Auttaako terapia herkkyyteen?

[Sirionful]

Olen herkkä herkkä herkkä. Aina kuulema ollut herkkä. Lapsuuden traumoja on. Ei väkivaltaa, mutta kiusaamista, järjetöntä huutamista, hylkäämistä, yksinoloa. Käyn kognitiivisessa terapiassa, mutta herkkyysongelmaa se ei ole ainakaan vielä parantanut. Loukkaannun herkästi, ahdistun herkästi, pelästyn herkästi, ajattelen herkästi, että ihmiset vihaavat/inhoavat/eivät tykkää minusta. Katkaisen helposti välit ihmisiin pysyvästi, jos on riitaa. Siis jos ei tule anteeksipyyntöä ja sanota, ettei tarkoittanut. En vain kykene enää olemaan samassa tilassa tällaisen ihmisen kanssa, ellei ole kunnolla välimatkaa ja voin olla varma, ettei tule minulle juttelemaan/raivoamaan. Ajattelen herkästi, että minusta puhutaan paskaa seläntakana. En kestä ollenkaan negatiivista palautetta, varsinkaan jos olen mielestäni yrittänyt parhaani. Ahdistun siitä ihan mielettömästi, enkä kykene enää palaamaan siihen tilanteeseen. Olen lopettanut tämän vuoksi ainakin yhden koulun, yhden työn ja ystävyyssuhteita.

Voiko terapia edes auttaa tällaisiin ongelmiin ja millaista sen pitäisi olla, jotta se auttaisi? Mistä siellä pitäisi silloin puhua? Viimeksi terapeuttini sanoi mielestäni pahasti, että koska olen jo aikuinen, niin minun pitäisi kyetä kestämään tuollaisia tilanteita ja että varmasti tulen niitä elämäni aikana vielä kohtaamaan. Jälkipuolen kommentista en ole eri mieltä. Varmasti näihin ongelmiin tulen törmäämään vielä monta kertaa, mutta en oikein tykännyt siitä, että pelkkä ikä antaisi minulle eväät niistä selviytyä, kun selkeästi en niitä handlaa.

 

["hennah"]

Lapsuuden traumat vaikuttavat ihmiseen läpi elämän ellei niitä pääse käsittelemään esim. psykoterapiassa. Ei ole mikään ihme, että noin kovista kokemuksista et ole päässyt yli. Vielä vanhuuden päivinäkin ihmiset käyvät läpi lapsuuttaan mikä kertoo siitä, että niitä haavoja hoidetaan usein aikuisiällä.

Mielestäni sinun pitää päästä pitkäkestoiseen terapiaan jossa voit luottamuksellisessa suhteessa käydä hylkäämiset ja traumat läpi. Anna itsellesi lupa siihen. Käy vaikka ensin lääkärissä, äläkä hätäile että hän todennäköisesti tarjoaa ensiksi mielialalääkettä! Sekin voi olla hyvä keino saada voimia ja valoa arkeen, jonka avulla jaksat purkaa traumoja pois mielestä. Itsekin olen ssri-lääkettä syönyt jo pari vuotta hyvin tuloksin.

 

["hennah"]

Mutta noin muuten tahdon sanoa sulle, että koita ajatella herkkyyttäsi hyvänä puolena. Olet sen takia varmasti myötätuntoinen ja empaattinen, ehkä introvertti? Ne eivät ole huonoja puolia! Meistä jokaista tarvitaan. Itse olen huomannut ja hyväksynyt vasta iän myötä oman arkuuteni ja yrittänyt ajatella, että ainakin olen ajattelevainen ja muut huomioonottava. Se on viehättävää muista. Älä siis ajattele herkkyytesi olevan pitkä miinus! Terapiassa kuitenkin saat "työkaluja" itsetuntemukseesi ja ihmissuhdetaitoja, ettet loukkaantuisi ja pistäisi välejä poikki - vetäytyisi kuoreen. Hakeudu lääkäriin niin varmasti pian olet jo askeleen edellä

 

[Sirionful]

Siis mähän käyn psykoterapiassa. Kognitiivinen terapia on psykoterapiaa. Eli pitäisi vielä vaan puhua niistä lapsuuden traumoista? Minä puhun ja puhun ja terapeutti sanoo lopuksi jotain lohdullista? Aikaahan siihen menee ihan hirveesti. Yks sessio riittää pariin muistoon korkeintaan ja noh jotenki tuntuu ehkä vähän kevyemmältä sen jälkeen, mutta en mä tiiä tuunko mä siitä touhusta hullua hurskaammaks kumminkaan lopulta. Lääkkeitä syön myös ja olen syönyt jo pitkään, mutta eipä niistä ole ollut apua siihen, että menen helposti tolaltani. Eivät ole nostaneet sietokynnystäni.

 

[Sirionful]

Enkä nyt todellakaan sano, ettei terapiasta olisi ollut apua! Siitä on ollut apua todella moneen asiaan, mutta todella helposti otan aimo harppauksen takaisinpäin jos jotain sattuu. Terapia on elämänlankani. Ilman sitä olisin tuskin hengissä.

 

["yökyöpeli"]

Miksi herkkyys on sinulle kielteinen ominaisuus? Miksi siitä pitää päästä eroon?

Terapiassa saat apuvälineitä pärjätä itsesi kanssa. Joten jos terapeuttisi on kehoittanut sinua aikuistumaan ja kohtaamaan vaativia tilanteita, niin asian voi käsittää niinkin että hänen hommansa on auttaa sinua kasvamaan sellaiseksi. Ja sinun täytyy löytää motivaatio muuttaa asenteitasi niin, että pärjäät herkyytesi. Kaikki voima ja parempi asenne ovat sinussa kyllä jo nyt, mutta jos uskot ettei kognitiivinen terapia ole sinun juttusi kannattaa ihmeessä puhua siitä terapeutille.

Minäkin olen herkkä, mutta pidän sitä etuna. Sen takia joudun kompuroimaan enemmän ja voimaan välillä henkisesti tosi huonosti, mutta huonoista hetkistä syntyy aina uutta. Olen luovalla alalla ja ilman herkkyyttä en todellakaan pärjäisi siinä yhtään.

 

[Sirionful]

[QUOTE="hennah";29379192]Mutta noin muuten tahdon sanoa sulle, että koita ajatella herkkyyttäsi hyvänä puolena. Olet sen takia varmasti myötätuntoinen ja empaattinen, ehkä introvertti? Ne eivät ole huonoja puolia! Meistä jokaista tarvitaan. Itse olen huomannut ja hyväksynyt vasta iän myötä oman arkuuteni ja yrittänyt ajatella, että ainakin olen ajattelevainen ja muut huomioonottava. Se on viehättävää muista. Älä siis ajattele herkkyytesi olevan pitkä miinus! Terapiassa kuitenkin saat "työkaluja" itsetuntemukseesi ja ihmissuhdetaitoja, ettet loukkaantuisi ja pistäisi välejä poikki - vetäytyisi kuoreen. Hakeudu lääkäriin niin varmasti pian olet jo askeleen edellä [/QUOTE]

Niin no olen kyllä empaattinen ihminen. Aina en jaksa välittää, mutta useimmiten pyrin auttamaan ihmisiä ongelmissaan. Musta kuitenkin tuntuu, että välitän liikaa ja elämä olisi paljon helpompaa jos välittäisin vähemmän.

 

[Sirionful]

[QUOTE="yökyöpeli";29379200]Miksi herkkyys on sinulle kielteinen ominaisuus? Miksi siitä pitää päästä eroon? [/QUOTE]

Koska se aiheuttaa minulle jatkuvasti ongelmia, eivätkä muut ihmiset tajua sitä. Jos olisin mies, niin minua käskettäisiin kasvattamaan pallit. Nyt minua käsketään kasvamaan aikuiseksi. Milloin olen muka 6-vuotiaan tasolla, milloin 16-vuotiaan tasolla. Noh olen omastakin mielestäni lapsellinen. Terapeuttini yritti takoa päähäni, että olen lapsenmielinen enkä lapsellinen ja se ei ole pelkästään huono asia, mutta en kyllä näe siinä hirveästi hyvääkään. Ei minua ole koskaan kehuttu herkkyyteni vuoksi. Eipä ainakaan ole tullut vastaan yhtään sellaista tilannetta, että joku olisi pitänyt herkkyyttäni hyvänä asiana. Aina se kehu on jotain muuta kuin herkkyyttä koskeva, tai sitten en vain osaa yhdistää sitä herkkyyteen. Jokatapauksessa olen oppinut vihaamaan herkkyyttäni.

 

[Sirionful]

Onhan siinä jotain hyvääkin siinä herkkyydessä siinä mielessä, että olen se, joka pysähtyy jos joku kaatuu, olen se joka soittaa poliisit, jos jotakuta pahoipidellään, olen se, joka ilmiantaa vakavat ihmishenkiä vaarantavat uhkaukset, olen se, joka soittaa jonnekin, kun kaveri vetää liikaa lääkkeitä, muttakun tänäänkin sain taas kavereilta kuulla, että "siis miksi se soitti?" "No se yritti taas leikkiä jotain sankaria" jne. Ei kukaan ymmärrä mua . Olen muiden silmissä vain hysteerikko.

 

[Sirionful]

Tätä mä just tarkotan. Just soitin poliisit paikalle, ku kävin koirien kanssa ulkona ja kuulu lähistöltä kova pamaus ja sit toinen samalainen, jonka mukana kuulu lasin särkymistä ja sit hetken päästä jotain huutoa. Eipä ne sieltä mitään löytäneet ne poliisit kumminkaan niistä asunnoista, joista se kuulu. Ainakaan siis taskulampuilla katsomalla. Ite en uskaltanu mennä koirien kanssa kattomaan, mutta toin ne kotiin ja sit soitin 112 selittäen, mitä olin kuullu ja menin takas ulos kattomaan taskulampun kaa, mut joku mies alko rageen mulle kun osotin sitä taskulampulla, joten lähin pois kunnes poliisit tuli, eikä se mies enää tullu ulos siitä asunnosta. Kuten sanoin, liian herkkä.

 

[on vain nykyisyys ja tilaa]

Tätä mä just tarkotan. Just soitin poliisit paikalle, ku kävin koirien kanssa ulkona ja kuulu lähistöltä kova pamaus ja sit toinen samalainen, jonka mukana kuulu lasin särkymistä ja sit hetken päästä jotain huutoa. Eipä ne sieltä mitään löytäneet ne poliisit kumminkaan niistä asunnoista, joista se kuulu. Ainakaan siis taskulampuilla katsomalla. Ite en uskaltanu mennä koirien kanssa kattomaan, mutta toin ne kotiin ja sit soitin 112 selittäen, mitä olin kuullu ja menin takas ulos kattomaan taskulampun kaa, mut joku mies alko rageen mulle kun osotin sitä taskulampulla, joten lähin pois kunnes poliisit tuli, eikä se mies enää tullu ulos siitä asunnosta. Kuten sanoin, liian herkkä.

Kuulostaa enemmänki et tunnet nokkas joka paikkaan, siitä vedät sitten ongelmia ittees.

Älä välitä, se on sun elämällesi tärkein ohje.
Miten sen sisäistät, on ongelmasi.

Mieti myös, elätkö nyt tätä päivää vai haluatko jankata paskaa lapsuuttasi terapioissa läpi elämäs.

Kan.Nabis auttaa hetkellisestio masennukseen ja ahdistukseen sekä univaikeuksiin, ilman lääkkeistä tulevia sairaita sivuvaikutuksia, jotka aiheuttaa vaan enemmän ongelmia kuin mitä alussa on.

 

[Sirionful]

Kuulostaa enemmänki et tunnet nokkas joka paikkaan, siitä vedät sitten ongelmia ittees.

Älä välitä, se on sun elämällesi tärkein ohje.
Miten sen sisäistät, on ongelmasi.

Mieti myös, elätkö nyt tätä päivää vai haluatko jankata paskaa lapsuuttasi terapioissa läpi elämäs.

Kan.Nabis auttaa hetkellisestio masennukseen ja ahdistukseen sekä univaikeuksiin, ilman lääkkeistä tulevia sairaita sivuvaikutuksia, jotka aiheuttaa vaan enemmän ongelmia kuin mitä alussa on.

Mutta kun mä rupeen aina miettimään, että mitä jos joku nyt on oikeesti hädässä ja jos mä nyt en yritä auttaa ja saan myöhemmin tietää, että apua olis tarvittu, niin syytän itteeni siitä koko loppuelämän ja sit mua ahdistaa tosi paljon, jos en nyt tee jotain asialle.

 

[irius]

Mutta kun mä rupeen aina miettimään, että mitä jos joku nyt on oikeesti hädässä ja jos mä nyt en yritä auttaa ja saan myöhemmin tietää, että apua olis tarvittu, niin syytän itteeni siitä koko loppuelämän ja sit mua ahdistaa tosi paljon, jos en nyt tee jotain asialle.

ÄLÄ VÄLITÄ, se lause, sen sisäistäminen on sun juttu. Miksi kuvitelet, että ilman sinua maailma tuhoutuu? Miksi yksin sinä olet vastuussa kaikesta/kaikista?
Elämä, mitä se on, mitä siinä tarvitaan?
Onko ihmisen tärkein tehtävä työ,koulutus, mikä?

Entä, jos palaisi nykyhetkeen tähän nyt, eläisi sitä, hengenveto kerrallaan?

-katsoa taivaalle, haistaa ilman kosteus, maistaa sen kylmyys, tuntea nälkä ja syödä.

Et varmasti näe mitä tarkoitan, mutta siellä se on.

 

[Sirionful]

Mindfulnessia mulle onkin opetettu, mutta ei se noihin ongelmiin ole auttanut. En vain pysty kääntämään selkääni ja elämään itseni kanssa sen jälkeen. Joskus pystyn kun en vaan jaksa välittää, mutta rankkaa sekin tekee. Välitän liikaa.

Ajatusjuoksuni riidan yhteydessä viimeksi: Se ajattelee musta ihan kauheita asioita. Se pitää mua ihan hirveenä ihmisenä. En mä voi olla sen seurassa enää ku mua ahdistaa niin paljon se, mitä se musta ajattelee. Nyt se ei ees puhu mulle. Kohta se varmaan tulee taas sanomaan mulle jotain kauheeta. Ei se ees pyydä anteeks. Se kuvittelee, että voidaan vaan jatkaa niinku mitään ei ois tapahtunu, paitsi ettei se ees puhu mulle. Sitä ei nähtävästi haittaa pätkääkään, että se loukkas mua tosi pahasti. Mä haluun pois täältä nyt heti.

Pakkasin kamat keskellä yötä ja lähdin pois. Nyt ollaan jo sovittu onneksi.

 

[Sirionful]

Tosta mun aikasemmasta tekstistä sai nyt sellasen kuvan, että oon jokapäivä soittamassa apua jostain asiasta jollekin ja se ei oo totta. Kahesti oon ystäville soittanu apua (en hätänumeroon vaan heidän hoitokontakteilleen) ja kahesti kutsunu poliisit turhaan (tänään siis tuo toinen kerta) ja kerran palokunnan, koska kaverit panikoi ja pakotti soittamaan.

 

[irius]

Mindfulnessia mulle onkin opetettu, mutta ei se noihin ongelmiin ole auttanut. En vain pysty kääntämään selkääni ja elämään itseni kanssa sen jälkeen. Joskus pystyn kun en vaan jaksa välittää, mutta rankkaa sekin tekee. Välitän liikaa.

Ajatusjuoksuni riidan yhteydessä viimeksi: Se ajattelee musta ihan kauheita asioita. Se pitää mua ihan hirveenä ihmisenä. En mä voi olla sen seurassa enää ku mua ahdistaa niin paljon se, mitä se musta ajattelee. Nyt se ei ees puhu mulle. Kohta se varmaan tulee taas sanomaan mulle jotain kauheeta. Ei se ees pyydä anteeks. Se kuvittelee, että voidaan vaan jatkaa niinku mitään ei ois tapahtunu, paitsi ettei se ees puhu mulle. Sitä ei nähtävästi haittaa pätkääkään, että se loukkas mua tosi pahasti. Mä haluun pois täältä nyt heti.

Pakkasin kamat keskellä yötä ja lähdin pois. Nyt ollaan jo sovittu onneksi.

Kysy itseltäsi miksi se on niin tärkeää, mitä muut ajattelee minusdta?
-Kun sitten huomaat ne kaikki ei ole samaa mieltä, ketä sitten pitää miellyttää ja miten sitten ne muut?

Sit kun tajuut ettei sillä oo väliä, kuitenkaan kaikille et ole mieliksi miksi sun pitäisikään?
Kun ihminen rakastaa itseään, voi se tykätä muistakin?
Jos miellyttää itseään ensin, tekee onnelisen ,yös muista?

Jos mua ei hyväksytä jonnekin, haluanko oikeasti edes sinne, haluanko edes ylensäkään ja miksi oikeastaan näin on ja mitä sitten?

 

[Sirionful]

Kysy itseltäsi miksi se on niin tärkeää, mitä muut ajattelee minusdta?
-Kun sitten huomaat ne kaikki ei ole samaa mieltä, ketä sitten pitää miellyttää ja miten sitten ne muut?

Sit kun tajuut ettei sillä oo väliä, kuitenkaan kaikille et ole mieliksi miksi sun pitäisikään?
Kun ihminen rakastaa itseään, voi se tykätä muistakin?
Jos miellyttää itseään ensin, tekee onnelisen ,yös muista?

Jos mua ei hyväksytä jonnekin, haluanko oikeasti edes sinne, haluanko edes ylensäkään ja miksi oikeastaan näin on ja mitä sitten?

Itseasiassa hyvin vähän yritänkään miellyttää muita. Sanon oman mielipiteeni, vaikka se eroaisi muiden mielipiteestä ja teen ja toimin, niin kuin itse haluan. Ajattelen kuitenkin, että musta ei tykätä juuri mm. näiden ominaisuuksien vuoksi, enkä kestä sitä ollenkaan jos joku sitten kritisoi tapojani toimia. Ensin suutun, sitten ahdistun ja sen jälkeen pyrin välttämään näitä ihmisiä olemalla vain kotona pääasiassa tai sitten rankaisen itseäni tästä itsekkäästä toiminnastani jollain tavalla. En kestä myöskään sitä, että ihmiset on mulle kateellisia. Kateelliset ihmiset puhuu pahaa kateuden kohteistaan ja muut uskoo niitä. Silti yritän aina olla paras kaikessa, mihin oikeasti panostan, koska olen hyvin kilpailuviettinen henkilö. Taidan olla hyvin ristiriitainen persoona.

 

[irius]

Musta tuntuu, että sun pitää luopua itseäsi koskevista ennakkoluuloistasi ja antaa itsellesi anteeksi, miten on mennyt ja tyhjentää pöytä odotuksista joita iolet asettanut itsellesi, tai muut ovat aswettaneet.

Hyväksy nyt, nykyisyys ja itsesi siinä kokonaisuudessa, ei ole mitään humenna suoritettavaa tai suurta suunnitelmaan, jonka vuoksi hengitämme, nyt on nyt, pyri ntässä hetkessä olemaan se joka olet.

Se voi olla myös sohvalla lepäävä levollinen mieli.

ET OLE VELKAA. (vaikka sinulla olisi velkaa $/€)

 

[miss daisy]

Minä olen hyvin samankaltainen ihminen. Oli hassua lukea samanlaisia ajatuksia ja ahdistuksen aiheita...ymmärrän sinua todella hyvin! Voimia sinulle

 

[Sirionful]

Kun sanot herkälle ihmiselle, että älä välitä, on se kuin sanoisit paniikkihäiriöiselle, että älä panikoi. Helpommin sanottu kuin tehty.

 

[Happygirl-91]

Ehkä sun on aika antaa anteeksi ihmisille heidän epätäydellisyys ja hyväksyä samalla omasi. Se helpottaa kummasti, vaikka en ole itse paras puhuja. Sulla voi olla heikkoutena herkkyys, toisella joku muu...
En itse ole mikään terapia-ihminen tai en olisi, jos joskus päätyisin sellaiseen tarpeeseen. En jaksa märehtiä menneissä, kaivella ja surkutella ikäviä asioita,jotka on jo mennyttä.

 

[Sirionful]

Suurimman osan ajasta mä oonkin mielestäni ihan levollisin mielin, mutta sitten kun jotain sattuu, niin meen täysin tolaltani ja se tunne kestää tosi pitkään, jos ei asiaa saada selvitettyä mua tyydyttävällä tavalla. Tai sitten kun joku asia muistuttaa siitä jostain vanhasta asiasta, niin reagoin yli siihen nykyiseen asiaan. Niissä tilanteissa mun terapeutti sanookin aina, että sun reaktio ei nyt tainnu tulla tästä hetkestä, vaan jostain kauempaa.

 

[Happygirl-91]

Suurimman osan ajasta mä oonkin mielestäni ihan levollisin mielin, mutta sitten kun jotain sattuu, niin meen täysin tolaltani ja se tunne kestää tosi pitkään, jos ei asiaa saada selvitettyä mua tyydyttävällä tavalla. Tai sitten kun joku asia muistuttaa siitä jostain vanhasta asiasta, niin reagoin yli siihen nykyiseen asiaan. Niissä tilanteissa mun terapeutti sanookin aina, että sun reaktio ei nyt tainnu tulla tästä hetkestä, vaan jostain kauempaa.

Millaisista traumaattisista kokemuksista lapsena olet kärsinyt tarkemmin sanottuna?

 

[Sirionful]

Millaisista traumaattisista kokemuksista lapsena olet kärsinyt tarkemmin sanottuna?

Nooh mut laitettiin hoitoon jo 3-viikon iässä kun äiti palasi töihin ja olin tosi usein hoidossa päivät yhdessä pph paikassa ja yöt toisessa pph paikassa ja silloinkin kun olin hoidossa vain päivän, niin kotona mua hoiti mun murrosikäinen sisarus, kun äiti teki todella pitkiä päiviä ja matkusti työnsä puolesta paljon. Muutti pois kun olin vielä melko nuori. Sitten kun menin kouluun niin mua alettiin heti kiusata ja sitä jatkui lukion vikalle luokalle asti. Kotona äiti oli usein tosi vihanen ja pelkäsin häntä silloin ja haaveilin karkaamisesta. Hän huusi ja kiroili ja paiskoi ovia, piti mykkäkoulua, ei huolehtinut mun hygieniasta pienenäkään, haukkui mua riitojen yhteydessä, syyllisti kuinka olin aina pilannut häneltä jotakin, oli tosi ylisuojeleva mua kohtaan ja raivostui aina jos olin aiheuttanut hänelle jotain huolta, raivosi jatkuvasti jollekin puhelimessa, raivosi tietokoneelleen työhuoneessa ja hakkasi sitä. Muhun ei ikinä koskenut onneksi sormellakaan, eikä koskaan onneksi juonut alkoholia tai käyttänyt muitakaan päihteitä. Tollasta kaikkea.

 

[vierasa]

Mitä kognitiivista terapiaa sellainen on, että jankkaat lapsuudenmuistoja ja terapeutti sanoo jotain lohduttavaa? Kognitiivisessa terapiassa olisi tarkoitus oppia uusia ajatusmalleja ja keskittyä ratkaisuihin, ei vaan jankata vanhoja muistoja.