Apua lapsen koskemattomuuden turvaamiseen

[Huolestunut]

Mieheni sisko (34v) ei halua tavata isäänsä, mutta äitiään kyllä. Myöskään hän ei anna lapsensa tavata isoisää, vaan sisko ja äiti tapaavat kahviloissa ym. Kerran ( reilu vuosi sitten) aloimme jutella aiheesta syvemmin ja sisko kertoi mieheni läsnäollessa, että hän on kerran n. 10-vuotiaana heränny siihen, että isä seisoi hänen sänkynsä vierellä ja kosketteli häntä rintoihin (ei siis alapäähän, mutta en tiedä mitä olisi tapahtunut, jos sisko ei olisi herännyt). Isän ja siskon välit on olleet aina vähän huonot, isä on tottunut määräämään eikä ole oikein osannut huomioida teini-ikäisen tytön herkkää sielunelämää (luki mm. mieheni kanssa siskon (silloin n. 15v) päiväkirjaa ja nauroi päälle).

Nyt asia on alkanu pyöriä mielessä, sillä meille on tulossa vauva syksyllä. Ollaan miehen kanssa puhuttu asiasta ja molemmat on yhtä mieltä siitä, että meidän lapsi/lapset ei mene miehen vanhemmille yökylään ilman meitä. Mutta entäpä sitten päivävierailut? Miehen vanhemmat asuu meistä n. 100km, omat vanhempani n.200km. Miehen vanhemmat on eläkkeellä, mun vanhemmat työelämässä. Eli jos lapsi sairastuu, ei kai miehen vanhempia voi pyytää avuks.... Omille vanhemmilleni uskaltaisin toki jättää vauvan hoitoon. Yleensä mennään n. kerran kuussa käymään kummankin porukoilla ja ollaan koko viikonloppu.

Nyt toivoisin ihan realistisia kommentteja ja mielipiteitä, että mitä itte tekisitte vastaavassa tilanteessa? Uskaltaako vauvaa jättää ees pariks tunniks (esim. leffan ajaks) miehen vanhemmille? Kuinka todennäköistä on, että kerran tapahtunu toistuu? En ikinä antais itelleni anteeks, jos lapsi joutuis kokemaan jotain ahdistelua. En kyllä usko, että sisko olis hatustaan moista juttua keksiny eli kaiketi se on totta.
Entäpä, jos miehen vanhemmat alkaa kyselee, että miks mun vanhemmat saa hoitaa vauvaa, mutta heillä käydessä muksua ei jätetä ees saunan ajaks heille? Vai uskaltaisko sen 15-20min jättää? Jos aiheesta tulee juttua, pitäiskö asiasta puhua suoraan ja oikeilla nimillä niin miehen isälle ku äidille, vaiko vaan toiselle?
Mitä te tekisitte vastaavassa tilanteessa?

 

[hmmm]

En tiedä mitä tekisin, mutta en näe ongelmaa siinä, että ette vie lasta hoitoon miehen vanhemmille. Ehkä ovat vaan tyytyväisiä, että saavat olla lapseen yhteydessä mutta ei tarvitse ottaa hoitovastuuta. Mikä pakko on viedä lapsia juuri isovanhemmille hoitoon. Olette hyväosaisia kun teillä on toisetkin isovanhemmat ja noin lähellä. Meillä ei ole yksikään isovanhemmat noin lähellä eikä heillä ole kiinnostusta hoitaa lapsiamme tai edes tutustua heihin... ovat tehneet liikaa lapsia jotta jaksaisivat enää lapsenslapsista olla kiinnostuneita. Nyt on heillä oman elämän aika. Että mielestäni ei siis ole ongelmaa teillä.

 

[en jättäisi]

en jättäisi vaikka tulisin puhetta

 

[taustalla]

en jättäisi missään nimessä

 

[taustalla]

Älä missään nimessä vie hoitoon. Minä en suostuisi itsekään tapaamaan tuollaista ihmistä kuin tekopyhänaamalla yhteisissä juhlissa, ym.!
Kuten teenkin..
En kerro enempää mutta olen itsekin ollut tuo "uhri" lapsuudessa ja nyt sitten siitä kärsii yhä moni asia, mutta lasta en mielelläni sellaisen ihmisen läheisyyteen vie vaikka olisi kuinka sukulainen, hienoa että miehesi siskolla on sentään mahdollisuus käydä kuppilassa, meillä jää tapaamiset pitkän välimatkan takia todella vähiin, mitä nyt jouluna yritetään sitä pyhänaamaa näyttää mutta silti koitetaan olla poissa silmistä eikä katsota silmiin kun puhutaan jne.
Sinuna varmistaisin että miehesi äiti tietää asian ja voisitte lakata kokonaan tätä tapaamasta, ja jos miehesi SISKO antaa luvan (vai haluaako hän olla hiljaa asiasta?) niin ilman muuta pidätte huolen että "koko maailma tietää"!!! Ainakin tämä henkilö itse, ja miehesi äiti, että syy tulee selville. Ettekö tekin voisi alkaa tavata tätä äitiä niin että Hän tulee aina vain teille päin (yksin)?

Toivottavasti asia selviää, mutta tiedän vuosien toiveiden vastaisesti että ihminen ei muutu! Ja nyt sen vasta uskon, vaikka aina toivoin parasta ja ajattelin että vielä kerran annan anteeksi, vaikka yksi toinen "kärsijä" suvusta yritti sanoa että ihminen ei muutu, usko jo.
Ja yksin se, että on joskus tehnyt tuollaista (kaikki ei taatusti ole edes tiedossa) kertoo paljon, minä katkaisisin välit täysin.
Kaikkea hyvää... :hug:

 

[heipsuli]

Tuli vaan mieleen, et jos miehesi äiti ei ole tietoinen tapahtuneesta, niin on hieman epäoikeudenmukaista riistää häneltä lapsenlapsensa tapaaminen...voisitte varmaan tehdä niin et miehesi äiti voisi vierailla teillä ilman miestään, jos mahdollista...

 

[vierailija_]

Älä missään nimessä vie. Hyväksikäyttöä voi sattua muuloinkin kuin yöllä, eikä siihen tarvita tuntikaupalla aikaa!

Sellainen ihminen joka hipeloi lapsen rintoja ei ole terve! Tuosta sairaudesta ei "parane" koskaan.

Voin ihan kokemuksella sanoa, ettei todellakaan kannata luottaa. Ovat monesti kovia manipuloimaan muita.

ÄLÄ LUOTA, oli lapsi sitten tyttö tai poka

 

[pahasilmä]

Minä ottaisin asian puheeksi papparaisen kanssa ja tekisin selväksi, että hän ei ole luotettu tai toivottu ihminen. Enkä koskaan antaisi olla hänen kahdestaan lapsen kanssa. Jos lainkaan.


Kuvottavaa.

 

[kesäkukka]

Älä missään nimessä jätä lasta koskaan yksin hyväksikäyttöön syyllistyneen aikuisen kanssa! Mikäli luotat toiseen isovanhempaan, tulee hänenkin sitoutua siihen, että hänkään ei jätä lasta yksin toisen isovanhemman kanssa. Its en myöskään antaisi hyväksikäyttöön syyllistyneen isovanhemman esim. pidellä lasta sylissä siten, että et itse näe mitä "alapäässä" tapahtuu - esim. jos lapsi istuu siten sylissä, että alaruumis peittyy pöytäliinan alle. Tällaisissa tilanteissa hyväksikäyttäjä voi varsin kätevästi hivuttaa sormensa lapsen alusvaatteiden alle. Ns. psykiatrinen tapauskirjallisuus tuntee jos minkälaista hyväksikäyttötapaa jopa muiden läsnäollessa...Ja kuten joku täällä jo totesi, niin hyväksikäyttäjä ei tarvtise tunteja aikaa toteuttaa tekosiaan, vaan pienetkin hetket riittää.

 

[Alkuperäinen]

Kiitoksia mielipiteistä, joita tosin edelleen mielelläni luen.
Mieheni on alkanu empiä, että puhuiko sisko totta. Mutta eihän siitä mitään todisteita saa, appi varmaan kieltää koko asian jos siitä puhuu. Mieheni vaan aattelee, että on aika rankkaa syyttää toista tollasesta, jos se ei ookkaan totta (varmaankin isänsä reaktiot pelottaa, on aikamoinen itsevaltias siinä perheessä). Toisaalta olemme samaa mieltä siitä, että nyt kun epäilys on asettunu mieleen, ei sitä voi olla ajattelematta.
On ollu puhetta, että ei jätetä lasta yksin kummallekaan miehen vanhemmimsta. Se on kaikkein selvintä ja helpointa meillekin, että on ite aina läsnä. Isovahemmat saa tulla käymään meillä, kun ollaan ite paikalla ja suositaan enemmänkin sitä linjaa. Eli käydään harvemmin heillä ja ollaan vaan päivä tai korkeintaan yks yö. Näin varmaan selvitään ensimmäiset vuodet, mutta entäs kun lapsi haluaa itse mennä yökylään..... Siihen mennessä on varmaan pakko jotenki käsitellä asia miehen vanhempien kanssa, jotta he ei lupaa lapselle yökylä-reissuja ja me kielletään.
Voi piiiiip!!!!! Välillä vaan toivoo, että koko tilannetta ei oiskaan ja kaikki ois normaalia. Tää on nyt loppuraskaudessa alkanu pyörii enemmän mielessä ja ollaan puhuttu asiasta miehen kanssa ja oon itkenytkin jonkun verran. On vaan niin kova huoli tulevasta lapsesta, mut ei jaksais selvittää asiaa. Siis toki meidän vanhempien vastuulla on suojella lasta ja niin tehdäänkin, mutta hatuttaa vaan tää tilanne. Varmaan tarvitaan vielä paljon rohkeutta ja voimia, että saadaan tää tilanne järjestykseen. Helpointa mulle ois katkasta kaikki välit appivanhempiin, mut ymmärrän, että mies haluaa vanhempiaan tavata sillon tällön.

 

[sardu]

Miten sisko on äidilleen sen selittänyt, että tapaa vain häntä ja lapset ei saa tavata isoisää ollenkaan? Luulisi että mummo hieman ihmettelisi asiaa, jos sitä ei ole selitetty.

 

[Alkuperäinen]

Mun mies muisteli, että sisko olis äidilleen selittäny joskus asiaa, mutta koska tää äiti on niin mukautuva ihminen, se on vaan hyväksyny tilanteen. Siinä kohtaa on mullakin jutussa musta aukko.

 

[kukka23]

Miehesi isä on niin iso riski, ettei kertakaikkiaan sellaista voi ottaa lapsen kanssa! Ja toivottavasti miehes ei ainakaan rupea siskolleen epäilemään tämän puheita, aikas karseaa joutua ensin isänsä hyväksikäyttämäksi ja sit jos vielä väitetään, et on itse keksinyt kaiken (kuka muka oikeasti tollasta keksis isästään??!)

Yökyläilyä lapsi ei todennäköisesti ala pyytää pitkään aikaan, jos on tottunut ettei isän puoleisilla isovanhemmilla käydä yökyläilemässä eikä asiasta edes puhuta.