ateisti vastailee kysymyksiin.. :)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja trolli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja joku muukin on pohtinut näitä asioita:
Ateismi on maailmankatsomus ja sitä kautta uskonto siinä missä muutkin.

ateistit eivät usko ja käyttäydy samanlailla kaikki. heillä ei ole mitään opaskirjaa tai ylimystöä ketkä päättävät miten pitää käyttäytyä.

aivan sama toisaalta mitä ihmiset ajattelevat..

Eivät usko ja käyttäydy samalla tavalla myöskään kaikki kristityt.

Eikö luonnontiede ole muka ateistien opaskirja tieteen "lainalaisuuksineen", jotka kuitenkin ovat käytännössä empiiriseen tutkimuukseen perustuvia tutkimustuloksia. Kukaan ei nimittäin voi aukottomasti todistaa, että lainalaisuus todella on lainalaisuus. Että miljoonasta aiemmasta kokemuksesta huolimatta se miljoonas ja yhdes kokemus tulee olemaan samanlainen. Tätä asiaa ovat käsitykseni mukaan pohtineet aika monet filosofitkin?

Kristityillä ei myöskään ole mitään ylimystöä. Jos olet tosissasi perehtynyt uskontotieteeseen, tiedät sen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Et usko mihinkään ns. korkeampaan voimaan, missään muodossa?

en mihinkään jumaluuksiin.

Eli kaiken tämän tietämämme elämän takana on sun käsityksen mukaan puhtaasti evoluutioteoria? Olemme täällä yksin ja kaikki on sattuman kauppaa? Onko johonkin kirjoitettuna kohtalomme, ja jos, niin kenen toimesta?

evoluutio tarjoaa ainoat järjelliset vastaukset. ihmiset uskovat jumaluuksiin, koska heitä pelottaa se, ettei mitään olekkaan kuoleman jälkeen.

ja kaikki on sattuman kauppaa, kohtaloa ei ole.

Mutta eikö pelko ole aika inhimillinen ja hyväkin syy uskoa? En todella puolustele ja halua selittää uskon varjolla tehtyjä väkivaltaisuuksia ja muuta pahaa. Tarkoitan ihan ihmisen henkilökohtaista suhdetta elämään ja sen kulkuun. Että voi turvata johonkin suurempaan, vahvempaan ja turvalliseen kun on heikko hetki. Mihin ateisti turvaa? Mistä hakee lohtua? Muista ihmisistä? Mut ne on yhtä heikkoja kuin muutkin. Ei sillä, en mäkään tietoisesti ja konkreettisesti ole Jumalalta suoraa apua saanut, mut ainakin voin luottaa siihen et kenties on jokin/joku joka pitää kuitenkin silmällä mua.
 
Kuka minut on aivopessyt uskoon? Olen ihan pienestä lapsesta asti uskonut johonkin korkeampaan voimaan, Jumalaan, vaikka olen ateisti-vanhempien kasvattama, eikä kukaan muukaan ole minua erityisemmin yrittänyt uskovaiseksi käännyttää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
uskotko itseesi?

toki. uskon myös ihmisiin, ihmiskuntaan. joskus tosin se usko horjuu..

miten ateisti uskoo itseensä, koska jumala on sinussa. itseensä uskominen on jumalaan uskomista. hmm..

siispä olen oman itseni jumala. :xmas:

mutta johonkin pilven päälllä istuskelevaan pelleen en edelleenkään usko.

tarinoilla halutaan saada jokin ilmiö konkreettiseksi. ei se siellä pilven päällä varmaan harppua soittelekkaan.

no sitten se vaan on sadisti, ja tykkää kattella ihmisten kärsimystä tekemättä mitään.

kuinka kauan sinä katselisit oman lapsesi kipua ja tuskaa tekemättä mitään? eikö jumalan rakkaus lapsiinsa pitäisi olla vielä suurempaa kun meidän ihmisten?
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja joku mukin on pohtinut näitä asioita:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja ei- ateisti :-):
Uskotko, että voi olla oikeasti fiksuja ja korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ihan omilla aivoillaan ajatellen ovat päätyneet siihen, että uskovat Jumalaan?

en. fiksu ihminen ei usko joulupukin olemassaoloon, eikä jumalaan.

toisaalta aivopesty ihminen voi olla korkeasti koulutettu. koulutus ei valitettavasti poista aivopesua.

Ateismiin liittyy paljon täysin uskonvaraisia ei tieteellisesti todistettuja seikkoja. Kuten alkuräjähdys jne.

tarpeeksi on todistettu evoluutioteorian paikkansapitävyyden tueksi.

toisaalta jumalan olemassaoloa ei ole kukaan todistanut, eikä siitä ole mitään todisteita, kuten evoluutiosta.

Käytännössä mitään aukotonta ei ole todistettu. Koska tiedekin on käytännössä empiiristä, kokemukseen perustuvaa tutkimusta, kuinka voit olla varma, että miljardien ihmisten kokemus vuosisatojen saatossa on ollut väärä tai vähemmän painoarvoa omaava?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Et usko mihinkään ns. korkeampaan voimaan, missään muodossa?

en mihinkään jumaluuksiin.

Eli kaiken tämän tietämämme elämän takana on sun käsityksen mukaan puhtaasti evoluutioteoria? Olemme täällä yksin ja kaikki on sattuman kauppaa? Onko johonkin kirjoitettuna kohtalomme, ja jos, niin kenen toimesta?

evoluutio tarjoaa ainoat järjelliset vastaukset. ihmiset uskovat jumaluuksiin, koska heitä pelottaa se, ettei mitään olekkaan kuoleman jälkeen.

ja kaikki on sattuman kauppaa, kohtaloa ei ole.

Mutta eikö pelko ole aika inhimillinen ja hyväkin syy uskoa? En todella puolustele ja halua selittää uskon varjolla tehtyjä väkivaltaisuuksia ja muuta pahaa. Tarkoitan ihan ihmisen henkilökohtaista suhdetta elämään ja sen kulkuun. Että voi turvata johonkin suurempaan, vahvempaan ja turvalliseen kun on heikko hetki. Mihin ateisti turvaa? Mistä hakee lohtua? Muista ihmisistä? Mut ne on yhtä heikkoja kuin muutkin. Ei sillä, en mäkään tietoisesti ja konkreettisesti ole Jumalalta suoraa apua saanut, mut ainakin voin luottaa siihen et kenties on jokin/joku joka pitää kuitenkin silmällä mua.

miten pelkoa voi voittaa jos koko ajan odottaa että joku korkea voima kuitenkin auttaa?

jumalaan uskominen on se helppo reitti. ei joudu ajattelemaan oikeasti elämäänsä ja valintojaan.

mutta toki jokaisen oma asia. en ole menossa ihmisten oville paasaamaan ateismista, enkä ole rakentamassa ateistikeskusta teidän kirkkojenne viereen. :xmas:
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja ei- ateisti :-):
Uskotko, että voi olla oikeasti fiksuja ja korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka ihan omilla aivoillaan ajatellen ovat päätyneet siihen, että uskovat Jumalaan?

en. fiksu ihminen ei usko joulupukin olemassaoloon, eikä jumalaan.

toisaalta aivopesty ihminen voi olla korkeasti koulutettu. koulutus ei valitettavasti poista aivopesua.

Tämä on itse asiassa aika loukkaava kommentti, mutta yritän olla loukkaantumatta. :-)
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
uskotko itseesi?

toki. uskon myös ihmisiin, ihmiskuntaan. joskus tosin se usko horjuu..

miten ateisti uskoo itseensä, koska jumala on sinussa. itseensä uskominen on jumalaan uskomista. hmm..

siispä olen oman itseni jumala. :xmas:

mutta johonkin pilven päälllä istuskelevaan pelleen en edelleenkään usko.

tarinoilla halutaan saada jokin ilmiö konkreettiseksi. ei se siellä pilven päällä varmaan harppua soittelekkaan.

no sitten se vaan on sadisti, ja tykkää kattella ihmisten kärsimystä tekemättä mitään.

kuinka kauan sinä katselisit oman lapsesi kipua ja tuskaa tekemättä mitään? eikö jumalan rakkaus lapsiinsa pitäisi olla vielä suurempaa kun meidän ihmisten?

Jumala nimenomaan rakastaa meitä ihmisiä niin paljon että antaa meidän itse päättää olemmeko hyviä vai pahoja.
Missä menee se raja että Jumalan pitäisi tulla väliin kun joku ihminen tekee toiselle pahaa? Aina jos joku yrittää tappaa toisen? Aina jos äiti tukistaa lastaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
Kuka minut on aivopessyt uskoon? Olen ihan pienestä lapsesta asti uskonut johonkin korkeampaan voimaan, Jumalaan, vaikka olen ateisti-vanhempien kasvattama, eikä kukaan muukaan ole minua erityisemmin yrittänyt uskovaiseksi käännyttää.

joillain vaan on tarve siihen, ilmeisesti. aivopestä itsensä, mielenkiintoista.. :whistle: :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
uskotko itseesi?

toki. uskon myös ihmisiin, ihmiskuntaan. joskus tosin se usko horjuu..

miten ateisti uskoo itseensä, koska jumala on sinussa. itseensä uskominen on jumalaan uskomista. hmm..

siispä olen oman itseni jumala. :xmas:

mutta johonkin pilven päälllä istuskelevaan pelleen en edelleenkään usko.

tarinoilla halutaan saada jokin ilmiö konkreettiseksi. ei se siellä pilven päällä varmaan harppua soittelekkaan.

no sitten se vaan on sadisti, ja tykkää kattella ihmisten kärsimystä tekemättä mitään.

kuinka kauan sinä katselisit oman lapsesi kipua ja tuskaa tekemättä mitään? eikö jumalan rakkaus lapsiinsa pitäisi olla vielä suurempaa kun meidän ihmisten?

mä uskon että asiat tapahtuu siksi koska niiden kuuluu tapahtua niin. ei ole sattumaa vain kohtaloa. jokaisella asialla on merkitys.
katselisin lasteni kipua niin kauan kuin on pakko, ei siinä muutakaan voisi. jos jumala on meissä itsessämme, ni me jaamme sen jumalan rakkauden itsemme kautta maailmaan. eikö sinustakin tule sitä suurta rakkautta omia lapsiasi kohtaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
uskotko itseesi?

toki. uskon myös ihmisiin, ihmiskuntaan. joskus tosin se usko horjuu..

miten ateisti uskoo itseensä, koska jumala on sinussa. itseensä uskominen on jumalaan uskomista. hmm..

siispä olen oman itseni jumala. :xmas:

mutta johonkin pilven päälllä istuskelevaan pelleen en edelleenkään usko.

tarinoilla halutaan saada jokin ilmiö konkreettiseksi. ei se siellä pilven päällä varmaan harppua soittelekkaan.

no sitten se vaan on sadisti, ja tykkää kattella ihmisten kärsimystä tekemättä mitään.

kuinka kauan sinä katselisit oman lapsesi kipua ja tuskaa tekemättä mitään? eikö jumalan rakkaus lapsiinsa pitäisi olla vielä suurempaa kun meidän ihmisten?

Jumala nimenomaan rakastaa meitä ihmisiä niin paljon että antaa meidän itse päättää olemmeko hyviä vai pahoja.
Missä menee se raja että Jumalan pitäisi tulla väliin kun joku ihminen tekee toiselle pahaa? Aina jos joku yrittää tappaa toisen? Aina jos äiti tukistaa lastaan?

no mitä hemmetin virkaa sillä on, jos sitä ukkoa ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi? :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
uskotko itseesi?

toki. uskon myös ihmisiin, ihmiskuntaan. joskus tosin se usko horjuu..

miten ateisti uskoo itseensä, koska jumala on sinussa. itseensä uskominen on jumalaan uskomista. hmm..

siispä olen oman itseni jumala. :xmas:

mutta johonkin pilven päälllä istuskelevaan pelleen en edelleenkään usko.

tarinoilla halutaan saada jokin ilmiö konkreettiseksi. ei se siellä pilven päällä varmaan harppua soittelekkaan.

no sitten se vaan on sadisti, ja tykkää kattella ihmisten kärsimystä tekemättä mitään.

kuinka kauan sinä katselisit oman lapsesi kipua ja tuskaa tekemättä mitään? eikö jumalan rakkaus lapsiinsa pitäisi olla vielä suurempaa kun meidän ihmisten?

Jumala nimenomaan rakastaa meitä ihmisiä niin paljon että antaa meidän itse päättää olemmeko hyviä vai pahoja.
Missä menee se raja että Jumalan pitäisi tulla väliin kun joku ihminen tekee toiselle pahaa? Aina jos joku yrittää tappaa toisen? Aina jos äiti tukistaa lastaan?

no mitä hemmetin virkaa sillä on, jos sitä ukkoa ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi? :o

Kiinnostaa, mutta antaa meidän itse tehdä omat päätöksemme. Sekö olisi rakkautta jos Jumala "pakottaisi" kaikki ihmiset käyttäytymään hyvin eikä sallisi mitään pahaa koskaan tapahtuvan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja Smeagol:
uskotko itseesi?

toki. uskon myös ihmisiin, ihmiskuntaan. joskus tosin se usko horjuu..

miten ateisti uskoo itseensä, koska jumala on sinussa. itseensä uskominen on jumalaan uskomista. hmm..

siispä olen oman itseni jumala. :xmas:

mutta johonkin pilven päälllä istuskelevaan pelleen en edelleenkään usko.

tarinoilla halutaan saada jokin ilmiö konkreettiseksi. ei se siellä pilven päällä varmaan harppua soittelekkaan.

no sitten se vaan on sadisti, ja tykkää kattella ihmisten kärsimystä tekemättä mitään.

kuinka kauan sinä katselisit oman lapsesi kipua ja tuskaa tekemättä mitään? eikö jumalan rakkaus lapsiinsa pitäisi olla vielä suurempaa kun meidän ihmisten?

Jumala nimenomaan rakastaa meitä ihmisiä niin paljon että antaa meidän itse päättää olemmeko hyviä vai pahoja.
Missä menee se raja että Jumalan pitäisi tulla väliin kun joku ihminen tekee toiselle pahaa? Aina jos joku yrittää tappaa toisen? Aina jos äiti tukistaa lastaan?

no mitä hemmetin virkaa sillä on, jos sitä ukkoa ei kiinnosta omien lasten hyvinvointi? :o

Teodikean ongelma. Ehkä vastaus voisi olla syntiinlankeemus ja ihmisen oma valinta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja trolli:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Et usko mihinkään ns. korkeampaan voimaan, missään muodossa?

en mihinkään jumaluuksiin.

Eli kaiken tämän tietämämme elämän takana on sun käsityksen mukaan puhtaasti evoluutioteoria? Olemme täällä yksin ja kaikki on sattuman kauppaa? Onko johonkin kirjoitettuna kohtalomme, ja jos, niin kenen toimesta?

evoluutio tarjoaa ainoat järjelliset vastaukset. ihmiset uskovat jumaluuksiin, koska heitä pelottaa se, ettei mitään olekkaan kuoleman jälkeen.

ja kaikki on sattuman kauppaa, kohtaloa ei ole.

Mutta eikö pelko ole aika inhimillinen ja hyväkin syy uskoa? En todella puolustele ja halua selittää uskon varjolla tehtyjä väkivaltaisuuksia ja muuta pahaa. Tarkoitan ihan ihmisen henkilökohtaista suhdetta elämään ja sen kulkuun. Että voi turvata johonkin suurempaan, vahvempaan ja turvalliseen kun on heikko hetki. Mihin ateisti turvaa? Mistä hakee lohtua? Muista ihmisistä? Mut ne on yhtä heikkoja kuin muutkin. Ei sillä, en mäkään tietoisesti ja konkreettisesti ole Jumalalta suoraa apua saanut, mut ainakin voin luottaa siihen et kenties on jokin/joku joka pitää kuitenkin silmällä mua.

miten pelkoa voi voittaa jos koko ajan odottaa että joku korkea voima kuitenkin auttaa?

jumalaan uskominen on se helppo reitti. ei joudu ajattelemaan oikeasti elämäänsä ja valintojaan.

mutta toki jokaisen oma asia. en ole menossa ihmisten oville paasaamaan ateismista, enkä ole rakentamassa ateistikeskusta teidän kirkkojenne viereen. :xmas:
Älä nyt ymmärrä väärin, sä saat olla mitä olet, mä olen mitä olen, eikä kummankaan tarvitse muuttua, yritän vain ymmärtää muitakin kantoja. Niin, tuo pelkohomma... myönnän et olen niitä nössöjä jotka mielummin turvaa johonkin isompaan kuin luottaa täysin itseensä. Ja kuitenkin, itsestä se kaikki lopulta on kiinni. Jotenkin vain tuntuu hyvältä, et joku ehkä turvaa selustan, tein sitten mitä vaan.
 
Jehovan todistajat on aika kaukana kristinuskosta, koska Jeesus on heille vaan profeetta ja pelastus täytyy ansaita omien tekojen kautta. Eikö sinulle ap kuitenkaan koskaan ole tullut sellaista ajatusta, että on olemassa myös esim. luterilaisen kirkon uskovat tai helluntailaiset tai vapaakirkko jotka opettavat eri tavalla ja antavat ihmisen olla vapaana suorittamisesta. Ihmisethän ne on vääristäneet sun menneisyydessä raamattua ja painostaneet toisiaan ja opettaneet väärin Jumalan sanaa ja armoa. Eihän terveellä tavalla uskossa oleva toimi niin kuin sinun lapsuudessa, joten miksi olet sitten ajatellut, että myös Jumala on sellainen kuin ne ihmiset? Etkö ole koskaan ajatellut, että Jumala ei välttämättä toimi kuin Jehovat eikä hyväksy niitä opetuksia ja sitä Raamatun vääristelyä? Tuli vähän sekavasti, mutta toivottavasti ymmärsit mitä hain takaa.
 

Yhteistyössä