Ärsyttää mies ja sen äiti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mai
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mai

Vieras
Mun miehellä alkoholiongelma. Mut ei siis hänellä oo ongelmaa hänen omasta mielestään. Mut onhan se ongelma kun joka ilta pitää saada pieni huppeli aikaiseksi ja viikonloppuisin/vapaapäivinä otetaan sitten vähä enemmänkin. Muutaman kerran kännissä lyönytkin mua. Baarissa käy melkein joka viikonloppu ja tuhlaa ison osan meidän perheen rahoista juomiseen ja tupakkaan, vaikka raha-ongelmiakin meillä on. Tästä asiasta ollaan riidelty niin kauan ku muistan ja tajusin, että mies on oikeasti alkoholiongelmainen vasta kuitenkin lapsemme synnyttyä, kun juominen ei loppunutkaan silloin. Nyt poikamme vuoden ikäinen.

Miehen äiti on kauhean kova puuttumaan meidän asioihin, vaikka olen sanonu, että tää on meidän välinen asia ja me saadaan kyl ammattiapua, joka ei oo puolueellinen. Kun tää mun mies vaan ymmärtäis ottaa tän ammattiavun vastaan. Tähän asti oon yksin ollu ammattiauttajien kanssa tekemisissä tän asian tiimoilta. Tää miehen puolustelee joka asiassa vaan poikaansa ja valehteleekin tän puolesta ja vähättelee hänen ongelmaansa. Syyttää minua, että minä ajan miehen ryyppäämään omalla kiukuttelullani ja nalkutuksellani. Mielestäni olen ihan aiheesta miehelle sanonu jos oon jotain sanonu. Pitäiskö sit olla kokonaan ottamatta asiaa puheeks siinä pelossa, että mies lähtee taas juomaan??? Ei mun mielestä. Pakkohan niist asioista on puhua. Mut vaikeeta se puhuminen tuntuu olevan ku aina menee riitelyks. Mies ei näe itsessään mitään vikaa.

Tuntuu, ettei mies eikä anoppikaan minua arvosta tippaakaan. Taidan pakata kimput ja kampsut ja lapsen mukaan ja ottaa eron. Kun mikään ei tunnu muuttuvan :'(
 
Alkoholisti lopettaa vain silloin kun itse haluaa. Jos et jaksa jäädä odottamaan sitä päivää, (jota ei välttämättä tule) lähde. nim. kokemusta on. Voimia sinulle! :hug:
 
Mua mietityttää, että miten jaksan sitten yh:na..???! Toki mielummin se yksinhuoltajuus kuin huonossa avioliitossa eläminen, mutta silti pelottaa oma jaksaminen. Mulla kun ei ole oikein ketään, joka auttais lastenhoidossa yms. Raskaanakin olen tällä hetkellä eikä laskettuun aikaakaan ole kovin montaa kuukautta. Voi että mihin liemeen oon itteni järkännyt :'( Sen siitä saa kun luottaa toiseen ihmiseen sinisilmäisesti...
 
MLL, perhepäivähoito... kysy neuvolasta esimerkiksi lastenhoitoapua. Toivottavasti miehes tajuaisi ja ottaisi itseään niskasta kiinni. Että saisitte asiat kuntoon. Mutta älä tosiaan jää odottamaan sitä päivää sinne kaljapullojen keskelle vaan lähde pois ja jätä miehesi itse päättämään omasta elämästään.




 
Anoppi käski mun lähtee kesällä mökiltä pois ,ku sanoin ukolleni: turhaa me sitte varmaan naimisis ollaan, ku akka on niin paska et saa sut juomaan. Mun piti isompi lapsi jättää sinne anopin käskystä. Otin omat ja vauvan tavarat mukaani ja lähdin. Miehen mielestä sillä ei liioin ole ongelmaa, voi kuulemma lopettaa, kun haluaa. Pääsin kotiin ja laitoi pyykkejä kaappiin, ylläri pylläri, siellä vaatteiden seassa oli tyhjiä kaljatölkkejä, litran wiskipullo ja joku puolenlitran viinapullo. Rupesin kattomaan meidän viinakaappia ja sielläki oli puoliksi juotu litran wiskipottu, mun konjakit ja brändit oli huvennu kans. Mä ihan oikeesti luulin että se olis vaan sen reilun vuoden juonu kaljaa lähes joka ilta.
Me tehtiin kirjallinen sopimus juomisesta, mutta heti ekana viikonloppuna se rikko sitä. Hain eropaperit kotia ja käskin valita perheen tai sen juomisen.
Nyt se ilmeisesti kuvittee, ettei sen tarvi noudattaa sitä sopimusta enää. (onhan tässä jo muutama kk. kulunu)
Meinasin jo isänpäivänä antaa sille puoliksi täytetyn paperin lahjaksi. Salaa juominen on taas lisääntyny ja se kuvittelee ilmeisesti, etten oo huomannu.
Ajattelin ostaa veronpalutuksella alkometrin ja testata joka päivä, kun tuun töistä, et kuin on menny kotona! Mulla alkaa nimittäin työt 7pv ja isi on vauvan (8kk) kans päinsä kotona ja se ei osaa juoruta vielä, niinkuin tuo isoompi tekee pyytämättäki. Tammikuussa pienempiki menee päiväkotiin ja isi palaa töihin. Katotaan nyt sitte ollaanko me enää samas osoottees silloin. Miehen piti ensimmäisen kerran lopettaa juominen, kun jäi hoitovapaalle esikoisen kans, mutta aina oli tölkki jossakin pöydällä, ku tulin töistä.
 

Yhteistyössä