin, että narsistit vihaavat iloisuutta, onnellisuutta yms.) ja hän on raivonnut minulle siitäkin, jos olen pienistä asioista iloinnut, niin hän voisi ponnistella kyllä (vaikka se olisi hänen viimeisin tekonsa) pahan eteen, sen eteen, että satuttaisi minua ja mikä vielä julmempaa ja hirveämpää ajatella, lapsia siinä mukana sillä, että tosiaan saisi heidät järjestettyä minulta pois.

Tottakai olen ollut hyvin maassa ja huonossa kunnossa, koska parisuhde (mikä parisuhde) on ollut niin hirveän kuluttavaa, yhtä huutoa, epävarmuutta, solvaamista, nälvimistä, taloudellista epävarmuutta, uhkailua jne., mutta lapset ovat aina olleet minulle ykkönen ja olen heitä hoitanut parhaani mukaan. Apua olen hakenut jo muutaman vuoden järjestelmällisesti ja viime kuukausina olen käynyt turvakodissa, lastenvalvojalla ja poliisillakin, joista viimeinen ei tosin osannut auttaa, jollei hän käy minuun fyysisesti käsiksi.

En vain haluaisi uskoa, että mies on paha. Haluaisin uskoa, että hän vain voi huonosti, mutta tajuaa meidän arvomme ja hakee vielä apua.

 

["sisi"]

lukemaan aiheesta kirjallisuutta esimerkiksi Raimo Mäkelä on kirjoittanut kirjan nimeltä Naamiona terve mieli tai Tuija Välipakan kirja sata tapaa tappaa sielu.
Neuvo kaksi on lähde pakoon niin pian kuin mahdollista.

 

[Jehnny Tightlips]

En vain haluaisi uskoa, että mies on paha. Haluaisin uskoa, että hän vain voi huonosti, mutta tajuaa meidän arvomme ja hakee vielä apua.

Mikset halua uskoa sitä? Eihän fyysinen pois siirtyminen auta, jos uskot miehen tavalliseksi ihmiseksi. Silloinhan hän saa sinut vieteltyä ainakin "hyvällä" takaisin. Sanovat, että narsistit eivät muutu. Lievempi versio tarinasta tosin sanoo, että joskus sellaiset saattavat masentua ja sitä kautta päätyä hakemaan apua, mutta tämä edellyttää sitä, että narsisti menettää valtansa, käytännössä kumppani lähtee, tässä tapauksessa siis.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Aika pitkälti olen sen jo uskonut ja vienyt asioita eteenpäin järjestelmällisesti. Olen lukenut, että henkinen irrottautuminen on kuitenkin todella vaikeaa ja siltä tuntuukin. On vaikeaa elää sen pettymyksen ja petetyksi, hyväksikäytetyksitulemisen tajuamisen kanssa. En ole ollut koskaan miehelle kuin hänen pahan olonsa kanavoimisen väline, hyödykkeiden (raha, seksi, esittelykappale, tavaroiden ostelija, lainaaja, antaja) mahdollistaja. Nämä ovat asioita, joista mies nimenomaan minua myös syyttää ja olen pohdiskellut, olenko minä mahdollisesti täysin itselleni sokea persoonallisuushäiriöinen, mutta faktat kuitenkin puhuvat puolestaan: mies ei ole ollut töissä, rahavirta on aina ollut hänen suuntaansa ja hän on käyttänyt rahat omiin tarpeisiinsa, hän ei ole kantanut vastuuta mistään, edes itsestään, hän huutaa, uhkaa ja uhkailee, hän ei ole hakenut apua jne.

 

["Alissa"]

"On kauheaa huomata olleensa ihastunut ja rakastunut ihmiseen, joka pystyy olemaan oikeasti hirviö. Hän esimerkiksi on uhannut järjestää lapset minulta pois."

Eikös se rakkaus aika nopeasti kuole tuollaista ihmistä kohtaan. Jäljelle jää syvä katkeruus ja halveksunta. Myöhemmin täydellinen välinpitämättömyys tuollaisen ihmisen hyvinvoinnista.

Lähde nyt jo äkkiä sieltä pois. Ei tuollainen muutu mihinkään. Sinulla on ihan riittämiin työtä, että saat arjen luistamaan uudessa kodissa. Lapset tarvitsevat paljon apua myös. Älä nyt enää monien vuosien jälkeen lennä lankaan ja ota miestä takaisin. Kyllähän sinun luulisi jo tietävät, mitä tuleman pitää.

Vointeja! :hug:

 

[Jehnny Tightlips]

Jotkut sanovat, että narsistit peilaavat itseään toisesta (viittaan tuohon, että mies syyttelee sellaisesta, mitä on itse tehnyt). En tosin ajattelisi, että se edes on narsistien erityispiirre. Olen taipuvainen ajattelemaan, että ihmiset "mallintavat" toistensa käytöstä sen mukaan, miten itse tuntevat / toimivat. Narsisti epäilee toisia ihmisiä pahoista tarkoituksista, koska ajattee itse asiat niin, sinä taas haluaisit nähdä miehessäsi hyvää, koska oletat automaattisesti, että miehesi toiminta perustuu samanlaiseen logiikkaan kuin omasi. Tai et ehkä enää oleta, mutta kyllä silti sellaiseen mallintamiseen tulee lähdettyä jotenkin puoliautomaattisesti. (Ihan hyvä piirre ihmisaivoissa, noin yleensä.)

 

["kohtalotoveri"]

Lähde, kun vielä voit. Ja muista, ettet ota miestä takaisin, vaikka hän sitten eron jälkeen esittää muuttuneensa. Mm. itkee, pyytää anteeksi, tuo kukkia ja lupaa kuun taivaalta, kun vain lupaat palata takaisin.
Mulla on nyt vuosi erosta ja edelleen kasailen henkisesti itseäni. Vaikeaa on ollut, mutta nyt näkyy jo pieniä valonpilkahduksia

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Mies ei ole koskaan tuonut kukkia, ei juuri koskaan edes pyytänyt mitään anteeksi, ei koskaan luvannut kuuta taivaalta, mutta luvannut kuitenkin joskus menevänsä töihin ja sitten tulisivat rutiinitkin elämään ja joskus vielä maksaisi jonkun laskunkin. Kun sitten olen nyt kertonut väsyneeni odottamaan näiden lupausten täyttymistä, on hän aivan silmittömän raivon vallassa. Vaadin mahdottomia, enkä ymmärrä, että näiden asioiden tapahtuminen on riippuvaista siitä, olenko hänelle tarpeeksi hellä, kiltti, ymmärtäväinen, rakastava. Kun en ole ollut, enkä ole, eivät ne voi täyttyäkään. Hän kertoo minun olevan tyhmän kuin saapas, kun en tajua näitä ja sitten vielä yritän orjuuttaa muutenkin kuin painostamalla menemään töihin eli tekemään kotihommia ja osallistumaan arkeen. Olen stanan orjapiiskuri ja kaiken lisäksi siis hullu ja tyhmä. Tyhmä olenkin, kun olen tätä kaikkea näin kauan katsellut ja antanut uusia mahdollisuuksia, vaikka mikään ei ole muuttunut, eikä hän edes ole pyytänyt anteeksi. Hänen ei kuulema tarvitsekaan, ainoastaan minun kylmyyttäni ja vääriä toimintamallejani.

 

[free no more]

minä olen aloittanut tuoreen suhteen ilmeisesti narsistin kanssa. sellainen ihminen koukuttaa aika pahasti. viisainta olisi perääntyä, mutta minkä teet, love is blind

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Itse olen sitä mieltä aika vahvasti, että jos heti alkujaan olisin jostakin saanut vahvistuksen sille, että mies on aina ollut äkkipikainen huutaja lähimmilleen, olisin jättänyt koko suhteen siihen. Olin pitänyt omana rajanani sitä, että järjetön huuto, kiroilu ja haukkuminen ei kuulu aikuisen ihmisen käytökseen ja etten halua sellaista elämääni. Tässä kuitenkin kävi niin, että mies kertoi aina olleensa todella rauhallinen ja sympaattinen ihminen, mutta että minä jotenkin kaivan ja stimuloin huudon ja silmittömän raivon, jota hän ei voi hallita mitenkään. Hallinnan avaimet ovat minulla, minun pitäisi osata käyttäytyä. Aloin syyttää itseäni ja kierre oli valmis. Läheisiä tai kavereita hänellä ei tiettyjen hyvien selitysten vuoksi juuri sillä hetkellä ollut, jotka olisivat voineet kertoa totuuden miehestä ja itse hän ei sitä tehnyt.
Minä olen sitä mieltä, että en ollut sokea, mutta minulle valehdeltiin monessa asiassa pahasti.

 

[eroon päässyt]

Narsistilla on lähes aina ulkopuolisia suhteita. Se onkin helpoin tapa päästä eroon hänestä. Kun pettäminen paljastuu lopettaa suhteen heti siihen paikkaa ja kertoo, ettei pysty enää olemaan hänen kanssaan. Narsistin mielestä vika pettämiseen löytyy sinusta, mutta älä siitä piittaa.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Mies on todella mustasukkainen ollut aina. Minulla oli paljon miespuolisia kavereita ja moni menneisyyden poikaystäväkin oli vielä ystävänä. Nykyään minulla tuskin on naispuolisiakaan kavereita, koska ovat "paskaa sakkia" kaikki miehen mielestä. Mies on hehkuttanut uskollisuuttaan ylisanoin aina. Hyvin paljon hän on ollut omilla teillään, mutta solvannut minua aina todella kovin sanoin, jos olen vähänkään kysellyt mitään. Olen kuitenkin tässä asiassa luottanut häneen jostakin syystä. Hän on toisaalta hirvittävän seksuaalinen ja hyökkäävä siinä(kin) asiassa, eikä ole koskaan minulta saanut tarpeeksi, joten pettäminenkin olisi mahdollista tietenkin. Hän on aina poistanut kaiken tietokoneelta ja puhelimestaan, jotten vain kävisi niitä läpi, mutta minulta hän on vaatinut sivuhistorian olemassaoloa ja puhelimia näkösälle. Hän selaa ne kyllä.

Hän ei halua, että minä jätän hänet. Hän haluaa jättää minut. Ei minulla ole siihen oikeutta mitenkään. Hän hekottelee ylimieliseen sävyyn, että "ai sinä et halua tällaista, no kuule, mä en tuollaista paskaa akkaa ole koskaan halunnutkaan"

 

[titit]

Mies on todella mustasukkainen ollut aina. Minulla oli paljon miespuolisia kavereita ja moni menneisyyden poikaystäväkin oli vielä ystävänä. Nykyään minulla tuskin on naispuolisiakaan kavereita, koska ovat "paskaa sakkia" kaikki miehen mielestä. Mies on hehkuttanut uskollisuuttaan ylisanoin aina. Hyvin paljon hän on ollut omilla teillään, mutta solvannut minua aina todella kovin sanoin, jos olen vähänkään kysellyt mitään. Olen kuitenkin tässä asiassa luottanut häneen jostakin syystä. Hän on toisaalta hirvittävän seksuaalinen ja hyökkäävä siinä(kin) asiassa, eikä ole koskaan minulta saanut tarpeeksi, joten pettäminenkin olisi mahdollista tietenkin. Hän on aina poistanut kaiken tietokoneelta ja puhelimestaan, jotten vain kävisi niitä läpi, mutta minulta hän on vaatinut sivuhistorian olemassaoloa ja puhelimia näkösälle. Hän selaa ne kyllä.

Hän ei halua, että minä jätän hänet. Hän haluaa jättää minut. Ei minulla ole siihen oikeutta mitenkään. Hän hekottelee ylimieliseen sävyyn, että "ai sinä et halua tällaista, no kuule, mä en tuollaista paskaa akkaa ole koskaan halunnutkaan"

perusteella lähde ennen kuin on liian myöhäistä. Käy narsistien uhrien kotisivuilla, sieltä löydät lisää infoa aiheesta.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Asumme siis jo erillämme. Mies on tästä asiasta aivan raivoissaan, koska joutuu kuulema aivan turhaan maksamaan omasta vuokra-asunnosta. Minulle hän ei koskaan maksanutkaan vuokraa tai muutenkaan osallistunut kuluihin, koska työt vain yhtäkkiä loppuivat, syynä minä. Yritimme sitten sovitella, että hän tekisi jotakin remonttihommia tms., kun ei muuten taloudellisesti osallistunut kuin rahaa vaatimalla omiin menoihinsa, mutta eipä sekään onnistunut. Hän ei sietänyt sitä, että teki minun kotonani minun kodilleni mitään "hyvää". Hänen itsetunnolleen oli kuulema liian rankkaa asua toisen omistamassa kodissa ja siksi ei voinut täällä koskaan mitään kunnolla tehdä. Kesken kyllä jätti vaikka mitä ja aikookin saattaa sosiaaliviranomaisille tiedoksi, kuinka lapset joutuvat elämään ikuisen remontin keskellä. Ketään muita en ole saanut tilata remppoja viimeistelemään, enkä itsekään ole saanut mitään tehdä, jottei hän vain epäilisi minulla olleen seuraa. Hän ei tunne minua sen vertaa, että tietäisi minun pystyvän vaikka mihin miesten hommiin ihan yksinkin.

Henkisellä tasolla olen kuitenkin vielä todella heikko hänen haukuilleen ja syyllistämiselleen. Pelkään, etten jaksa, uskalla, enkä osaa viedä tätä prosessia lopullisesti loppuun asti niin, että saisin lasten kanssa jatkaa meidän näköistämme elämää viimein.

 

["vieras"]

Lähde pois sieltä! Vaikka se kiusanteko sun muut ei lopu siihen, kun lyöt oven perässäs kiinni, vaan saattaa jopa yltyä ja mennä likaisemmaksi, mutta olet ainakin "omalla reviirillä" ja saat pikkuhiljaa koottua itseäsi taas vahvemmaksi ja vastustettua hänen vetovoimaansa... Itse olen tasitellut tuollasen p*kan kanssa ensin n. 9 vuotta suhteessa ja nyt vielä reilu kaksi vuotta eron jälkeen. Nyt alkaa mennä homma siihen pisteeseen, että joudun huomenna menemään kyttikselle ja katsotaan mitä se tuo tullessaan, mutta huomaan kuitenkin saaneeni tän kahden vuoden aikana lisävoimia siitä, että ensinnäkin muutin lapsen kanssa pois ja saan täältä OMIEN seinien sisäpuolelta tuota taistelua käydä ja vähitellen koota itseäni taas kasaan.

 

[alkuperäinen kirjoittaja]

Minä kävin perjantaina poliisiasemalla toivoen toimintaohjeita, mutta he kyselivät lähinnä fyysisen väkivallan perään. Tuntui kuitenkin, että ymmärsivät ja uskoivat minua kyllä, tosin eivät ihan sitä, miksen saa pidettyä rajoja ja sovittua miehen kanssa esimerkiksi koska hakisi loput tavaransa pois. Henkinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta ilman rajuja väkivallan merkkejä, uhkailut ja riehumiset eivät ole niin selviä todistaa ja muutenkaan selkeitä kuin fyysinen väkivalta.

 

["moi"]

Narsistille kaikki on mahdollista ja vielä ilman minkäänlaista omantunnontuskaa.Eiköstä vain se hoituri joka tappoi useampia vanhuksia täs jokuaika sitten niin ollutkin narsisti.Eikä todellakaan ole omasta mielestään tehnyt yhtään mitään väärää.Pois ja äkkiä. Pelasta lapsesi ja itsesi.Lapset voivat pahoin jos ei nyt niin murkkuiän myllerryksessä saatta puhjeta pintaan isän kamala käytös.