Apua iltaitkuisen vauvan kanssa

[epätoivoinen äippä]

Onko kenelläkään vinkkiä tai selviytymiskeinoja, miten voisi helpottaa tilannetta:
meillä vauva (1 kk) nukkuu päivisin paljon ja iltaisin n. klo 18 aikaan heräilee ja on virkeimmillään. Sitten n. klo 21 alkaa itkuisuus, ei huoli rintaa mutta vaikuttaa nälkäiseltä, saa raivareita kun yritän tarjota rintaa. Rauhoittuu hetkeksi rinnalle, mutta sitten taas alkaa huutaa. Välillä rauhoittuu hetkeksi kanniskellessa, mutta sitten taas huutaa. Saan yleensä vauvan nukkumaan vasta klo 01 aikaan, ja olen aivan kuitti, kun tämän ajan häntä yritän syöttää, yritän antaa tuttia ja yritän kanniskella, kaikkea vuorotellen että saisin hänet unille ja rauhoittumaan. Hän nukahtaa kyllä hetkeksi monta kertaa mutta sitten aina havahtuu.

Nukahdettuaan yöunille hän nukkuu kyllä kiltisti ja herää vain syömään eikä rupea itkemään vaan yöllä rinta kelpaa ja jatkaa sitten uniaan.

Samoin päivisin rinta kelpaa ja silloin vauva nukkuukin useita pitkiä pätkiä eikä juurikaan itke tai kieltäydy rinnasta.

Alan olla aivan poikki. Toivoisin niin, että pääsisin aikaisemmin nukkumaan ja illat tuntuu painajaismaisilta rankan päivän jälkeen. (esikoinen herättää aamulla aikaisin.)

Eilen aloitin vauvalle rela-tipat, saas nähdä onko niistä hyötyä. Mielestäni kyseessä ei ole koliikki, koska vauva ei itke yhtäjaksoisesti, vaan vähän väliä.

Olisiko vyöhyketerapiasta tai akupunktiosta apua tämän tyyppisiin ongelmiin? Tai teenkö jotain väärin, miten tulisi toimia iltaisin vauvan syömisen yms kanssa?

Olen yrittänyr rajoittaa ruokavaliostani kaikki mahdollisesti ilmavaivoja tms aiheuttavat ruuat, kahvi, tuore ruisleipä, omena, sipuli, pavut, herneet, suklaa...

 

[pupustiina77]

Voimia!!!Tiedän niin hyvin sun fiilikset!

Meillä oli samantapainen tilanne reilu vuosi sitten. Tyttövauvamme aloitti iltaitkut juuri yhdeksän aikaan illalla ollessaan 3 viikon ikäinen. Kuusi viikkoa huusi joka ilta 1-4 tuntia, itku ei ollut ihan yhtä jaksoista, vaan hetkeksi hiljeni ja huuto alkoi taas ihan yhtäkkiä, juuri kun itse luuli, että nyt se rauhoittui...nukkumaan päästiin puolen yön jälkeen eikä tilannetta helpottanut se että esikoinen pomppas virkeänä aamu kuudelta...


Kokeilimme "kaikki " keinot, nukutustaktiikat ja hyssytykset, en tiedä auttoiko aika vai joku seuraavista jossain vaiheessa kun huuto loppui just ennen ristiäisiä: babyprobioottivalmiste, disflatyl, itse siirryin täysin maitoproteiinittomalle ruokavaliolle, apteekin korvike(loppujen lopuksi vauvalla ei todettu maitoallergiaa joka testattiin yksityisellä) ja sitten kuusi kertaa vyöhyketerapiaa. Kaksi vuorokautta viimeisen hieronnan jälkeen huudot loppuivat.

En voi muuta sanoa, kuin että VOIMIA, koeta jaksaa vaikkei siltä aina tunnukaan.
Itse muistan kauhulla vielä tuon huutoajan, mutta nyt meillä on iloinen ja tomera taapero, joka ei turhia itkeskele...

 

[Justiina]

Hei Äityliini.
Kuulostaa tutulta vuosien takaa. Neuvoisin sinua soittamaan Neuvolaan. Siellä on kokemusta
näistä. Ennen kaikkea sieltä saa henkistä tukea jaksamiseen. Älä jää yksin väsymyksesi kanssa
vaan soita sellaiselle ihmiselle joka ottaa asiaan kantaa. Minulle oli korvaamaton apu Anopista ja
pikkusiskosta joka oli tekaissut lapset ennen minua. Vastaukseni jälkiviisaana on se masu. Ilmavaivat. Kokeilla voi näitä iän ikuisia. Jalkojenpäälle makaamaan ja peppuun taputtelua.
Ruuan jälkeen röyhtäytystä aina. Minulla tuli vaudilla maito ja vauva hotki, saattoi siinäkin olla
jotain taikaa. Huilaa ja nuku aina kun voit. Pidä huoli itsestäsi myös. Ulkoilkaa kun voitte.
Jaksamista ja vauvan tuoksuisia hetkiä. Kaikkea hyvää.

Onko kenelläkään vinkkiä tai selviytymiskeinoja, miten voisi helpottaa tilannetta:
meillä vauva (1 kk) nukkuu päivisin paljon ja iltaisin n. klo 18 aikaan heräilee ja on virkeimmillään. Sitten n. klo 21 alkaa itkuisuus, ei huoli rintaa mutta vaikuttaa nälkäiseltä, saa raivareita kun yritän tarjota rintaa. Rauhoittuu hetkeksi rinnalle, mutta sitten taas alkaa huutaa. Välillä rauhoittuu hetkeksi kanniskellessa, mutta sitten taas huutaa. Saan yleensä vauvan nukkumaan vasta klo 01 aikaan, ja olen aivan kuitti, kun tämän ajan häntä yritän syöttää, yritän antaa tuttia ja yritän kanniskella, kaikkea vuorotellen että saisin hänet unille ja rauhoittumaan. Hän nukahtaa kyllä hetkeksi monta kertaa mutta sitten aina havahtuu.

Nukahdettuaan yöunille hän nukkuu kyllä kiltisti ja herää vain syömään eikä rupea itkemään vaan yöllä rinta kelpaa ja jatkaa sitten uniaan.

Samoin päivisin rinta kelpaa ja silloin vauva nukkuukin useita pitkiä pätkiä eikä juurikaan itke tai kieltäydy rinnasta.

Alan olla aivan poikki. Toivoisin niin, että pääsisin aikaisemmin nukkumaan ja illat tuntuu painajaismaisilta rankan päivän jälkeen. (esikoinen herättää aamulla aikaisin.)

Eilen aloitin vauvalle rela-tipat, saas nähdä onko niistä hyötyä. Mielestäni kyseessä ei ole koliikki, koska vauva ei itke yhtäjaksoisesti, vaan vähän väliä.

Olisiko vyöhyketerapiasta tai akupunktiosta apua tämän tyyppisiin ongelmiin? Tai teenkö jotain väärin, miten tulisi toimia iltaisin vauvan syömisen yms kanssa?

Olen yrittänyr rajoittaa ruokavaliostani kaikki mahdollisesti ilmavaivoja tms aiheuttavat ruuat, kahvi, tuore ruisleipä, omena, sipuli, pavut, herneet, suklaa...

 

[pinnu]

tuttua tuttua...

me käytiin vyöhyketerapiassa, vauva tykkäs mutta ei kyllä tapahtunu heti mitään suurta muutosta. meillä oli just sama kaava vielä viimevuoden lopulla, muutaman kerran meni jopa kolmeen ennenkun nukahti ja sitte nukku tyytyväisenä kahteentoista päivällä muutamalla syötöllä. mutta se esikoinen joka pomppaa klo7... eikä vauvakaan tosin nukkunu päivisin paljoa, heräsi aina esikon touhuihin.

nyt vauva 4,5kk ja menee nukkumaan omaan sänkyyn 20.30-21, tutti suuhun ja pientä paijailua n.5minuuttia ja se on siinä! tuntuu ihan uskomattomalta niiden hyssytysmaratonien jälkeen. relat ym. kokeiltiin mutta meillä ei löytyny mitään poppakonsteja, aika auttoi. n2,5 kk kohdilla alkoi helpottaa. tiedän, se ei auta akuuttiin väsymykseen mutta tuo ainakin vähän lohtua... saatko esikoista vielä päiväunille jos vauvakin nukkuu päivällä tai saatko esikkoa mihinkään hoitoon hetkeks? näin jälkeenpäin ajatellen olis itse pitäny käyttää lähellä asuvaa mummia vaan enemmän...

 

[poupau]

Hei, sama oli meillä ja oli kyllä rankkaa aikaa. Lohdutuksena voin sanoa, että aika kuluu nopeasti ja iltaitkut helpottaa eli helpotusta luvassa. Meillä helpotti aika paljon rintarepun käyttöön otto, jostain syystä siinä vauva oli tyytyväinen ja nukahti helposti, ehkä mahaan ei niin siinä asennossa sattunut tai jotain. Kokeilkaa ihmeessä, kantoliina ajaa varmasti saman asian!

 

[Lellu1]

Meillä vastaanvanlaisessa tilanteessa auttoi kun alettiin laittaa vauva aikaisemmin nukkumaan. Jos poika ehti liian väsyneeksi, alkoi huutokonsertti ja nukahtaminen venyi yli puolen yön. Meillä käydään yöunille viimeistään klo 21, ja viimeisten "päiväunien" jälkeen poika saa olla hereillä korkeintaan 2h niin uni tulee helposti.
Muutenkin selkeän päivärytmin luominen jo tosi pienelle vauvalle auttoi meillä nukahtamisiin niin päivällä kuin yölläkin. Poika on nyt 3,5kk ja edelleen valvomisaika unien välissä on korkeintaan 2,5h tai muuten nukahtamisesta tulee täyttä sirkusta.

 

[samaa]

Samaa oli meillä 1 kk-4 kk ikäisellä vauvalla. Ainoa, mikä auttoi, oli ylösalas kulkeva heijausliike ja välissä syöttäminen. Vauva torkahteli välillä ja välillä huusi, välillä kelpasi maito ja välillä hytkytys. Tätä kesti joka ilta useita tunteja, kunnes simahti siihen syliin. 4 kk iässä vaiva sitten hävisi.

En tiedä tekikö ikä tehtävänsä, samassa iässä aloitettiin myös kiinteiden maistelut. Todennäköisesti oli vatsavaivaa tai refluksia, mutta refluksina ei koskaan tutkittu, koska pulauttelua ei ollut normaalia enempää. Olisi kuitenkin ehkä kannattanut tutkia, koska vauva myös viihtyi kaikkein parhaiten pystyasennossa... Manduca- tai ergoreppu olisi ehkä toiminut paremminkin hytkytyksessä, mutta toisaalta en sitä noin pienelle vauvalle kaivannut. Pahinta oli se jatkuva huuto.

Toivottavasti teillä ei kestä huudot yhtä kauan kuin meillä... Rela-tipoista meillä oli jonkin verran apua - niinä päivinä kun ne unohti, huuto oli vielä kauheampaa kuin tavallisesti. Ilmavaivalääkkeet eivät auttaneet niinkään paljon, eikä korvikemerkkien vaihtelusta. Joten tiedä häntä, mistä huuto johtui, mutta onneksi loppui aikanaan. Voimia!