arvauskeskuksiin tympääntynyt!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tympääntynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tympääntynyt

Vieras
Isomman lapsen ollessa alle vuoden ikäinen flunssan ja korvatulehduksen yhteydessä otettiin rutiiniverikokeita, mm. pvk ja diffi. Kyselin sitten tuloksista, joita ei jonkin väärinkäsityken vuoksi tullut labrasta vasta kuin n. viikon kuluttua (siis päivystyslabrat!). Juu, päivystävä lri katsoi, että hyvät on ja sehän oli tietenkin kiva. Paitsi että ei ollutkaan, vuorossa ollut hoitaja oli myös vilkaissut tuloksia ja oli eri mieltä tämän päivystävän nuorukaisen kanssa ja laittoi vielä varmuuden vuoksi kokeneemmallekin lri:lle vastaukset katsottavaksi, ja hyvä niin. Tämä lri soitteli sitten kotio, että välittömästi kontrollikokeisiin ja mikäli valkosolut edelleenkin yhtä matalalla joutuupi yliopistolliseen sairaalaan eristykseen ( sepsisvaara ym. ). Jouduimme siinä sitten aikamme seurailemaan lämpötilaa tiheästi ja hakeutumaan aina annettujen ohjeiden mukaan päivystykseen jos lämpö vähänkin nousi ( ja kuuria kehiin ). Aikanaan veriarvot onneksi tasoittuivat ja nykyään kontrolleissa ei tarvitse käydä kuin puolen vuoden välein ( aluksi viikottain ) kun aikaa kulunut jo yli 3v. No juu, käytin pienimmäistä ½ vuoden ajan tk:ssa silmätulehdusten vuoksi..sanottiin, että ahtaat kyynelkanavat vain, paranee iän myötä ja jotain ilmanaikuisia tippoja hoidoksi. Käytiinpäs toisenkin kerran ja taas ja taas...Juu, silmät oli jo aika pahat siinä 8kk;n iässä kun viimein älysin vaatia (tyhmä,tyhmä,tyhmä...) lähetettä lastenlri:lle. Juu, siellä sitten otettiin bakt.viljely silmän eritteestä ( olisi kuulemma pitänyt ottaa heti kun pitkittynyt tulehdus ) ja todettiin että streptokokki pneumonie ja stafylokokki aureus silmissä jyllää...saatiin oikeat hoidot ja silmät paranivat. Syksyllä tämä pienin oli kuumeinen ja flunssainen, mutta muiden oireiden hiipuessa paha yskä jäi jäljelle; kamalaa rohinaa, yskänpuuskia ja hengenahdistusta. Juu, käytiinpäs lääkärissä, kun ei mielestäni mitään tavallista yskää enää tuommoinen ollut..."eipäs sitä tämmöiseen bronkioliittiin mitään kuureja tarvitse, käytte sitten aina spiirahengityksillä kun henki oikein ahtaalle menee"...juu, ja niin tehtiin ja kotona höyryteltiin, juotettiin lämmintä ja kylmää ja mitä milloinkin ym. välillä yökaudet. Ja päivystyksessä rampattiin, mutta kun on vaan se bronkioliitti niin...No, lopulta sitten n. 3kk:n päästä älysin jopa ruveta vaatimaan tutkimuksia (siis edelleenkin tyhmä, tyhmä, tyhmä...) ja päästiinkin sitten melko pian lastenlääkärille, jossa todettiin, että lapsiraukka oli syksyllä sairastanut mykoplasmainfektion (siis bakteeritulehdus keuhkoissa), joka olisi pitänyt kuurilla hoitaa...Nytpä sitten saatiinkin astmasuihkeet kun saatiin tästä pitkittyneestä tulehduksesta kaupanpäällisiksi astma...Allergioita ei testauksissa tullut esille (verikokeet ja brick-testit) joten astman laukaisia ilmeisesti tämä hoitamaton tulehdus...Voi jumankauta että ottaa pattiin!!! Nyt kyllä tuli vakava luottamuspula tk-lääkäreitä kohtaan!
 
meillä terveysaseman lääkäri tuumasi, ettei siellä oikeassa korvassa varmaan mitään tulehdusta ole, kun ei vasemmassakaan ole, vaikkua kun oli niin paljon ettei nähnyt. neljän päivän päästä nousi kova kuume ja poika nukkui edelleen tosi rauhattomasti. toinen lääkäri katsoi korvaa ja totesi että tulehdus on!
 
Tympääntyneelle voimia! :hug:
Mä en myöskään enää mene lapsen kanssa arvauskeskukseen vaikka meillä kävikin vaan pikkujuttu. Mentiin meinaan korvien jälkitarkastukseen ja lapsi itki (niinkuin aina kun korviin katsotaan). Lääkäri sanoi et kyllä nää SAATTAA vielä vähän punoittaa ja määräsi antibioottikuurin. En halunnut lapselle turhaa antibioottia antaa kun itse olin sitä mieltä et korvat olis ollu terveet. Käytin sit heti perään yksityisellä asemalla missä oikea korvalääkäri katsoi korvat ja totesi niiden olevan terveet. Arvauskeskuksessa oli aiemmin myös käsketty putsaamaan korvia remowaxilla kun oli niin paljon vaikkua ettei korvaan näe. Ja toinen lääkäri näki samat korvat (puhdistamatta) oikein hyvin...
 
Osataan sitä mokailla yksityissektorillakin. Meilläkin tosin noi terveyskeskuksetkin ovat luokattoman ala-arvoisia, mutta emme luuloistamme huolimatta saaneet edes erikoislääkäriltä oikeata hoitoa lapsellemme tai edes oikeata diagnoosia. Tämä siis tapahtui Pikku jätissä, jonka pitäisi vielä olla erikoistunut lasten sairauksiin. Lopulta saimme lähetteen kaupunginsairaalaan, jossa lapsi sai oikean diagnoosin ja oikean hoidon.
Työkomennuksen aikana ulkomailla etelä-euroopassa olemme aina saaneet aivan käsittämättömän hyvää ja laadukasta hoitoa.
 
Meillä on pienen paikkakunnan terveyskeskuksella
pärjätty hyvin. Isommat vammat tietenkin hoidatettu
sairaalassa. Tosin viimeksi kun olisi pitänyt tikata otsaa
niin terveyskeskuksessa ei ollut lääkäriä ja jouduimme
ajamaan ensiapuun, mutta koska haava ei vuotanut eikä
ollut suuren suuri, syvä vain, niin en ottanut stressiä.

Meillä ainakin on ollut päteviä lääkäreitä. Toivottavasti ei
tarvita ikinä mitään erikois - ja yksityislääkäreitä.
 
Itselläni on hieman samankaltaisia kokemuksia, mutta lievempänä. Välillä tapaa hyvinkin huolellisia ja asiaan paneutuvia lääkäreitä, välillä taas tuntuu, että lääkäri ei edes jaksa kuunnella vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Mutta koska itsellä ei ole tarvittavaa ammattitaitoa, ei auta kuin luottaa saatuun hoitoon ja toivoa, että taudinmääritys osuu oikeaan.
 

Yhteistyössä