Apua..Selviänkö yksin?? :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kohta kahden äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kohta kahden äiti

Vieras
Meille on siis tulossa ens kuussa toinen lapsi. Esikoinen on silloin kaksi ja puol vuotta. Mies on nyt alkunut puhumaan että ei pitäskään isyyslomaa, kun pienenee tulot siltä ajalta niin paljon. :(

Miten ihmeessä selviän vastasyntyneen ja välissä hyvinkin uhmakkaan esikoispojan kanssa?? Entäs kun pieni roikkuu tississä ja toinen tekee pahuuksiaan? :(

Useampien lapsien äideiltä kokemuksia kiitos!
 
En varmaan osaa auttaa, mutta mulla kolme lasta 4vuotiaat ja kohta 3kk ikäinen vauva ja hyvin olen pärjännyt. Toki noin mun tytöt on jo sen verran isoja, että ei niin kauheesti sitä piruutta tee ja haluavat olla välillä apunakin
 
Meillä mies piti toisen syntymän jälkeen 5 viikkoa vapaata. Kesäloman sekä osan isyyslomaa. Ja jos ei olis ollu kesälomaa olis pitänyt koko isyysloman. Kyllä mä ainakin olin iki kiitollinen siitä avusta ja tuesta ja siitä, että esikoisella oli joku leikkikaverina ja huolehtimassa että esikoisenkin tarpeet tuli täytettyä ilman "oota vähän kun vauvan pitää ensin...." Meillä esikoinen oli 2v1kk kun toinen syntyi.
 
Ei kannata ottaa tressiä etukäteen. Mä ainakin pärjäsin ihan hyvin. Esikko oli just täyttäny 2v ku kakkonen synty ja sit ne oli 4v ja 2v ku kuopus syntyi. Eikä mies oo pitäny yhdestäkään isyyslomaa.
 
Hyvin sä pärjäät. Mulla kolme ja eipä ollu toisia käsipareja hoitamassa arkea ja isommatkaan ei ollu päivähoidossa. Unohat toissijaset asiat, kuhan lapsille on ruokaa ja vaatteita päälle (ja kesällähän ei kylmäkään tuu, vaikka esikoinen puol päivää alkkareis juoksis). SIt kun alkaa arki omaan rytmiinsä, alat keskittyy niihin muihinkin juttuihin.

Mulla ei ollu aikaa sellaseen kun meikkaaminen. Onneksi olin ottanu aikasemmin jo etäisyyttä joka päiväiseen pakkelointiin, niin pystyin liikkumaan kodinkin ulkopuolella sellaisena kun olen. Ekan lapsen aikaan ei ois tullu kysymykseen kauppareissu ilman ehostusta, nyt sen tekis kylpytakissa, jos ei hävettäis naapureiden ajatukset siitä.
 
No kyllä se moneen suuntaan repeäminen on välillä taitolaji.. mulla lapset 8v, 5v, 2 v uhmakas ja sit 10 kk.. mies tekee vuorotyötä ja kaiken vapaan on melkeen raksalla.. mut kummasti sen arjen oppii sumplimaan itelle sopivaksi ja tilanteista selviää kyllä.. älä suotta stressaa :hug:
 
Meilläkään ei mies pitänyt isyyslomaa (oli just saanut duuni paikan ja oli koe ajalla, eikä uskallettu riskeerata jollain isyyslomalla). Olihan se aluksi aikamoista opettelua saada se arki sujumaan, niin että kaikki oli tyytyväisiä=) Mutta sen oppii suht pian ja siitä selviää yksin. Ota vaan kuule rento asenne äläkä stressaa- ja jos koti on kuin pommin purkamo, niin so what. Sulla on kädet täynnä niiden pienten kanssa :D
 
Kyllä sitä pärjää :) Usein esikoinen ei heti alkuun ekoina viikkoina edes ymmärrä olla mustasukkainen, vaan se tulee myöhemmin. Meillä alkoi oireilla siinä vauvan ollessa parikuinen. Onhan se työläämpää, mutta kaikesta selviää, kun ei etukäteen turhaan lataa mitään odotuksia tai paineita itelleen. Toivottavasti synnytyksesi sujuu hyvin.
 
Mun esikoinen oli vuotta nuorempi kuin ap:n, kun kuopus syntyi. Mies piti hyvin lyhyen isyysloman, josta osa meni esikoistamme hoitaessa minun ollessani vielä sairaalassa vauvan kanssa. Vauva oli alle 2 vko, kun mies palasi töihin. Työnantaja ei antanut pitää enempää isyyslomaa juuri silloin, koska töissä oli kova kiire. Tai eihän sitä periaatteessa voi kieltää, mutta kun alkaa tulla uhkauksia tyyliin että jos työntekijä on hankala ja pitää lomaa väärään aikaan, se muistetaan kyllä sitten jatkossa jne. Elämme miehen palkan varassa, joten ei ollut varaa kokeilla toteuttaako pomo uhkauksensa vai ei.

Voin sanoa, että rankkaa oli. Isompikin oli vielä niin pieni ja vauva tietty valvotti yöt. Mies piti loput isyyslomat vauvan ollessa lähemmäs puoli vuotias ja minä olin siihen mennessä jo ihan uupunut. Ihan totaalisesti uupunut, koska mies teki vielä paljon ylitöitäkin samaan aikaan. Toivottavasti teillä menee paremmin ja onneksi sulla on isompi esikoinen. Ota hänet heti mukaan vauvanhoitoon. Voi tuoda vaippaa ja viihdyttää leluilla yms. Kokee olevansa tärkeä ja yhä rakastettu uudesta vauvasta huolimatta. Ja kantoliina oli meillä aika hyvä kapistus. Vauva ei rauhoittunut muualle kuin liinaan ja usein tuli touhuttua esikoisen kanssa vauvan nukkuessa liinassa.
 
Kiitoksia kannustavista viesteistä! :) Välissä vaan iskee täydellinen paniikki. Hormoonit... Varsinkin kun tänään kaikki tuntuu olevan niin hankalaa esikon kanssa. Onneksi nyt jo nukkumassa.

Pakkohan sitä on selvitä sit. Onneksi appivanhemmat asuu suht lähellä ja heiltä saa kyllä tarvittaessa apua. Lähinnä pelkään että jotain sattuisi esikolle kun en itse pääse aina joka paikkaan näkemään. Koti on varmaan syytä katsoa entistä tarkemmin turvalliseksi.
 
Itse en olisi sektion jälkeen pärjännyt, ellei isi olisi ollut kotona isyyslomalla... Uskoisin et normaalin synnytyksenki jälkeen olis ollu haastetta, kun vauva oli jatkuvasti tississä kiinni ja esikko oikein huomionkipeä. Sori, mulla ei ollu kannustavaa sanottavaa...
 
Tottakai selviät!!

Otat sen asenteen että kodin ei tarvi aina olla tiptop, kunhan lapset saa ruokaa, syliä ja rakkautta ja se isompikin äidin kanssa aikaa kahdestaan niin pääsette hyvään alkuun! Ensimmäiset pari viikkoakin voi mennä lasten ehdoilla ja mies auttaa iltaisin kotihommissa. Kun homma lähtee luistamaan (imetys, esikoinen tottuu vauvaan jne ) niin sitten alkaa arkikin pyöriä normaaliin tapaan.

Mulla oli esikoinen 2v6kk kun kuopus syntyi eikä mies pitänyt lomaa. Meni töihin seuraavana päivänä kun kotiuduin sairaalasta eli vauva oli 3pv. Normaalit hommat hoidettiin esikoisen kanssa ulkoiluineen ym. Vauva nukkui paljon ja söi välissä.

Hyvin se sujuu sinultakin!
 
Onkos miehes oikeesti laskenut paljonko isyysraha on? Ei se nyt niiiin kauheen huono ole ja verohyötyjen jälkeen voip jopa loppuviimein olla yhtä hyvä ansaintajakso kuin työelämässä.
 
No se on vaan pakko selvitä. Ja meillä minä imetin aina kävellessäkin jos oli esikolla jotain niin hektistä hommaa ettei voinut odottaa. Joskus sit revin vauvan irti tissistä ja jätin sänkyynsä kiljumaan kesken imetyksen kun piti esim. käydä esikon pylly pyyhkimässä. Ei se vauvakaan siihen kuole jos joutuu imetyksen keskeyttämään välillä. Semmoista se elämä vaan on. Tsemppiä ja älä murehdi asioita etukäteen, kaikki sujuu varmasti omalla painollaan.
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
3K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä