autolla matkustaminen

[Emmy]

Vajaan kuukauden päästä olisi tarkoitus matkustaa sukuloimaan avomiehen, koiran ja vauvan kanssa (silloin 4kk) autolla n. 700 km + laivamatka. Kauheasti kyllä jännittää miten reissu noin pienen kanssa menee. Hän on täysimetyksellä, saa myös pumpattua rintamaitoa pullosta silloin tällöin. Olisiko kellään kokemusta näin pienen kanssa matkustamisesta. Miten meni ja miten vauvan ruokailut järjestyivät? Aikaisemmin ilman vauvaa matkaan on mennyt aikaa taukoineen n. 10 tuntia, lähinnä siksi että koira tarvii pissataukoja ja muutenkin jaloittelua. Kauankohan kannattaisi varata ylimääräistä aikaa kun on vauva mukana? Mietin myös vauvan syöttämistä. Mahdollisuus on pumpata maitoa ja antaa pullosta jos ei pysäkki ole tarvittaessa kohdalla kun vauvan on nälkä. Mutta sitten huolena on pumpun pesu ja maidon säilyttäminen. Kuinka hyvin maito säilyy esim. kylmälaukussa? Voiko pumppua pestä jossain huoltiksen vessassa? hmm, vähän iljettävä ajatus. Vai pitäiskö mennä pokkana huoltsikan keittiöltä kysymään jos sais siellä pumpun pestä? Entä maidon lämmittäminen matkan aikana? Termariin kuumaa vettä? Niin, siinäpä kysymyksiä. Miten olette saaneet tehtyä vauvan kanssa matkustamisen mahdollisimman helpoksi ja ennenkaikkea miten vauvanne ovat viihtyneet pitkällä ajomatkalla?

 

[Assari:)]

Me käytiin sukuloimassa, kun tyttö oli 4 kk ja just tuon saman 700 km:n matkan päässä. Matka meni peloistani huolimatta yllättävän hyvin, pysähdeltiin aina kun tyttö heräsi, jaloteltiin ja syötiin ja taas jatkettiin matkaa. Meidän neiti on aina tykännyt autossaolosta, joten se varmaan helpotti matkantekoa. Tyttö hermostui jossain tossa 500 km:n kohdalla molempiin suuntiin, raivos hetken ja jatkoi taas nukkumistaan. Suosittelen, että aina kun vauvalla on nälkä, pysähdytte imettämään. Pääsee pieni pois istuimesta vähän oikaseen. Eikä varmaan kannata alkaa pumppaushommiin, helpointa on imetys.

Istuin takapenkillä lapsen kanssa ja leikittelin ja lauleskelin kun oli hereillä. Toki noin pieni ei vielä oikein hirveästi jaksa leikiskellä...

Matkalle pitää ottaa kyllä mukaan roima annos kärsivällisyyttä ja päättää, ettei ole kiire minnekään. Me selvittiin 4 pysähdyksellä/syötöllä per sivu ja matka-aika oli n. 11 h.

 

[Eeva]

Mulla on kokemusta sellasesta 500 km ajomatkoista. Ollaan ajettu sellasta matkaa aika monesti, nyt tyttö 7kk. Enää tosin ei ole tiedossa sellasia matkoja, kun muutettiin. Mutta asiaan

Meillä tyttö ollut kans täysimetyksellä. Ollaan pysähdytty, kun tyttö on ollut nälkäinen. Jos kohalla huoltsikka, siellä imettäny. Mutta sitten vaan on ajettu jollekin P-paikalle/tienposkeen ja oon imettäny autossa, jos ei oo ollu huoltsikkaa kohalla.

Munkin mielestä on helpointa imettää eikä antaa pumpattua maitoa. Sen pumpun kans tosiaan tulee pesuongelmia ja maidon lämmittämisessä. Eli ei siinä varmasti aikaa säästä, vaikka siitä pullosta voi antaa ajon aikana.

Meillä on kans ollu joku lelu mukana ja sillä "leikitty", jos kitisyttänyt. Samoin laulelu on auttanut. Ajoinpa kerran kaksisteenkin ton 500 km tytön kans. Sillon laulelu oli ainoa keino saaha rauhottuun, kun en pystynyt leikittään auton ratista sinne taakse. Sekin matka meni hyvin, välillä pysähyin tien poskeen tuttia antaan.

Aikaa toki pitää varata ja asennetta. Pysähyksiin kuluu kauemmin aikaa kuin ennen ja pysähyksiä voi tulla monta. Lähtiessä kannattaa tietysti syöttää mahdollisimman hyvin, jotta ei heti tulis pysähdystä(mutta voihan se silti tulla...).

Onnea matkaan, ajelkaa varovasti!

 

[Myy`]

Me ollaan matkusteltu samanmoista matkaa, ilman laivamatkaa tosin, reilun vuoden päivät nyt. Alkuun matkassa oli meillä myös koira. Olemme lähes tulkoon aina pyrkineet ajoittamaan ajon yöaikaan, joka on helpottanut aina matkantekoa. Jos vaan kuski jaksaa ajaa, meillä mies jaksaa yleensä tosi hyvin. Nukkuu illalla pari tuntia ennen kun lähdetään. Pojan ollessa pieni, ekan kerran 1kk ikäinen, imetin kun vauva heräsi, nukahti yleensä heti uudestaan, joten kaukaloon ja matkan teko jatkui. Imetin huoltiskalla jos sellainen sattui lähistöllä olemaan, muuten tien poskessa, bussipysäkillä yms. Samaan aikaa mies käytti koiraa verryttelemässä, meillä tosin koira oli tottunut pienestä pitäen nukkumaan pitkät matkat, joten monesti tahtoi kohta jo takaisin autoon. Koiran kanssa käyty ennen matkaan lähtöä pitemmällä lenkillä samoin, kuin matkan jälkeen.

Imetä ehdottomasti, jos kerran maitoa tulee. Turha alkaa autossa säätämään pumppaamisen kanssa ja tuhraantuuhan siihen aikaakin enemmän.

Nykyäänkin, ilman koiraa, matkustamme yöllä ja viimeksi jouluna, ajoimme lähes yhtäsoittoa koko 700km matkan, vessassa kävimme kerran ja silloin poikakin heräsi ja käytiin vaipanvaihdossa, heräsi siis tämän kerran koko matka aikana. Iltapuurot syötiin ennen lähtöä ja sitten tien päälle. Kotona oltiin klo 03 ja aikaa matkan tekoon menee nykyään 7-8h päivällä huomattavasti pidempään. Kotiin päästyä koko konkkaronkka nukkumaan ja aamuun asti on pojalla unta riittänyt.

 

[Myy´]

niin piti vielä lisätä, että meillä poika on nukkunut matkat melkein aina päästä päähän. Ja on ollu vanhemmillakin aikaa jutella kahdestaan, eikä yleensä kumpikaan ole edes pojan kanssa takana. Tämä tosin helpompaa yöllä kuin päivällä.

Myy

 

[Mia-Pia]

Me myös sahasimme suomea Etelä-suomesta Lappiin monena talvena, matka-aika toistakymmentä tuntia.

Kuten "Myy" sanoi, kannattaa matkanteko ajoittaa lapsen/lasten nukkumaanmenoaikaan ja yrittää myös itse nukkua, että jaksaa normaalisti olla lapsen kanssa myös seuraavana päivänä.

 

[Mymmeli79]

Me ollaan myös ajeltu pitkää matkaa sukuloimaan vauvan kanssa.

Minua on reissuilla lähinnä huolettanut se, että vauva joutuu olemaan niin pitkän ajan turvakaukalossa samassa asennossa. Alle 4kk ikäisenä imetin P-paikalla tai huoltoasemalla, kun vauvalla oli nälkä. Pysähdyimme n. 1000km matkalla viidesti (ennen vauvaa 3 kertaa) ja näistäkin pysähdyksistä pari oli vain siksi, että halusin vauvan päästä liikkumaan ja oikomaan jäseniään.

Voithan ennen lähtöä pumpata yhden satsin maitoa mukaan kylmälaukkuun, jos sattuu että vauva huuta eikä ole mahdollista pysähtyä heti. Luulisin, että maito säilyy kylmälaukussa n. saman ajan kuin jääkaapissakin. Maidonlämmittimiä saa sellaisia reissuversioita, jotka voi kytkeä auton tupakansytyttimeen.

4kk ikäiselle voi mukaan tosiaan varata leluja ja kuvakirjan jota voi katsella kun vauva on hereillä. Vaikeimmaksi koin matkustelun silloin kun vauva oli 0-3kk ja itku merkitsi sitä, että tahtoo syliin ja minkäs autossa juuri sillä salaman sekunnilla teet. Kuunneltava vain itkua seuraavalle huoltsikalle tai P-paikalle. Nyt kun vauva on jo vähän yli 5kk ja ymmärtää ja hoksaa juttuja on helpompaa, kun tosiaankin rauhoittuu lauluun, jutteluun ja vaikka siihen, että antaa oman käden.

 

[katriina-]

ihania pieniä matkustajia monella. Meidän tyttö inhoaa paikallaan istumista, ja ei ole todellakaan viihtynyt autossa koskaan. Tunti on aivan maksimi, sen jälkeen alkaa huuto. Päiväuniaikaankaan ei nuku kuin maksimissaan 40min! Mä olin ajatellut, että autoiluun tottuu. Mä oon itse aikoinaan viihtynyt hyvin autossa, just tyyliin nukkunut miltei 600km matkan usein kokonaan. Tyttöä olemme usein matkustuttaneet tuon 1h matkan, mutta eipä totu, ei. Me matkustettiin 450km, kun vauva oli kolmikuinen, ja viiden tunnin matkaan meni kahdeksan tuntia, joista n. tunti, puolitoista aivan silkkaa huutoa, johon mikään ei auttanut. Pysähdeltiin usein, mutta heti, kun jatkettiin matkaa, jatkui itku Ensi viikolla on tämä sama matka edessä, ja kieltämättä "hieman" jännittää...

 

[ap.]

Reissuun lähdetään varhain aamulla, koska sitten illalla lähtee laiva. Haluamme ajaa päivällä, koska kerran ollaan ajettu yöllä ja oli aika raskasta kun väsytti välillä niin kovasti vaikka yritettiin päivällä nukkuakin. Ja nyt kun on pieni vauva kyydissä niin halutaan olla pirteitä kuskeja, ettei tarvi pelätä rattiin nukahtamista. Onneksi meidän neiti nukkuu vielä päikkäreitäkin moneen otteeseen, joten toivotaan että unet myös silloin maistuu. Mukava kuulla, että niin monella on positiivia kokemuksia noin pitkästä matkasta vauva kanssa. Se antaa itsellekin vähän paremman varmuuden, että kaikki menee varmasti hyvin. Vaikka lapsethan on toki erilaisia, mutta tähän mennessä neidin kanssa autoilu on mennyt hyvin ja yleensä nukahtaa melkein saman tien.

Kyllähän tuo imettäminen kieltämättä järkevimmältä vaihtoehdolta kuulostaa, saa vauvakin samalla oikoa jäseniään. Ja koirakin pääsee happihypylle. Ajattelin kuitenkin pumpata tosiaan ensimmäisen satsin pulloon niinkuin Mymmeli79 kirjoitti. Ja säilyttää sitä kylmälaukussa, jos sille tarvetta tulee.

 

[turvaverkko]

Itse vuokrasimme omalle 3 kk:n ikäiselle vauvalle pitkää automatkaa varten turvaverkon, joten vauva sai nukkua takapenkillä vaunukopassa. Uni maistui niin, että ajettiin 5 tuntia putkeen ja sitten pysähdyttiin huoltsikalle imettämään ja sitten siirryttiin turvakaukaloon istumaan loppumatka, koska siinä on helpompi taas viihdyttää vauvaa. 4 kk:n ikäinen vauva kuitenkin pärjää jo jonkun aikaa nälkäisenäkin, joten mielestäni turvakaukalokin on sen verran kuppimainen, että liikaa maitotankkaustakaan ei mielestäni kannata tehdä vauvalle.
Imetyksellä tosiaan pärjää matkan eikä rintapumppuja tarvita.

 

[jeps vanhempi..]

Pienemmän vauvan kanssa on helpompi matkustaa, kun nukkuu suurimman osan matkaa. ja kannattaa matkustaa yöllä tai vauvan umiaikaan. Meillä oli tyhjiä pulloja, johon kaadoin huoneelämpöpistä korviketta. Kolme pysähdystä oli meillä, käytiin itse vessassa ja kahvilla+syömässä samalla vauva söi pullomaitoa ja vaihdettiin vaipat. Muutoin olisin imettänyt´.

Pienille vauvoille, kannattaa vuokrata boxette. Ehkä 4kk ikäiselle, jos ei kovin vielä nouse pystyyn niin vaunukoppa+turvaverkko.

Itse kyllä matkustaisin lentämällä jos mahdollista, en itsekkään oikein viihdy tuntitolkulla autossa. Jos rahat antaa myöten ja muutoin mahdollista, niin lentäisin aivan ehdottomasti.

 

[Pahvi-76]

ihania pieniä matkustajia monella. Meidän tyttö inhoaa paikallaan istumista, ja ei ole todellakaan viihtynyt autossa koskaan. Tunti on aivan maksimi, sen jälkeen alkaa huuto. Päiväuniaikaankaan ei nuku kuin maksimissaan 40min!

Ihanaa ettei meidän neiti ole ainoa ikävä matkakumppari
Anoppilaan on 150 km ja hän ei tajua miksi me ei käydä siellä tyyliin "lauantaipäivänä kahvilla"... Hänen sisaren tyttö rakastaa myös autossa matkustamista ja tämä perhe käykin kylässä usein.
Mä haluan viettää aina paikalla yön, koska silloin voi hyödyntää sen 45 minsan päikkäriajan ajamiseen ja kuunnella vain puolet matkasta huutoa...
No nyt kun neiti on jo 1v7kk niin rusinoilla voi hyvin lahjoa hetken, mutta eipä nekään montaa minuuttia tuki suuta...
Kesällä on ehkä pakkomatka yli 700 km päähän. Mies saa mennä autolla, mä menen lentämällä. Muuten en lähde. Autossa en meinaa tytön kanssa päivää (tai yötä) viettää!