Ärsyttää, kun ystävä ei maksa velkojaan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Eräs ystäväni on surullisen kuuluisa siitä, että jättää velkansa maksamatta. Muutama vuosi sitten lainasin hänelle (vielä silloin tietämättömänä tästä hänen tavastaan) rahaa, jonka takaisin saamisessa kesti ja kesti... Tein hänelle selväksi, että ihan jo ystävyytemme säilymisen tähden minulta on turha enää pyytää lainaan rahaa - se aiheuttaa vain haittaa ystävyydellemme. (Kuten yleensäkin sanotaan, että ystävyyttä ja rahaa ei pitäisi sekoittaa... Syystä!)

Nyt muutama kuukausi sitten samainen ystävä kuitenkin soitti itkien, että tarvitsee 100e - palkka myöhässä, lapset pitäisi ruokkia, bensaa saada autoon jne. Jostain idioottimaisesta syystä lupauduin lainaamaan tuon summan. Aikoi maksaa muutaman päivän kuluttua - "takuuvarmasti!". No, rahaa ei ole vieläkään näkynyt tililläni. Olen sitä häneltä muutamaan otteeseen kysynyt (oma rahatilanteeni ei ole sekään kovin kummoinen), mutta aina vastaus on, ettei ole saanut vieläkään tiliä...

Ja kuitenkin on tällä hetkellä reissussa bilettämässä. Että suututtaa! Miten toimisitte? :/
 
Ilmoittaisin, että teen hänestä rikosilmoituksen poliisille, jos ei maksa tiettyyn päivään mennessä rahaa. Ja olisi entinen ystäväni sen jälkeen. Rikosilmoituksen voi tehdä näinkin pienestä asiasta. Kyseessä on lievä petos. Tiedän sen, kun siskoni kerran teki vastaavan ilmoituksen kaveristaan ja poliisien avulla sai sitten rahat. Juu, tiedän kyllä että poliiseilla on parempaakin tekemistä, mutta silti...
 
No olisi kerrasta pitänyt oppia, anteeksi vain. Itse en nykyään lainaa rahaa kellekään koska huomasin että mua (opintotuella olevaa yksinhuoltajaa) käytettiin sosiaalitoimistona. Jätettiin velat maksamatta takaisin, tosin ne olivat yleensä pieniä, 10-30 euroa. Mutta joka tapauksessa päätin etten enää sekoita rahaa ja kaveruutta, voin kyllä joskus tarjota vaikka kahvin tai jotain pientä jos tiedän että toisella on paha tilanne. Voin myös lahjoittaa lapsen pieneksi käyneitä vaatteita jos joku tarttee, etten sentään mikään pihi-iita ole. Jos joku tarvitsee rahaa lainaksi niin ottakoon pikavipin, tai jos ei saa luottotietojen menetyksen takia edes sitä niin kysyköön vaikka äitiltään. Sulla ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin nuolla haavojasi ja sitten hyväksyä se tosiasia että maailma on täynnä pummeja jotka tykkäävät jättää velkansa maksamatta.
 
Tämän takia en enää juuri lainaa rahaa, toisilla on vain niin erilainen moraali tuon takaisin maksun suhteen. Mieluumin käyn vaikka kaupassa ostaa ruokaa tai mitä tarviikaan.
 
Juu nimenomaan mun olisi pitänyt oppia ekasta kerrasta, mutta kyllä vastuu on tässä tilanteessa ystävälläni. Tietenkään se ei paljon auta, jos vähät välittää asiasta.
 
Mulla oli samanlainen kaveri, joka lainasi rahaa eikä koskaan maksanut sovittuna päivinä, välillä tyyliin vitosen viidestä kympistä tiputti ja meni pitkään ennen kuin rahat sain takaisin.
Sen jälkeen kun kysyi rahaa lainaan niin kysyin mitä tarvitsee, esim. kerran lapsille lääkkeitä totesin että voin tulla hakemaan hänet reseptien ja kelakorttien kanssa apteekkiin ja maksan suoraan sinne, ei käynyt tämä niin ei lainannut ollenkaan. Seuraavan kerran totesi että ruokaan tarvitsisi lainaa, kysyin mitä kaupasta tarvii käyn ostamassa ja tuon niin ei tarvinnut sitä rahaa lainaan.
Ei olla enää yhteyttä pidetty, se on hiipunut vuosien varrella.
 
Miten itse toimisin?

vaihtoehdot:
1. Annan sen satasen anteeksi ja kerron ystävälle, että annan sen hänelle. Muun ystävyyden kiinteydestä ja laadusta yms. riippuu miten ystävyys jatkuu tai ei jatku.
2. Annan sen satasen anteeksi mielessäni enkä kerro sitä ystävälle vaan jätän hänet kärvistelemään sen maksamattoman satasen kanssa. Tuskin missään tapauksessa päätyisin tähän ratkaisuun.
3. Annan sen satasen anteeksi ja kerron ystävälle että saat sen satasen ja toivon että en kuule sinusta enää koskaan mitään.
4. Uhkaan ystävää poliisilla ja perintätoimistolla. Ja pistään ystävyyden tauolle.
5. En uhkaile vaan pistän poliisin asialle.
6. En tee asialle mitään vaan annan olla ja muistelen katkerana sitä satasta ja muistuttelen ystävääni silloin tällöin.

Yllämainituista varmaan nykytilanteessa päätyisin kohtaan 1. Kaikki nuo yllämainitut kohdat sisältää että koskaan enää en lainaisi kyseiselle ystävälle mitään, mutta jos haluaisin auttaa ja minulla olisi rahaa, niin sitten pitäisi päättää annanko sen rahan hänelle kun hän seuraavan kerran tarvitsee, vai enkö anna. Laina ja lahja on eri asiat. Tuontyyppiselle jos ryhtyy antamaan, helposti saa aina antaa; on kuitenkin myös tilanteita joissa sellaisenkin ratkaisun voi ymmärtää (siis että rupeaa antamaan jollekin satasia).
 

Similar threads

Yhteistyössä