Ärsyttävää ja harmillista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmitus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

harmitus

Vieras
´Mun mielestä lapset on ihmisiä kuten aikuisetkin. Eli tarkoittaa että kohtelen kuten ihmisiä hyvätapainen ihminen kohtelee. Tervehdin, ehkä vaihdan jonkun sanan. Sen lisäksi huolehdin heistä minkä omalta perheeltä jaksan.
Mutta. Nyt olen huomannut, että se ei onnistu. Eli en voi olla ihminen ihmiselle ja omalla esimerkillä opettaa tervehtimistä ym (ei tarvitse ihmetellä miksi eivät tervehdi kun heitä ei tervehditä suomessa, ei täällä ainakaan). Mun mielestä kukaan ei opi käskemällä mitään vaan pelkästään esimerkistä, siitä miten häntä kohdellaan hän oppii kohtelemaan muita.

Mutta kun täällä ei kukaan muu aikuinen puhu lapsile mitään. Korkeintaan jos näkee lapsen, jota pitåää potentiaalisensa kaverina omallensa tai jos tuon lapsen vanhemmat ovat läsnä, saattaa puhhutella.

Tämä taas johtaa siihen, että kun olen lähes ainoa joka puhuu ja jonkin verran myös huolehdin (tarkotitaa esim, että kun huomasin, että naapurin 6 v oli yksin kotona, olin ulkona naapurin lapsen kanssa kunnes joku tuli hänen pihaan, oli ollut leikkimässä meidän lapsen kanssa)

Mutta kun nuo eivät ole tottuneet ystävälliseen käytökseen vierailta, olen huomannut, että ovat sitten todella röyhkeitä. Meiltä varastellaan tavaroita kiitokseksi ja meidän pihalla ollaan kun emme ole kotona ja meidän lapsia uskalletaan paremmin kiustta kuin sellaisia, joiden vanhemmat ovat "pelottavia" eli eivät puhu mitään. Eli olen itsekin joutunut vastoin periaatteita lopettaa vieraiden lasten puhuttelun. Ikävää kun näin on. toisaalta, kun ei noille meidänkään lapsille puhu kukaan mitään.
 
:laugh: mä just kuulin että mua jotkut lapset pelkää...en tiedä syytä. olen puhunut heille ihan normaalisti, ollut asiallinen kotona heidän meillä ollessaan jne en ole huutanut ....en tiedä mistä johtuu. ehkä eivät ole tottuneet siihen että aikuinen on läsnä muutenkin kun vain pelipaikalla...
 
kokemusta ei ole vielä, kun esikoinen vasta tulossa. Mutta muistan usein ala-asteikäisenä miettineeni, miksi aikuiset puhuvat vain keskenään em. tilanteissa. Ja miksi lapselle puhutaan vasta "toissijaisena".

Mutta mielestäni voi myös komentaa tuntemattomia lapsia tarpeen vaatiessa, siis ystävällisen jutustelun lisäksi. Pari pojan koltiaista on kaupungilla tarkoituksella heitellyt joko muita lapsia lumipallolla tai räiskineet mua lumella, ja kun olen puuttunut, ovat olleet ihan ymmällään, et miks heille puhun...ja tuommoinen käytös on loppunut. Joten itse kyllä kaipaan rohkeutta sekä vieraiden lasten kanssa jutusteluun ja heidän komenteluunkin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
No ei oikeastaan. Kyllä minusta meillä päin lapsille puhutaan kuin ihmisille ja lapset ovat pääsääntöisesti mukavia ja kohteliaita.



Saman minäkin olen huomannut. Ne jotka puhuttelevat ylipäätään ketään vieraampia puhuttelevat myös lapsia, toiset taasen eivät puhuttele muutenkaan kuin omia kavereitaan.

Tietty on niitäkin ihmisiä, joilla ei ole lapsia tai ainakaan isompia lapsia, eivät osaa luontevasti lasten kanssa välttämättä keskustella ja sen vuoksi eivät keskustele. Itsekään en osannut oikein isompien kanssa keskustella, kun itselläni oli vain taaperoita. Puhuin tietty, jos he puhuttelivat, mutta en osannut aloittaa heidän kanssaan keskusteluja esim. leikkipuistossa samaan aikaan ollessa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja EllaMaaria:
kokemusta ei ole vielä, kun esikoinen vasta tulossa. Mutta muistan usein ala-asteikäisenä miettineeni, miksi aikuiset puhuvat vain keskenään em. tilanteissa. Ja miksi lapselle puhutaan vasta "toissijaisena".



Mä taas olin lapsena ujompi ja en olisi välittänytkään vieraampien aikuisien kanssa vaihtaa kuulumisia, jopa välttelin sellaisia tilanteita. Oikeastaan oli vain ihan muutama aikuinen, jonka kanssa uskalsin puhua.
 

Yhteistyössä