Ärsyttää kun mieheni aina ylistää kaikille tutuille kuinka hänen äitinsä hoitaa ja on lapsemme kanssa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Ninna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"Ninna"

Vieras
Lapsemme on nyt vuoden ja anoppi on kerran hoitanut lastamme kaksi tuntia miesystävänsä kanssa, ja kerran pitänyt lasta sylissä kun mieheni sen "väkisin" (siis anopin kielloista huolimatta) nosti syliin, että saisi kuvan. Lapsi oli hänen sylissään ehkä 2 minuuttia ja sitten anoppi laittoi lapsen lattialle koska ei kuulemma osaa pitää lapsia sylissä. Näkee kyllä lastamme kun vierailemme puolin tai toisin mutta yleensä vain tervehtii lasta nopeasti mutta ei muuten kiinnitä mitään huomiota tai halua kuulla kuulumisia, jos mieheni niitä kertoo vaihtaa nopeasti puheenaihetta.

Mieheni isä sekä tämän uusi vaimo sekä minun vanhempani soittelevat säännöllisesti kuulumisia, kyselevät koska tullaan käymään tai ehtisimmekö me heille, laukeskelevat, leikkivät ja sylittelevät lasta jatkuvasti. Miehen äiti taas ei ikinä ole kutsunut meitä kylään lapsen synnyttyä ja koittaa aina keksiä jotain syitä miksi ei voi tulla meille tai me mennä sinne. Tai ainakin ne usein kuulostavat tekosyiltä. Päättääkin mennä kirpparille tai ruokakauppaan 2 km päähän eli kokopäivä menee siihen, on niin väsynyt, että haluaa nukkua päiväunet jne. Tuo, että tulivat hoitamaan lastamme tapahtui mieheni monen pyynnön ja monen sovitun päivän muuttamisen jälkeen.

En sitten tiedä onko miehelleni niin tärkeää, että hänen äitinsä pitäisi lapsestamme, että koittaa jotenkin todistella muille ja samalla itselleen kuinka paljon hänen äitinsä on tekemisissä lapsemme kanssa. Ikinä ei puhu, että hänen isänsä tai minun vanhempani ovat käyneet tai hoitaneet lasta mutta aina kun näemme tuttuja kehuu kuinka hänen äitinsä on hoitanut lasta ja mainitsee lelusta jonka anoppi antoi ristiäislahjaksi tai kuinka taas kävivät kylässä. Todellisuudessa näemme miehen äitiä ehkä jokatoinen kuukausi vaikka asuvat samassa kaupungissa ja muita lapsen isovanhempia vähintään jokatoinen viikko.

Jotenkin vaan ärsytyi taas tänään kun näimme kaupungilla miehen entidtä työkaveria perheineen ja mieheni piti heille ylistyspuheen kuinka hänen äitinsä on innoissaan lapsestamme, on hoitanut häntä jne. En tietenkään kehtaa sanoa tätä muiden kuullen ja jos ihmettelen asiaa hänelle myöhemmin sanoo mieheni, että tottakai jänen äitinsä pitää palkon lapsesta mutta ei vain ole hössöttäjä tyyppiä niinkuin hänen isänsä vaimoineen tai minun vanhempani.

Tämä nyt oli tämmöinen turha aloitus mutta pakko johonkin purkaa tätä ärsytystä :) pikkuasia mutta kun se toistuu aina kun näemme jotain tuttuja pitkästä aikaa alkaa ärsyttää.
 
aika jännä ilmiö. Oliskohan miehesi jäänyt itsekin huomiota vaille äidiltään? Tuupattu alta vuotiaana hoitoon ja kiintynyt enemmän hoitajaansa kuin äitiinsä?

Meinnan itselle on käynyt niin. 3kk vanhana hoitoon, mutta onneksi hoitaja oli isoäitini.
 
Anna nyt perhana vie miehen olla ja korjata lapsuustraumojaan rauhassa. Jos häntä äitinsä huomio lämmittää, niin saa hehkuttaa sitä mielin määrin, vaikkei se ihan paikkaansa pitäisikään. Ehkä on nyt alkanut ymmärtämään enemmän äitinsä luonnetta, että ei tosiaan ole hössöttäjä ja kyse ei silti ole rakkauden puutteesta kuten on ehkä ennen luullut. Jos se miehelle riittää, niin pitäisi riittää sinullekin.
 
Minua kyllä häiritsisi tuollainen valehtelu. Ehkä on jotain omia traumoja ja haluaa niin kovasti äitinsä kiinnostuvan lapsesta tms. mutta ei se oikeuta siihen, että aletaan ympäriinsä puhumaan mitä sattuu. Kutsutaan myös valehteluksi.

Mainitsisin kyllä asiasta miehelle. Että äitisi ei tunnu olevan järin innoissaan hoitamassa lasta, joten voisiko lopettaa sellaiset puheet, kun ihmisille jää virheellinen kuva. Kehuisi vaikka isäänsä ja hänen vaimoaan tai sinun vanhempiasi, jos haluaa.
 
[QUOTE="vieras";29018117]Anna nyt perhana vie miehen olla ja korjata lapsuustraumojaan rauhassa. Jos häntä äitinsä huomio lämmittää, niin saa hehkuttaa sitä mielin määrin, vaikkei se ihan paikkaansa pitäisikään. Ehkä on nyt alkanut ymmärtämään enemmän äitinsä luonnetta, että ei tosiaan ole hössöttäjä ja kyse ei silti ole rakkauden puutteesta kuten on ehkä ennen luullut. Jos se miehelle riittää, niin pitäisi riittää sinullekin.[/QUOTE]

Niin että tyydy osaasi, nainen. Jos mies haluaa hehkuttaa asioita, jotka ei ihan paikkaansa pitäisikään, niin sekö on hänen oikeus?
Tuolla periaatteellahan sinäkin ap voisit keksiä tarinoita, joita alat hehkuttamaan.

Eikö kuitenkin tarkoituksena ole se, että ollaan rehellisiä. Kaikkea ei tarvitse ääneen sanoa, mutta jos haluaa sanoa, niin lähtökohtaisesti asian pitäisi kyllä mielestäni olla totta. Tässähän kyse ei ole liioittelusta tai vähättelystä, vaan puhtaasti valehtelemisesta.
 
[QUOTE="Vieras";29018721]Niin että tyydy osaasi, nainen. Jos mies haluaa hehkuttaa asioita, jotka ei ihan paikkaansa pitäisikään, niin sekö on hänen oikeus?
Tuolla periaatteellahan sinäkin ap voisit keksiä tarinoita, joita alat hehkuttamaan.

Eikö kuitenkin tarkoituksena ole se, että ollaan rehellisiä. Kaikkea ei tarvitse ääneen sanoa, mutta jos haluaa sanoa, niin lähtökohtaisesti asian pitäisi kyllä mielestäni olla totta. Tässähän kyse ei ole liioittelusta tai vähättelystä, vaan puhtaasti valehtelemisesta.[/QUOTE]

Joo, jos kaupungilla törmää entiseen työkaveriin, on tarkoituksena olla ehdottoman rehellinen. Sekin varmasti kertoo ensimmäisenä, että rahat on loppu eikä oikein enää ota eteen ;)

Jännittävä tärkeysjärjestys, jos rehellisyys ventovieraita kohtaan on tärkeämpää kuin lojaliteetti lähimpiä kohtaan. Jos puolisollani olisi tarve nähdä äitinsä tietynlaisena, minua ainakin kiinnostaisi, miksi. Ja toivon että ymmärtäisin, että tässä saattaa nyt olla aika isoista lapsuuden asioista kyse.
 
Yritä puhua sen miehen kanssa. Ei syyllistämistä tms.
Itse tajusin nyt 35 vuotiaana et mun ja vanhempien suhde ei ole normaali. Vaikka mies siitä puhu jo 20 vuotta sitten meidän seurustelu aikana.
Ja kun tuon huomasi niin huomasi että itsellä on aika paljon käsittelemättömiä tunteita asian suhteen. Edelleenkään en ole vanhempien kanssa keskustellut asioista. Eli siltä osin asiat on edelleen käsittelemättä ja kyllä se vaikuttaa mun käytökseen kun vanhemmista tulee edes puhetta.
Ja joo vaikka olen tiedostanut asioita niin edelleen mulla on jossain selkärangassa toimintatapa millä kerjään vanhempieni hyväksyntää keinolla millä hyvänsä. Vaikka ne keinot eivät ole hyväksi minulle tai perheelle. Niistä tavoista mitkä on lapsuudessa oppinut on vaan todella vaikea päästä irti.

Mutta siis toivon että miehesi voisi käsitellä asiaa kanssasi ja ehkä jossain vaiheessa tiedostaa omat tapansa ja tunteensa mitä hänen suhteensa äitiinsä liittyy.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
[QUOTE="Entinen Ksantippa S.";29018755]Joo, jos kaupungilla törmää entiseen työkaveriin, on tarkoituksena olla ehdottoman rehellinen. Sekin varmasti kertoo ensimmäisenä, että rahat on loppu eikä oikein enää ota eteen ;)

Jännittävä tärkeysjärjestys, jos rehellisyys ventovieraita kohtaan on tärkeämpää kuin lojaliteetti lähimpiä kohtaan. Jos puolisollani olisi tarve nähdä äitinsä tietynlaisena, minua ainakin kiinnostaisi, miksi. Ja toivon että ymmärtäisin, että tässä saattaa nyt olla aika isoista lapsuuden asioista kyse.[/QUOTE]

Mikä sinulla nyt meni ohi tekstistäni? Koko teksti nähtävästi.

Sanoin, että kaikkia asioita ei tarvitse kertoa. Ei tulisi mieleenikään kertoa entiselle työkaverille muutenkaan mitään henkilökohtaisia asioita. Mutta en minä nyt tuollaisessa tilanteessa, jos rahat on loppu eikä eteenkään ota niin ala myöskään julistamaan, että "mullapa onkin rahaa kuin roskaa ja eteen ottaa koko ajan".

Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, tuossa ei ole kyse liioittelusta tai vähättelystä vaan VALEHTELEMISESTA. Ja kyllä, minun mielestäni ihminen, joka keksii asioita päästään ja haluaa välttämättä julistaa niitä keksittyjä asioita ympäriinsä, ei ole ihan normaali!?

Ja miten sä nyt lojaaliutta tähän sekoitat? Kyllä minä lojaali olen lähimpiäni kohtaan, KUTEN TÄMÄNKIN JO AIEMMIN SANOIN, keskustelisin tuosta mieheni kanssa jälkeenpäin, että mistäs moinen johtuu. Meillä kun keskustellaan muutenkin asioista. Tekeekö se minusta jotenkin epälojaalin?
 

Yhteistyössä