Arki on tylsää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mitä tehrä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mitä tehrä

Vieras
Ollaan miehen kanssa kohta 9 v taivallettu. Minä olen nuori, mies 16 v vanhempi, tavattiin kun olin 16 v, mies vei mut mukanaan. Joskus ajattelee et oisko nuoremman ihmisen kanssa tämä arki ja elämä jännittävämpää, tehtäisiin yhdessä jotain. Minä olen nuori ja halukas tekeen kaikke kivaa ja reissata, mutta mies ei innostu, mun reissut on sit tyyliin ryyppy reissuja, joo ei oo mitään kivaa.

Ollaan puhuttu että erottaisiin kun mä haluan kokea ja nähdä maailmaa mut ei vaan pysty lähtemään tästä suhteesta. Lapsia ei ole siunaantunut, eikä tulekkaan jos minä päätän kerta tämä meininki on muutenkin booring. Hyvä isä siitä tulisi mutta ei niin ei.
 
Eroa. Miksi ihmeessä sä oot 16-vuotiaana lähtenyt 32-vuotiaan matkaan??? Ja mieshän on nyt sit jo yli 40 ja sinä vasta 25-vuotias. Elä nuoruutesi nyt, äläkä sitten kun lapset on tehty....
 
Alkuperäinen kirjoittaja mun mielipide:
Eroa. Miksi ihmeessä sä oot 16-vuotiaana lähtenyt 32-vuotiaan matkaan??? Ja mieshän on nyt sit jo yli 40 ja sinä vasta 25-vuotias. Elä nuoruutesi nyt, äläkä sitten kun lapset on tehty....

Ihastuin mieheen, ei se ollut mikään vanhan näköinen juntti silloin, kysyinkin sillo kun tavattiin että oletko todella 32 v ettet 25 v. Mies on nuorekas vieläkin, nuorekkaan näköinen, oloinen, mutta ei se auta kun minä haluan uusia asioita, pilaanko elämääni tässä tylsässä p.askassa. Mies vaan hokee et sä oot mun nainen eikä me koskaan erota. Joopa joo.
 
Mä tulin kalasta ja terveisien myötä. Olen mökillä yksistein mistä nautin yli kaiken. Muija on kotona ja tietdän et hän vehtaa puhelimensa kanssa kun viestejä tulee aika ajoin.. Mut mä en välitä enään...ei yksinkertasesti kiinnosta. Olen naistani 12v. vanhempi ja olen ajatellut et jos hän jonkun paremman löytää niin siitä sit...Ollaan oltu jo 10v. yksissä (ei naimisissa) eikä mennä. Mut minkä mä mahdan toiselle... Talo ja KAIKKI on minun... Ei hänelle jää kuin omat vaatteensa..
 
Minen ymmärrä, pitääkö pariskuntien olla yhteenliimaantuneita yhä edelleen kymmenen vuoden yhdessäolonkin jälkeen? Etkö voi tehdä niitä omia "jännittäviä" juttujasi itseksesi? Mistä tämä illuusio, että yhden ihmissuhteen pitää kyetä täyttämään kaikki tarpeet, niin henkiset kuin fyysiset? On mahdotonta löytää täysin samanlainen ihminen kuin itse, joka haluaa aina tehdä samaa kuin sinä!

Hanki oma elämä siihen rinnalle, tee omia juttujasi. Miksi hyvän suhteen tarvitsisi siihen rikkoutua? Ellei jännittävä sitten ole jotain pettämistä mielestäsi. Mutta mikä estää sinua menemästä pariksi kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön Zimbabween, sitten aloittaa draamakurssi, kirjoittaa romaani, hankkia sukelluskortti, ajaa autolla Tanskaan hakemaan aitoja maalaisromanttisia sisustustarpeita, mennä frendeinesi Rakkautta & Anarkiaa -leffafestareille?

Se on helppo käyttää toista ihmistä tekosyynä omalle tekemättömyydelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Alkuperäinen kirjoittaja clivia:
Miksi roikkua suhteessa mikä ei tunnu hyvältä?

Jos haluaa kestävän suhteen, pitää sitä arkea ja tylsyyttäkin välillä kestää, kenties jopa koviakin aikoja.

Toki näin on,aika harva 16 vuotias vaan tietää mitä elämältä haluaa.Liian nuorina solmitut suhteet tuskin kantaa loppuelämän ja kun ei ole yhteisiä lapsia ei eroaminenkaan ole niin hankalaa.
Parempi mennä ja erota tuossa vaiheessa jos nyt jo yhteiselo tylsistyttää kun sitten muutaman vuoden päästä kun on lapsia.
 
Edellisiin lisätäkseni vielä.. Entäs jos molemmilla olisi niitä omia menoja joista toinen ei ole kiinnostunut. Ukko "kalassa tai metsällä" kavereiden kanssa ja sinä omiesi kanssa vaikka viikon etelässä. Toimii ainakin meillä, luottamusta löytyy ja toinen on aina tervetullut mukaan jos vaikka innostuisikin vähän uudesta harrasteesta.
Arki on todellakin "tylsää" jos vaan pitäisi käydä töissä ja nyhjöttää lopun aikaa ukon kanssa naamakkain :-) Pääsee oma pääkin tuulettumaan välillä kun tekee juttuja muidenkin kavereiden kanssa. Meistä se ei ole meiltä kummaltakaan pois vaan päinvastoin, saamme uutta virtaa molemmat. MIkä onkaan ihanampaa kuin viikonloppu-ikävän jälkeen taas nyhjöttää yhdessä sohvan nurkassa ja katsoa telkkaria..
 

Yhteistyössä