auttakaa mua näkemään metsä puilta?

["huoh"]

Ystävyys asiaa, ja mä olen alkanut miettimään et oonko itse jotenkin herkkähipiäinen nyt vai onko mun parhaasta ystävästä tullut kusipää.

Hän on kummina kahdelle lapsistamme. 5 vuoteen ei oo lasten synttäreillä näkynyt, aina on kutsuttu joka perhejuhlaan, häihin, jne jne. Lahjat kyllä laittaa sit joskus kun tulee kylästelemään. Hän tuntuu oikein hakevan tekosyitä joilla päästä pälkähästä...?

Nyt sitten heille syntyi oikein hartaasti odotettu esikoinen, ja yllätys yllätys, ei tullut meille sitten ristiäiskutsuakaan. Ei, vaikka he ovat aina olleet meidän ristiäisissä. Ja muutenkin olemme olleet parhaat ystävät ihan pennusta saakka.
Ja ne ristiäiset tungettu just samalle päivälle kun lapsen synttärit. Näinhän näpsäkästi sitten ei tarvitse tänäkään vuonna osallistua kummilastensa juhliin.

Muutenkin tuntuu olevan niin itseään täynnä lapsen saannin jälkeen että salassa pitää ihan toivoa että antas elämä pikkusen nenille että nöyristyisi taas omaksi ihanaksi itsekseen.

Ooonko siis liian herkkä vai onko kamusta oikeasti tullut tosi kettumainen?

 

["vieras"]

Toi pahan toivominen kuulosti tosi kivalta. En kävis minäkään teidän kakaroidenne kutsuilla.

 

["vieras"]

No ehkä itse olet muuttunut lapsien myötä? Et ole enää sinä, vaan pelkästään vaan äiti? Ehkä ystäväsi haluaisi olla sun kaa, eikä sun mukuloiden? Siis vaikea selittää, mutta että enää ei ole teitä kahta, vaan sinulla on lapset aina siinä "ystävyyden välissä"

 

["Nini"]

Joillekin kummius ei ole yhtä iso juttu kuin sulle.

 

["vieras"]

Meillä ainakin ristiäiset on ihan perhejuhla, ei sinne ole ketään ystäviä koskaan kutsuttu. Ja m iksi hän huomioisi lapsesi syntymäpäivän kun ei ole sitä tähänkään saakka huomioinut?

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";23259205]No ehkä itse olet muuttunut lapsien myötä? Et ole enää sinä, vaan pelkästään vaan äiti? Ehkä ystäväsi haluaisi olla sun kaa, eikä sun mukuloiden? Siis vaikea selittää, mutta että enää ei ole teitä kahta, vaan sinulla on lapset aina siinä "ystävyyden välissä"[/QUOTE]

Niin siis kyllä mä olen lapsineni kaveriksi kelvannut liki 10 vuotta...Nykyään vaan soittaa omista asioistaan silloin kun tuntuu eikä sen kummemmin mun kuulumisia kysele. Joka lause alkaa sanalla minä minä minä.

Ja tämä kummiasia selvitettiin jo silloin kun heitä kummiksi pyydettiin, nimenomaa sanottiin ettei haluta pelkkää lahja automaattia. Ja tokihan ristiäiset on perhejuhla, ja kun me on toistemme "perheeseen" kuuluttu todella vahvasti vuosikausia.

Ja kutsuu kyllä muita läheisiä ystäviään. Eikä mitään riitaa tms ole ollut, enkä yhtään tiedä mistä nyt tulee

 

["vieras"]

Sitä ei kiinnosta. Olette kasvaneet erilleen.

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";23259244]Sitä ei kiinnosta. Olette kasvaneet erilleen.[/QUOTE]

Tuo voi olla totta. Ei siinä mitään. En sitten jatkossa vastaa hänelle puhelimeen ja kuuntele tunnin verran asioita hänestä ja hänen toimistaan. Kun ei toimi toiseen suuntaan ollenkaan niin miksipä minäkään.

 

["Nana"]

[QUOTE="vieras";23259244]Sitä ei kiinnosta. Olette kasvaneet erilleen.[/QUOTE]

Juup, samaa mieltä. Älä tunge väkisin. Hän yrittää hienovaraisesti viestitellä, että ei kaipaa sinua elämäänsä, lainkaan.

 

["Nana"]

[QUOTE="a p";23259256]Tuo voi olla totta. Ei siinä mitään. En sitten jatkossa vastaa hänelle puhelimeen ja kuuntele tunnin verran asioita hänestä ja hänen toimistaan. Kun ei toimi toiseen suuntaan ollenkaan niin miksipä minäkään.[/QUOTE]

Ja mun on hyvin vaikea uskoa, että hän soittelee sinulle alvariinsa ja sinulle uskoutuu ja kertoo elämästään, mutta ei kutsu ristiäisiin eikä kylään ikinäkoskaan.

 

["a p"]

[QUOTE="Nana";23259270]Ja mun on hyvin vaikea uskoa, että hän soittelee sinulle alvariinsa ja sinulle uskoutuu ja kertoo elämästään, mutta ei kutsu ristiäisiin eikä kylään ikinäkoskaan.[/QUOTE]

Joo kyllä vaan soittelee ihan tyhjänpäiväisiä varmaan seuran tarpeeseen tunnin joskus jopa toistatuntia. Sehän tästä niin ihmeellistä tekeekin. Ilman soittelua olisin käsittänyt ajat sitten ettei enää kannata yrittää kaveerata enää.

Ja mä en tässä ole se tyrkky, olen yrittänyt pitää hajurakoa kun musta tuntuu että yrittää mua oikein tahallaan saada pahalle mielelle.

 

["irma"]

Ystäväsi on kärsinyt lapsettomuudesta ja yrittänyt välttää hippoja, jotka pyörivät pienten lasten ympärillä. Sitten hän on viimein saanut oman pienokaisen. Sinä olet siitä jotenkin mustis. Ristiäiset on mielestäsi "tahallaan" samana päivän kuin teidän lasten synttärit.

 

["mie"]

ehkä jos kertoisit ystävällesi suoraan miltä sinusta tuntuu?

 

[höps]

[QUOTE="irma";23259344]Ystäväsi on kärsinyt lapsettomuudesta ja yrittänyt välttää hippoja, jotka pyörivät pienten lasten ympärillä. Sitten hän on viimein saanut oman pienokaisen. Sinä olet siitä jotenkin mustis. Ristiäiset on mielestäsi "tahallaan" samana päivän kuin teidän lasten synttärit.[/QUOTE]

Tuohon ristiäiset samana päivänä...kuule kyllä ne tahallaan samalle päivälle laitetaan. Niin kävi meillekkin - vähän eri syystä kuin tässä, mutta mä arvasin että siihenhän ne tungetaan kun meidän lapsen synttärit on. Ja siinähän olivat, enpä mennyt

 

["vieras"]

tuosta ristiäispäivästä...yleensä siinä otetaan huomioon ensinnäkin milloin papille käy, sen jälkeen miten juhlapaikka on vapaana (jos ei kotona), sen jälkeen oletettavasti miten kummeille käy tulla paikalle, isovanhemmista puhumattakaan.
meillä ainakin oli aikamoinen palapeli että saatiin haluamamme oleelliset ihmiset paikalle, ei siinä muita vieraita juurikaan mietitty.

toisekseen minäkin kallistun tuohon lapsettomuusteoriaan..tai sitten vaikka et sitä itsehuomaakaan niin voi olla että toinen kokee sinut aina vaatimassa, vertaathan nytkin muihin?