Apua!

[N73]

Olen ollut naimisissa 6 vuotta ja nyt on kriisi päällä. Sitä on kestänyt itseni puolelta jo muutaman vuoden, mutta mieheni alkaa vasta nyt ymmärtää ettei kaikki ole todellakaan kunnossa. Koitan keskustella hänen kanssaan asiallisesti, karjuen, huumorilla ja kaikella siltä väliltä, mutta mikään ei tunnu menevän perille. Minusta tunttuu ettei hän arvosta minua tarpeeksi, kun ei edes vaivaudu vastaamaan minun puheluihin, kun on soittomatkoillaan viikonloppuisin.
Päivällä hän kyllä voi soitella tai tekstitellä, mutta iltaisin / öisin hän on tavoittamattomissa. Tiedän hänen olevan ravintoloissa usein kavereiden kanssa ja vastaavan muiden puheluihin, mutta minut blokataan pois. Pyydän häneltä pieniä käytännön asioita, jotta meidän arki sujuisi paremmin, niin hän ei suostu tekemään mitään asioiden eteen. Hän on salannut minulta paljon raha-asioita, vaikka meillä ns. yhteinen talous mm. lainoja pankista, maksamattomia laskuja jatkuvasti. Outo ""tyttökaveri"", josta hän ei ikinä maininnut minulle, mutta oli kuitenkin tehnyt hänelle erikoisen palveluksen ( joka selvisi minulle vahingossa). Selvisi myös että he olivat soitelleet ja viihtyivät todella hyvin toistensa seurassa, kun olivat jossain yhdessä. Karsimme tietysti yhteisen ajan puuttesta, kun olen itse viikot töissä ja mieheni silloin vapaalla ja hän viikonloput töissä ja minä vapaalla.
Meillä on myös 2 lasta eli en todellakaan haluaisi erota, mutta mitä mä voin tehdä?? Meiltä menee perheen yhteiset viikonlopun niin, että elän ns. yksinhuoltajana vapaa-aikani, joka todella alkaa olla mulle todella vaikeeta. Tuntuu etten saa perinteisiä viikonloppuja, kuin joskus harvoin mieheni ollessa kotona. Mieheni haluaa käydä paljon ravintoloissa eli jos teemme yhdessä jotain, niin silloin mennään ravintolaan.
Voisin kirjoittaa asiasta 10 kertaa enemmän, mutta jos aluksi kommentoisitte tätä. Antakaa neuvoja ja mielipiteitä.

 

[Voi]

Voi sentään. Selvähän tuo on. Et tietenkään voi olla tyytyväinen jos elät käytännössä yksinhuoltajana! Kaipaat toista ja toinen vietää käytössä sinkkuelämää. Eikä todellakaan perheen isän elämää.

Luottamus on tärkein. Miten voit luottaa mieheen. Jos hän ei vastaa puhelimeen, on ties missä, ties kenen kanssa. Salaa raha-asioita jne. Rakkaus ja louttamus ikävänä tosiasiana kulkee käsi kädessä. Mahdotonta sinun olisi olla tilanteeseen tyytyväinen. Oikeasti, eihän kukaan voi tuossa tilanteessa olla tyytyväinen, ennellisuudesta puhumattakaan.

Ja oikeasti, itse olen oppinut kantapään kautta tiettyjä asioita. Miehen elämässä on nyt sinulle ""outo"" nainen, jonka kanssa soittelevat, viihtyvän hyvin yhdessä. Ja viettävätkin aikaa yhdessä. Kun itse olet lasten kanssa kotona. Ja he ovat ravintolassa viihtymässä ja nauttimassa toistensa seurasta! Eikä miehesi katso silloin tarpeelliseksi edes vastata viesteihisi. Sanoisin että aika ""vanhanaikainen"" kuvio on menossa!

Harmi että tilanne on mennyt tuohon pisteeseen. On miehestäsi kiinni haluaako hän kotjata tilanteen. Ilmeiesti on ainakin seksisuhteessa naisen kanssa jos ei peräti ihastunut!

Voi sinua. Voimia sunulle, tuo kerrasssaan hirveää. Itse löysin onneksi hyvän miehen, eron jälkeen. Mutta ero oli hirveä. Mutta kauhulla välillä ajattelen että jos olisin jatkanut tuota entistä suhdetta. Elämäni olisi pilalla, verrattuna nykyiseen elämääni!!! Olen niin onnellinen =) jo viidettä vuotta =)

Mutta itselläni ei luojan kiitos ollut lapsia ex-miehen kanssa! Joten ero oli siltä osin selkeämpi!

 

[N73]

Kiitos mielipiteestäsi. Tarvitsen itselleni tukea muilta, kun välillä ajattelen että olen itse jotenki hankala ja vaadin mieheltä liikaa. minusta nämä kuitenkin ovat paresuhteessa ihan perusjuttuja.

 

[jannu]

Äijä kuulostaa itsekkäältä.
Ikäänkuin eläisi kaksoiselämää sillä verukkeella, että sattuu tekemään keikkahommia ja olemaan kotoa poissa matkoilla.

Sinä olet vain kotitalouskone, joka siinä sivussa hoitaa lapset.
Kun äijän menojalkaa alkaa vipattaan, niin sitten tulee kätevästi ""tilauskeikka"".
Eikun baanalle ja muita muijia jututtaan siinä soiton sivussa.
Enpä ihmettelisi, jos on pienessä maistissa lipsahtanut kalu vieraaseen värkkiin...

Tee nyt hyvä ihminen jotain elämällesi. Ei siinä tarvitse kärvistellä, jollei ihan välttämättä niin halua.

 

[N73]

Täytyy puolustaa miestäni, hän osaa olla välillä kultainen ja hän siivoaa kotona. Kyse on vaan hänen kummallisesta käytöksestä, jota en ymmärrä. Onko miehillä mitään kommentteja tähän asiaan. Onko miehillä 30 kriisi?

 

[N73]

Täytyy puolustaa miestäni, hän osaa olla välillä kultainen ja hän siivoaa kotona. Kyse on vaan hänen kummallisesta käytöksestä, jota en ymmärrä. Onko miehillä mitään kommentteja tähän asiaan. Onko miehillä 30 kriisi?

 

[Mies]

Jos tilanne on jo monta vuotta ollut tuo, niin ei se mikään 30-kriisi ole, vaan miehen perusluonne. Sanooko hän itse, että hänellä on 30-kriisi? Tuntuu että koko 30-kriisi on tekosyy koko juttu, se on tyytymättömyyttä elämään. Se että on mies, ei oikeuta huonoon käytökseen.

 

[N73]

Ajattelin vain itse että hänellä mahdollisesti kriisi, kun ei tunnu ymmärtävän tarpeitani. Tuotuu kun ei itsekkään tietäisi miksi käyttäytyy huonosti tämä on vaan niin uskomatonta. Meillä on niin vaikeeta täällä että hulluksi tulee.

 

[Another]

Sillä on toinen nainen. Silloin mies on just tuommoinen ja ei itsekään muka tiedä miksi on sellainen kuin on. Ei kukaan ole toiselle tuollainen jos on puhtaat jauhot pussissa. Tiukka keskustelu nyt peliin jos homma ei muutu niin eri kämppään muutto ja mietintä päälle.

 

[N73]

Hänen mukaan ei todellakaan ole. Hän vakuuttaa ettei ole eikä tyyliin tule. Olen kyllä itse todellakin epäillyt, mutta mitään täysin varmaa ei ole mulla tiedossa.

 

[yks]

Luepa tuo viestiketju taiteilijoista, niin selviää sinullekin muutama tyypillinen piirre muusikoista...

Ensin tuli mieleen, että en itsekään baarissa kuule puhelimen soivat, harvoin kaupassakaan. Jos miehesi työhön kuuluu olla baarissa, hän ei varmaan kuule puhelinta ja keikan ajaksi se on pakko sulkea tai laittaa äänettömälle.

Jos mies on jo nyt huomannut, että suhteessanne ei ole kaikki kohdallaan, ehkä tulee vielä aika, että hän tajuaa, että sille on tehtävä jotain

Sillä välin voit joksikin kerraksi hankkia lapsenvahdin ja livahtaa takariviin katsomaan, miten miehesi keikan hoitaa. Onko flirttiä normaalin verran vain näkyykö siellä liikaa huomiota saavaa naista, jos ravintolamuusikosta oli kyse...

 

[N40v]

Mieheni ei ole muusikko eikä muukaan taiteilija, mutta on 1-2 päivään viikosta kotona ja yleensä ei viikonloppuja. Useasti mieheni on myös ulkomaan matkoilla. Joten yhteinen aikamme on kortilla.
Työssään hän tapaa mitä erilaisimpia ihmisiä eikä läheskään aina voisi vastata puheluihini. Ymmärrän sen, koska töissä ollessaan hänen on vaikea puhua puhelimeen.

Käytöntö on muodostunut sellaiseksi, että sovimme tietyt soittoajat, jolloin tietää pystyvänsä puhumaan kanssani. Muut ajat on sitten ""pyhitetty"" työlle. Tämä systeemi on toiminut meillä hyvin. Emme edes yritä pitää muilloin yhteyttä.

Totta kai arjen pyöritys kaatuu niskaani, tosin en ota sitä niin. Tämä on meidän elämäämme.

Jos haluaisin kiusata itseäni mustasukkaisilla kuvitelmilla ja sillä mitähän siellä työmatkoilla tapahtuu, olisin varmaan jo hulluuden partaalla. En voi kuin luottaa mieheeni ja mies minuun. Voisinhan minäkin tehdä vaikka mitä hänen poissa ollessaan! Jos jotain joskus sattuuu, niin sitten sattuu. Ja kun mieheni on harvoin kotona, niitä hetkiä ei halua tuhlata turhanpäiväiseen riitelyyn!

 

[N73]

Sinun miehesi on varmasti luotettava, hoitaa hyvin taloutta jne. Meillä kun ei tunnu olevan edes perusasiat kunnossa. Hän vastaa kuitenkin muiden puheluihin, olen joskus käynyt kännykän läpi. Se on kurjaa että täytyy etsiä todisteita, mutta oikeassa olin. Eikä kaikki mieheni keikat ole ravintolassa, vaan voi olla 12 päivällä.

 

[N40v]

Totta on, että mieheni on luotettava. Raha-asiat yms. kunnossa, vaikkei ajanpuutteen vuoksi arkiaskareisiin juuri puutu. Ja mieluusti teenkin ne yksin, jotta aikaa vapaaseen yhdessäoloon jäisi enemmän.

Puheluista sen verran. Vaikka mieheni onkin vaikea puhua puhelimeen työaikana, teidän, että hän vastaa muiden puheluihin. Mutta en halua häiritä häntä (eikä hän halua tulla häirityksi) työaikana. Tuskinpa mieheni olisi kovin ilahtunut ""päästessään"" asiakkaiden/kollegojen kuullen puhumaan kotiasioista. Siksipä emme soittele, kuin sovittuna ajankohtina. En koe jääväni mitenkään vähemmälle huomiolle.

Mutta totta on, että tilanteemme on luotettavuuden suhteen erilainen. Luottamus on kuitenkin se, jonka varaan suhteen toimivuus pitkälti perustuu. Jos sitä ei ole, astuu kuvaan epäilyt (aiheellisetkin), riidat ja sitä rataa...ja kohta onkin aviokriisi käsissä.

Kun miehesi on omalla käytöksellään aiheuttanut sen, ettei luottamusta ole, tilanne on kannaltasi ikävä. Kun keskustelukaan ei tunnu auttavan. En kehoita heittämään kirvestä kaivoon kerralla, mutta jos toinen viettää vapaata/itsekästä poikamiehen elämää, ehkäpä sinunkin olisi aika miettiä, mitä elämältäsi haluat?

 

[N73]

Minun miehen työaika on 1 h illassa eli yhteensä viikonloppuna 2 h, niin eikö mielestäsi siinä luulisi olevan aikaa jutella vaimon kanssa? Loppuajan hän istuu kahvilla/kaljalla kavereiden kanssa, shoppailee, katselee telkkua jne. Jos keikka on ollut klo 16, niin eikö ole kummaa, että on pakko mennä ravintolaan ja olla siellä 3-4 asti aamuun. Hänen mielestään se on suunnilleen pakko, kun ei ole muuta tekemistä, hän ei toki ole joka keikan jälkeen kännissä, vain ""muutaman"" nauttineena. Mielestäni se on mielikuvituksen puutetta ja saamattomuutta. En tiedä N40, että oletko lukenut aikaisempia viestejäni, mutta yhteinen vapaa-aikamme vietetään myös ravintolassa, silloin onnistuu saada aina lapset hoitoon mieheni äidille.
Oletko itse normaalissa työssä?

 

[sanna]

Ei sillä miehellä tarvitse toista naista olla....hän vain vaikuttaa aika kypsymättömältä, välinpitämättömältä, itsekkäältä...

Minun mieheni soittaa myös bandissä ja on myös karaoke-isäntänä. Työajat siis lähinnä yöllä ja viikonloppuisin. Itse työskentelen terveysalalla vuorotyössä. Onneksi on hyvä lapsenvahti

Mieheni kyllä hoitaa raha-asioita ja on muutenkin mukana perheen arjessa. Totta kai ymmärrän että hän silloin tällöin jää keikan jälkeen bändikavereidensa kanssa kaljalle. Mutta jos hän käyttäisi yhteisen aikamme baarissa istumiseen...ei muuten onnistu meidän talossa!

Onkos teillä millaiset puhevälit? Minusta hän kaipaa apua. Onko hän alkoholisti vai mikä sinne baariin vetää? Itse kyllä käyn mielelläni vaikka pubissa laulamassa jne mutta että kaikki yhteinen aika baarissa? Ei hyvänen aika! Minä en ole alkoholisti enkä anna kenenkään minusta selaista tehdä.

Selvästi et ole elämääsi tyytyväinen...oletko miettinyt millaista toivoisit elämänne olevan? Kerro se miehellesikin.

 

[N40v]

Tilanteemme ovat todellakin erilaiset vaikka ovatkin samanlaiset. Mieheni on paljon kotoa pois ja samoin hän ei vastailisi puheluihini, vaikka soittaisin. Muiden puheluihin vastaa kyllä. Tältä osin tilanteemme ovat samankaltaiset.

Tilanteemme eroavat juuri siinä, että mieheni soittaa silloin kun pystyy sekä silloin kun lupaa. Muutakaan epäluotettavuutta ei ole, alkoholinkulutus on pari saunakaljaa viikossa ja ravintoloissa ehkä kerran pari vuodessa, talous kunnossa ym. Kun hän on kotona, vietämme koti-iltaa ja teemme yhdessä erilaisia asioita, esim. ulkoilemme, sienestämme tai vaan ollaan tekemättä mitään sen kummempaa. Luottamus ja läheisyys siis erosta huolimatta toimii. Tässä tilanteissamme on se oleellinen ero.

En mitenkään voi vähätellä ärtymystäsi miehesi käytöksen suhteen, käytöshän ei ole aikuisen ihmisen käytöstä, eikä sitä mielestäni voi mitenkään puolustella. Teillä on perhe, koti ym. asiat hoidettavana, ja se vaatii molemmilta osapuolilta sitoutumista yhteisten asioiden hoitoon. Jos miehesi on töissä viikonloppuisin 1-2 tuntia, miten on varaa muiden menojen lisäksi istua kahvilla/kaljalla? (no, eipä se asia tietenkään minulle kuulu). Jokatapauksessa miehesi käyttäytyy mielestäni tavalla, joka ei ansaitse luottamusta.

Ratkaisut oman elämäsi suhteen teet sinä itse, eikä täällä kukaan ulkopuolinen voi niitä ratkaista. Mutta mieti kuitenkin, mitä elämältäsi haluat.

Kaikkea hyvää sinulle.

 

[mies]

Sinä voit yrittää muutosta teidän elämään. Mutta jos mies ei ala käyttäytymään aikuisesti, niin turhaan sinä hänelle kämppää pidät kunnossa. Minusta sinun elämäsi voisi saada uuden suunnan, jos pääsisit eroon tuon tapaisesta miehestä ja voisit vaikka löytää kumppanin, joka on yöt kotona. Kaikkea ei tarvitse sietää ja tuntuu siltä että olet yksinhuoltaja jo nyt.

 

[N73]

Meiheni perustelee minulle, että hän ei viitsi vastata puhelimeen ravintolasta, kun pahoitan mieleni siitä.
On myös jättänyt siksi vastaamatta, ettai jaksa tapella kanssani asiast. Mietin vaan miksi se ravintolassa olo sitten on niin kamalan tärkeää, jos tietää toisen istuvan yksin kotona lasten nukkuessa, eihän minullakaan siellä ole sen kummempaa tekemistä iltaisin/öisin. Haluaisin kysyä perheellisiltä miehiltä, että kuinka usein he istuvat ravintolassa kuukaudessa. Minun mieheni istuu joka viikko 1-4 kertaa.