Apua! Noloa minulta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä teen?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitä teen?

Vieras
Auttakaa mitä teen?
Etsin eilen tyttäreni vaatekaapista vihkoa (hänen ylähyllyllään säilytetään markkinoilta ostettuja papereita)
Löysin sopivan kokoisen vihkon ja otin sen.
Siihen olikin kirjoitettu ja piirrelty jotain etu sivulle. Luin että onko jotain tärkeää esim koulu juttua vai voinko repäistä sivut irti.
Järkytyin! Se olikin tyttäreni "päiväkirja" tai siihen muotoon sitä oli alettu kirjoittamaan.
Siellä oli tekstiä: Poltettiin tänään tupakka puoliksi ****:n kanssa, lähdetään juomaan ensi viikonloppuna. Porukat vituttaa, eivät tajua mitään ym ym.
En koskaan olisi voinut kuvitella omasta lapsestani mitään tuollaista. Ei ole ollenkaan tuon tyyppinen nuori. En ensin edes uskonut sen olevan oman lapseni vihko, mutta siellä oli meidän välisiä kinoja kuvattu tyttäreni näkökulmasta katsottuna joten tunnistin että oma tyttäreni sen on kirjoittanut.

Nyt kauhea olo itselläni, miksi menin lukemaan toisen salattua kirjaa?????!!!!?????
Mutta jos en olisi lukenut en tietäisi näitä.
Mutta en voi paljastaa tietäväni vai voinko?
Silloin menetän luottamuksen kokonaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja daydreams:
et ainakaan sano lukenees sitä!!

Niin ajattelin itsekin, mutta tuntuu että "valehtelen" tyttärelleni jos en sitä kerro.
Olenko sitten sen parempi äiti kun tyttärenikään tytär kun salassa tekee kaikkea tuota mitä kirjoittaa?

Kuinka voin noista asioista puhua jos en kerro että tiedän?
 
No mun tyttäreni teki samaa ollessaan murkkuiässä ja oli jopa käynyt jonkun hoitajan juttusilla kun kotona oli niin vaikeaa. Ja kaikki tää tuli mulle täysin yllätyksenä ja mitään suuria ongelmia ei siis meillä ollut.

 
Alkuperäinen kirjoittaja daydreams:
et ainakaan sano lukenees sitä!!

joo siinä menee luottamus tyttöön ihan täysin!!!!

ite tunnustan olevani niin utelias, et voisin hyvin lukea toisen päiväkirjaa, mut pitäisin kuitenni suuni kiinni...
 
Minkä ikänen tytär on?
Tulee mieleen ku oma isäpuoleni oli menny lukee mun päiväkirjan, siitä meinas tulla oikee sota, sit se saatanan idiootti viel kehtas kiristää mua niil jutuil, no, oli kiero ja menin laulaa mutsille kaiken (lähes) mitä olin sinne kirjottanu/tehny.. muistin toki suureen ääneen mainostaa et mutsi tietää kyllä et senkus kerrot vaan mitä siel luki. no opimpahan sen jälkeen piilottaa päiväkirjani sillee et eipä äijä enää sitä löytäny :kieh:
 
Miten sä ajattelit muuten ottaa puheeksi tuon tupakka-asian ilman että paljastut? Kun ei voi kuitenkaan paljastaa että on lukenut päiväkirjaa... Muistan itse, kun mun veli luki mun pk:ta, se oli tosi kova paikka. Tsemppiä sulle, mitä sit keksitkin ratkaisuksi!
 
tuo on kyllä vähän kinkkinen tilanne,tuskin tyttö uskos vaikka koittasit sanoo et vahingossa löysit mut sit taas toisaalta,ei vanhempien kuulu olla lasten kavereita vaan vanhempia..
muistan ku ite jäin teininä tupakasta kiinni,niin äiti sano et turhapa tota on kieltää ei se siihen lopu kumminkaan.poltan edelleen kyllä,mutta tuskin oisin lopettanu vaikka ois kielletty ja arestia tms. annettu.tuntuu et teini-iässä tulee vaan semmonen uhma jos jotain oikeen kieltämällä kielletään..
 
Ku tyttö tulee kotiin, niin haistele sitä ohimennessä. Kyllä tupakka aika hyvin haisee jos on polttanut. Sit se vois silleen jäädä kii.. Tai sanot et joku tuttus on nähny hänet tupakalla.
 
Älä kerro lukeneesi, koska tavallaan luit sen vahingossa. Päiväkirjan lukeminen on ihan vihoviimeinen teko, mitä teinille voi tehdä. :/

On ihan normaalia, että se ajattelee asioista eri alilla kun sinä, riidoistanne jne. Kuuluu prosessiin, jossa etäännytään vanhemmista, voidakseen aikuisempana sitten luoda uuden suhteen, aikuisemman suhteen.

 
Minkä ikäinen tyttäresi on?
Ihmetyttää nämä "ei minun lapseni ikinä mitään pahaa ja kiellettyä tee" tyypit.. Kiltit tytötkin voivat polttaa tupakkaa, juoda viinaa ja tehdä pahojaan siinä missä muutkin teinit..

 
Mun neuvo on kanssa, että älä ihmeessä kerro ikinä että olet lukenut, tai voit varautua siihen että tulee kunnon välirikko.... Mulla oli kanssa teininä päiväkirja, jota äitini ilmeisesti kävi lukemassa, kun niitä asioita ei muualta olis saanut tietoonsa ja voin sanoa ettei kyllä mitenkään meidän välejä lähentänyt :ashamed: :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hei:
Ku tyttö tulee kotiin, niin haistele sitä ohimennessä. Kyllä tupakka aika hyvin haisee jos on polttanut. Sit se vois silleen jäädä kii.. Tai sanot et joku tuttus on nähny hänet tupakalla.

Tyttö on 15-v
Itse kertoi pari viikkoa sitten että on maistanut tupakkaa, joku poika oli tarjonnut ja kun kaikki muutkin maistoi niin hänkin. Ei suututtu, keskusteltiin asiasta ja sanoin että kiva kun kerroit. Sovittiin että saa jäädä siihen maistamiseen.
Mutta näköjään ei ole jäänyt. Ja tuo juominen kauhistuttaa. En olisi uskonut, siitäkin on puhuttu ja kaveripiirissä on sattunut ikäviä ja vakavia asioita sen tiimoilta. Itsekin niitä on kauhistellut, sanottiin että viina päissään ihminen voi tehdä mitä vain.
Sanoi että hän ei koskaan halua ottaa. Sanoin että kyllä sen aika varmaan tulee että haluat kokeilla mutta ei vielä.
Tyttärelläni on vielä lääkityksiä joiden kanssa viina voi olla vaarallinen yhdistelmä. Senkin takia asiasta on keskusteltu monesti, mutta en ole edes uskonut/epäillyt että voisi ajatella tosissaan kokeilevansa. Vaan näin näköjään on.
 
Voisko osa kirjoittamistaan olla liioittelua? Ainakin omat teini-iän päiväkirjani antoivat ymmärtää, että elän myrskyistä elämää, mutta tosiasiassa vatvoin pieniäkin vastoinkäymisiä sivutolkulla ja elin vähän semmoisessa wanna-be-maailmassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tt:
Minkä ikäinen tyttäresi on?
Ihmetyttää nämä "ei minun lapseni ikinä mitään pahaa ja kiellettyä tee" tyypit.. Kiltit tytötkin voivat polttaa tupakkaa, juoda viinaa ja tehdä pahojaan siinä missä muutkin teinit..

En mä noin ajattele että ei meidän lapset koskaan mitään pahaa tee....
Aina jos koulultakin tulee jotain mistä pitää keskustella lasten kanssa "epäilen" että tyttäreni on ollut mukana älyttömyyksissään. Sanin että miksi aina epäilet hänestä kaikkea. En "epäile" oikeasti vaan en halua sulkea ajatusta etteikö tytär voisi olla ollut mukana. Kauheaa jos ei uskoisi että olisi voinut olla mukana ja sitten myöhemmin paljastuukin että on ollut mukana. Haluan että asioista pitää voida keskustella. Vähän sekavaa tekstiä, sorry, jospas joku saa kiinni mitä ajan takaa =)

Mutta tästä juomisesta varsinkin olen järkyttynyt kun siitä on keskusteltu palon ja siitä asiasta tyttäreni tuntuu fiksulta ja järkevältä.
Miksi hän sitten on mennyt tekemään vastoin sovittuja asioita.

Meillä muutenkin tuon alkoholin kanssa ongelmia ja sen tiimoilta perhe on saanut kärsiä aikalailla. Tyttäreni myös ja sen takia onkin sanonut että ei halua siihen aineeseen sotkeentua.
 
Aika tyypillistä angstiteinin kirjoittelua...En ottaisi noita "porukat ei tajua mitään"-juttuja kovin vakavasti jos muuten tuntuu että välit on hyvät. Sen sijaan ne ei sitä enää ole, jos menet kertomaan että luit päiväkirjaa. Tuo juominenkin on niin tavallista, kuitenkin. Moniko teini oikeasti tunnustaa juovansa, jos tietää että kotona ei sitä hyväksyttäisi?

Tavallista teinin elämää...Tuohon tupakointiin koittaisin jollain tavalla puuttua, ettei jäisi tavaksi kun pitempään jatkuu. Ota vaikka uudestaan puheeksi.
 
Eiköhän oo ihan "normaalia" että 15-vuotias on vetänyt kännit ja polttanut tupakkaa, kyllähän niitä tulee teininä kokeiltua.. Ite aloin ryppään ja polttaan jo 12-vuotiaana..
 
Tuota...ihanko oikeasti "etsit vain vihkoa tyttäresi VAATEKAAPISTA"...ettet vaan olis samanmoinen utelias kuin mun siskoni oli joka penko kaikki mun tavarat vaatekaapista lähtien ja jos jäi kiinni, aina se etsi jotain mun kamoista...vielä aikuisenakin jos oltiin vaikka yhtäaikaa mökillä ni kun mä olin mieheni kanssa saunassa, se oli penkonu meidän kassin. Ja jois ois jääny verekseltään kiinni, se ois tietty etsinyt sieltä kampaa tms...

Tietty nyt kuiteski eriasia sulla kun kysessä lapsi jonka huoltaja olet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tuota...ihanko oikeasti "etsit vain vihkoa tyttäresi VAATEKAAPISTA"....
Mun äiti luki myös teiniaikojen päiväkirjaani. Oli etsinyt jotain, ja "päiväkirja sattui putoamaan hyllystä ja jäi auki lattialle ja näin tekstit". Röökit löytyi selityksellä "etsin sun repusta kirjaston kirjoja, jos olisi ollut jotain mitä minäkin voisin lukea" ja sieltä tupsahti aski vastaan...
Oi niitä aikoja. Äiti oli loistava sadunkertoja myös lapsuuteni jälkeen :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tuota...ihanko oikeasti "etsit vain vihkoa tyttäresi VAATEKAAPISTA"...ettet vaan olis samanmoinen utelias kuin mun siskoni oli joka penko kaikki mun tavarat vaatekaapista lähtien ja jos jäi kiinni, aina se etsi jotain mun kamoista...vielä aikuisenakin jos oltiin vaikka yhtäaikaa mökillä ni kun mä olin mieheni kanssa saunassa, se oli penkonu meidän kassin. Ja jois ois jääny verekseltään kiinni, se ois tietty etsinyt sieltä kampaa tms...

Tietty nyt kuiteski eriasia sulla kun kysessä lapsi jonka huoltaja olet.

No ihan oikeasti, en edes muista milloin viimeksi olen tyttäreni huoneessa käynyt. Itse siivoaa huoneensa ym. eikä minulla ole ollut koskaan tapana penkoa lasteni tavaroita. Ei minulla riittäisi aikakaan sellaiseen.
Tytär itse on sanonut että jos papereita tarvitaan niin saa ottaa hänen ylähyllyltään.
Luulen että tuo vihko oli vahingossa jäänyt sille hyllylle. Tiedän hänen kirjoittavan päiväkirjaa mutta olen aina hänelle ostanut lukollisen kirjan ja hän on antanutkin joskus sitä minun lukea joitakin sivuja, näyttänyt siis itse. (meillä luottamus pelannut hyvin tähän asti)

Eli minulla ei ole ollut tarvetta penkoa hänen tavaroitaan. Vaan en tiedä jatkossa, miten osaan olla? Olen kyllä ihan tiedoton, tälläistäkö tämä murkun kanssa eläminen onkin?
Ja vielä seuraa neljä perässä, minä kun haaveilin vielä vauvasta vaan taitaa jäädä =) Vauvan haluan vaan en murkkua =)
 

Yhteistyössä