R
L
"Lipi"
Vieras
Sinänsä uskonnon korvikkeeksi riittää aivan täysin ihan humanistinen moraali, se on kuin Jeesuksen opit miinus magia, mutta ymmärrän silti että joskus kaipaa elämäänsä uskonnon kaltaista kokonaisuutta osaksi omaa identiteettiä. Silloin suosittelen zen-buddhalaisuutta. Ylivoimaisesti tervehenkisin, ristiriidattomin ja lempein kaikista valtauskonnoista. Siihen valaistutaan itse, siinä ei ketään tai mitään tarvitse tuomita, ja se perustuu tasapainoon maailmankaikkeuden kanssa, ilman ahneutta ja omistushalua.Ja lisäksi aivan erityisen hyvä syy on se, ettei sen historia sisällä ainuttakaan kuolevaista joka olisi väittänyt (tai josta olisivat muut väittäneet) olevansa jumala, jumalan poika, jumalan lähettiläs tai mitään muutakaan yli-inhimillistä. Minusta tämä on tärkeä pointti. Modernissa maailmassa uskonnolta putoaa pallo heti, jos se sisältää oletuksen jonkun kuolevaisen jumaluudesta. Siksi ei voi syyttää ketään joka salli itsensä epäillä (kuten jokaisen pitäisi) eikä siksi voi hyväksyä jonkin uskonnon väitteitä. Monet toki esim. kristinuskossa hyväksyvät sen että eedenin puutarhat ja ylösnousemukset ovat vertauskuvallisia tarinoita, mutta niidenkin jälkeen on jäätävä jotain, jossa kritiikki unohdetaan ja joka saa pysymään uskossa. Buddhismissa ei ole tätä ongelmaa, koska kyse on vain filosofian hyväksymisestä oman elämänsä soihduksi.
H
huoh.
Vieras
Uskonta ei valita järkiperustein. Uskontulo tapahtuu niin että Jumala puhuu suoraan pyhän hengen kautta ja täyttää koko sydämmen kerralla. Tämän kokemuksen jälkeen on mahdotonta luopua uskosta.
[QUOTE="Lipi";30282321]Sinänsä uskonnon korvikkeeksi riittää aivan täysin ihan humanistinen moraali, se on kuin Jeesuksen opit miinus magia, mutta ymmärrän silti että joskus kaipaa elämäänsä uskonnon kaltaista kokonaisuutta osaksi omaa identiteettiä. Silloin suosittelen zen-buddhalaisuutta. Ylivoimaisesti tervehenkisin, ristiriidattomin ja lempein kaikista valtauskonnoista. Siihen valaistutaan itse, siinä ei ketään tai mitään tarvitse tuomita, ja se perustuu tasapainoon maailmankaikkeuden kanssa, ilman ahneutta ja omistushalua.Ja lisäksi aivan erityisen hyvä syy on se, ettei sen historia sisällä ainuttakaan kuolevaista joka olisi väittänyt (tai josta olisivat muut väittäneet) olevansa jumala, jumalan poika, jumalan lähettiläs tai mitään muutakaan yli-inhimillistä. Minusta tämä on tärkeä pointti. Modernissa maailmassa uskonnolta putoaa pallo heti, jos se sisältää oletuksen jonkun kuolevaisen jumaluudesta. Siksi ei voi syyttää ketään joka salli itsensä epäillä (kuten jokaisen pitäisi) eikä siksi voi hyväksyä jonkin uskonnon väitteitä. Monet toki esim. kristinuskossa hyväksyvät sen että eedenin puutarhat ja ylösnousemukset ovat vertauskuvallisia tarinoita, mutta niidenkin jälkeen on jäätävä jotain, jossa kritiikki unohdetaan ja joka saa pysymään uskossa. Buddhismissa ei ole tätä ongelmaa, koska kyse on vain filosofian hyväksymisestä oman elämänsä soihduksi.[/QUOTE]
No kuinkas zeniläisyyden mukaan maailma on syntynyt?
Buddhalaisista en niin välittäisi, vainoavat Intian/Pakistanin alueella kristittyjä.
No kuinkas zeniläisyyden mukaan maailma on syntynyt?
Buddhalaisista en niin välittäisi, vainoavat Intian/Pakistanin alueella kristittyjä.
Viimeksi muokattu:
V
vierasss
Vieras
Vanhemmatkin ovat antaneet lapsilleen elämän. Pitäisikö meidän hyväksyä se, että he myös saavat ottaa sen pois?
1
1vieras1
Vieras
Ja kristythän eivät ikinä koskaan vainoa, syrji tai muuten kaltoin kohtele toisin uskovia tai toisia kristittyjä.
Ei Jumala väkisin ketään käännytä, Hän pistää ajatusmaailman liikkeelle ja ihminen itse päättää mitä tekee Jumalan kanssa. Tosin joku voi tulla uskoon kuten eräs rapajuoppo, jolle Jeesus ilmestyi.
Kyllä uskosta voi luopua, siitä on monta kohtaa UT:ssa. Mutta en suosittele sitä tietenkään.
Viimeksi muokattu:
L
"Lipi"
Vieras
Se ei ole oleellista mitenkään. Sille ei ole keksitty tarinaa vai jotta olisi selitys olemassa. Zen on enemmän henkilökohtaista ja eksistentialistista: kuka minä olen, mikä on suhteeni kaikkeuteen, miten elän ja olen onnellinen.
Kristityistä en niin välittäisi, ne pukeutuivat valkoisiin kaapuihin, polttivat ristejä ja hirttivät mustia. Kristityt papit murhasivat viidakkoveitsin naisia ja lapsia Ruandassa. Jne. jne.
Jokaisen uskonnon, etenkin valtauskonnon, alta löytyy politiikkaa, köyhyyttä, lietsontaa, lahko- ja kulttitoimintaa ja näistä johtuvaa väkivaltaa. Nyt puhuttiin, niin ymmärsin, uskonnon henkisistä perusteista ja syistä omaksua tänä päivänä joku uskonto.
H
huoh.
Vieras
Jaa, suunnittelevatlapselle ulkonäön, valvovat raskausaikaa että miten vauva kasvaa kohdussa? Huolehtii milloin maitohampaat vaihtuvat pysyviin jne?
Ja vanhemmatkin ovat tehneet koko universumin? En jaksa oikein vääntää, ei semmoista ratapalkkia taida nyt löytyä.
Äläpä hauku vaan kerro mitä ei-raamatullista olen nyt kirjoittanut.
N
näinmäajattelen
Vieras
Uskoontulossa on tuo selittämätön yliluonnollinen puoli eli se mitä Jumala Pyhän Henkensä kautta tekee. Mutta tiettyyn pisteeseen asti uskoa voidaan myös järjellä perustella. Muutenhan voisi uskoa vaikka jääkaappimagneettiin Jeesuksen sijaan jos järjellä ei olisi mitään tekemistä asian kanssa. Myös Raamatussa kehoitetaan siihen, että pitää olla valmis vastaamaan kun joku kysyy mihin toivomme perustuu. Siinä ei mikään vouhottaminen auta vaan pitää vastata niihin kysymyksiin mitä esitetään ja siinä tarvitaan järkeä. Kuitenkin vaikka miten hienosti perustelisi toiselle miksi uskoo Jeesukseen, niin toinen ihminen ei välttämättä käänny kristityksi, koska siihen asiaan kuuluu myös Jumalan toiminta.
V
vierasss
Vieras
Eli siinä vaiheessa kun geeniteknologia mahdollistaa kaiken tuon (itseasiassa taitaa mahdollistaa jo), myös vanhempien oikeus tappaa lapsensa astuu kuvaan?
Lasten maailman ovat.
Älä kiertele. Tiedät etten tarkoittanut mitään lasten universumia, vaan maailmankaikkeutta.
1
1vieras1
Vieras
Hauska seurata miten itse kierrät kaikenlaisen uskonnon ja uskon kyseenalaistamisen!
K
Kodi
Vieras
Niin maailmankaikkeus näyttäisi olevan peräisin singulariteetista, jota tutkimme yhtenäisteorian kautta. Miten se liittyy lastenkasvatukseen tai narsismiin? Kysymys ei oo suunnattu kenellekään erityisesti, putosin vain kärryiltä. Täällä kun selitetään jo täysin mielipuolisella tasolla jo maailmankaikkeuden synnystä.
Vastailen sen minkä imuroinnin ja muun siivouksen lomassa ehdin. Ja olen viettänyt piiiiitkiä iltoja vastaillen oikeastaan jokaiseen kysymykseen sillä raamatuntuntemuksella joka mulla on. Kymmenittäin ketjuja.
Mutta kun vastaa yhteen niin vastaa sitten kymmeneen vastakysymykseen.
Viimeksi muokattu:
A
"Aikuinen"
Vieras
Tämä ateismi lienee enää nykyisin suosiossa lähinnä nuorten keskuudessa. Kaipa se on jonkinmoista kapinointia yhteiskunnallisia arvoja vastaan ja halua erottua joukosta kieltämällä Jumala. Kommunismi on osoittanut että ateismi on hyvinkin tuhoisa aate. Talvisodan ihme on kova todiste Jumalan voimasta.
S
"Samu"
Vieras
R
rupli
Vieras
Miksi maailman synty on sinulle ylipäänsäkään tärkeä asia? Ja jos se on tärkeä, niin miksi ihmeessä haluat taruihin perustuvan selityksen?
Vai onko taas niin, että Zen buddhalaisuus saattaisi kelvata, jos mukana saisi mukavat selitykset hankaliin asioihin.
Minusta tuntuu että yksi ateistin ja uskovaisen mielenmaiseman merkittävimmistä eroista on se, että toinen kykenee hyväksymään sen ettei kaikkeen ole vastausta ja että kaikkea ei ymmärretä.
A
Aate Isti
Vieras
V
