Auttakaa mua nyt porukalla..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hhhh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hhhh

Vieras
Olin todella kaunis ja normaalipainoinen nuori nainen ennen. Olen ruuminrakenteelta aina ollut "rotevaa" sorttia kylläkin, mutta ihan normimitoissa olin ennen. Kunnes sairastuin. Lääkkeet lihottivat yli 20kg ja lisäksi sain kortisonia, joka turvotti. Osa lääkkeistä keräsi myös nestettä kehoon. Ulkonäkö on ollut mulle aina todella arka tekijä ja tässä maailmassa yksi asia mitä eniten toivon on se, että voisin olla muiden mielestä kaunis. Ajattelen jatkuvasti sitä, olenkohan mä kaunis ja pitääköhän joku mua lihavana. Aamusta iltaan. Vaikka asioisin vain lähikaupassa, niin mietin koko ajan "ajatteleekohan toi myyjä, että oon lihava" "oonkohan mä ton takana seisovan miehen mielestä kaunis nainen" "pitiköhän noi teinit mua läskinä" Jos tuolta taksikuskilta kysyisi olenko mä lihava, niin mitä se vastaisi".
Aamulla koitan kymmenet vaatteet päälle ennen töihin lähtöä ja valitsen ne, missä näytän hoikimmalta ja hehkeimmältä. Hiustenlaitto ja meikkaus vie arkiaamuisin multa 1,5h.

Olen ollut terve jo reilun vuoden ja kaikki ylimääräinen turvotus ja nesteet ovat kutakuinkin laskeneet. Painoa tippui lääkkeiden lopetuksen jälkeen itsestään noin 7kiloa ja loput jäi. Ylipainoa mulla on vieläkin noin 15-kiloa.
Varsinaisesti "läski" mä en ole, mutta tanakka. Urheilen aika paljon ja olen toki kiinteytynyt ja mulla on vyötärö nykyään aika sutjakassa kunnossa. Vaikka olen selväsi vielä pyöreän puoloinen, niin liikunnallisuus kai edes jossain määrin mussa näkyyn ja vaatteillahan saa kätkettyä kiloja myös.

Olen todella todella haavoittuivainen muiden kommenteille. Mulle voi sanoa ihan mitä vaan, mutta mun kokoani ei saa kommentoida. Yksi pahimpia asioita mitä voisia taphtua, olisi se,että joku sanoisi mulle jtn "lihava"läski"ylipainoinen" tms.
Joskus 5-vuotta sitten joku teinipoika huusi mulle "läski" ja itkin suurinpiirtein 2päivää putkeen ja meni vuosi, ennenkuin jotenkuten pääsin yli. Asia kyllä vaivaa mua edelleen.

Olen vasta 26-vuotias. Minulla korkeakoulututkinto ja olen 6-vuotiaan lapsen yh. Taloudellinne tilanteeni on erittäin hyvä, minulla on hyvä työ ja muutama kaveri. Olen todella kiltti, mukava ja huumorintajuinen luonteeltani. Olen fiksu ja osaan ottaa muita huomioon. Tulen toimeen kaikkien kanssa.

Ongelmani on se, etten uskalla mennä mihinkään, missä voisin tavata esim. miehiä. Yökerhot olisi ihan jees, mutta mä pelkään, että joku arvostelee mun ulkonäköä. Nettideittailu olisi ihan ok myös, mutta kaikki vähintään "keskitasoiset" miehet pettyisivät mun ulkonäköön. En kehtaa mennä, koska olisihan se TODELLA loukkaavaa tulla torjutuksi siksi, ettei ulkonäkö riittänyt.

Juttelin nettideittipalstalla todella mukavan oloisen miehen kanssa, joka olisi ollut ihan nappi. Sitten kun olisi pitänyt tavata, en mä pystynyt. Mies mainitsi, että etsii itsestään huoltapitävää ja nättiä naista. Mä olen itsestäni huolta pitävä ja nätti, mutta mies kuitenkin tarkoitti kai hoikkaa naista.

Lihava en ole, mutta tukeva. Muuten olen kai kaunis ja muodikas. Olen kuitenkin todella liikunnallinen, koulutettu ja huumorintajuinen esim. Kaikki samantyyliset miehet etsivät itselleen kai jotakin hoikempaa.

En mä kyllä kehtaa naistenkaan seurassa olla. Töissä olen aika vetäytyvä, koska olen varma ettei mun kanssa kukaan halua olla.

EN mä tiedä mitä mä tällä kirjoituksellani haen. Sainpahan avautua ja parhaassa tapauksessa joku sanoo jotakin rohkaisevaa.
 
Koska olet viimeksi tavannut täydellisen ihmisen?


Et koskaan. Niillä miehilläkin on, joka ikisellä, kropassa ja luonteessa jotain epätäydellistä. Sellaisilla asioilla ei ole väliä. Et itsekään varmasti kelpuuta vain täydellistä miestä tai ystävää. Myös me muut joustamme, kaikissa ihmissuhteissamme. Myös sinun kohdallasi, kukaan ei odota sinulta enempää kuin sinulla on tarjota.

Jos satut törmäämään ihmiseen, joka moittii ulkonäköäsi, älä masennu. Sen sijaan kiitä onneasi, että havaitsit ajoissa, millainen moukka vastassasi on. Et tarvitse lytistäjiä. Äläkä sorru paskaan mieheen siinä luulossa, ettet ole ansainnut parempaa.
 
hiukan vaikea kommentoida monestakin syystä, oletko muissakin asioissa herkkä? Kun eihän sitä halua tuntemattomalle vuodeksi järkytystä järjestää edes tietämättä, mikä osui ja upotti. Halusitko siis puhua painosta vai ulkonäköarkuudesta?
 
[QUOTE="hmm";25454826]hiukan vaikea kommentoida monestakin syystä, oletko muissakin asioissa herkkä? Kun eihän sitä halua tuntemattomalle vuodeksi järkytystä järjestää edes tietämättä, mikä osui ja upotti. Halusitko siis puhua painosta vai ulkonäköarkuudesta?[/QUOTE]

Ulkonäköarkuudesta ja siitä, miten paljon se rajoittaa mua. Netissä kun seuraa paljon erilaisia keskusteluita, niin huomaa millaisia ihmiset ja nuoret miehet ovat.
Jos jossakin tv-sarjassa esimerkiksi esiintyy joku normaalipainoinen nainen, jolla on esim. luonnostaan hiuka pyöreät kasvot, niin netti huutaa sen jälkeen punaista "se hirvee läski sitä ja tätä"..
Tottakai ymmärrän, ettei kukaan terve ihminen halua tarkoituksella loukata toista. Mutta eikö teitä naisina masentaisi, että ette kelvannut jollekkin miehelle vain ja ainostaan ulkonäkönne takia?
Jos treffit on tunnin mittaiset kahvilatreffit ja mies ei sen jälkeen halua susta enää kuulla/ole yhteydessä, ei se voi olla muusta kuin ulkonäöstä kiinni.
 
[QUOTE="Aloittaja";25454956] Mutta eikö teitä naisina masentaisi, että ette kelvannut jollekkin miehelle vain ja ainostaan ulkonäkönne takia?
[/QUOTE]

Ei ole pakkomiellettä kelvata miehille/miehelle jolle en kelpaa sellaisena kuin olen. Kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää. Jollekin olet liian lihava, toiselle liian lyhyt tai pitkä, kolmannelle pitäisi olla vaalea ja kiharatukkainen jne.
 
Sit on olemassa paljon miehiä, joiden mielestä normaalipainoinenkin on lihava. Eli vaikka sä olistkin ihannemitoissa, voisit silti olla sille liian lihava. Älä laita elämääs sen varaan, voisitko kenties ehkä mahdollisesti olla jollekkin random tyypille 5kiloa liian tuhti.
 
Mullakin on ylipainoa vähän enemmän, kuin se muutama kilo:) Ja arvaa mitä! Mun mies on hoikka, todella kova urheilemaan, akateeminen, mukava, rakastava ja mua arvostava.
Enkä usko, että olemme mikään poikkeuksen poikkeus.
 
Ensiksi: älä stressaa, itseluottamus on se kaunein asia naisessa. Tässä maailmassa ei täydellistä naista ole olemassakaan ja tuskin kukaan sellaista etsiikääb. Uskon, että olet kaunis nainen ja ei kukaan muu kuin täysi ääliö ala sinua yökerhossa haukkumaan. Ja jos alkaa niin jätä omaan arvoonsa.

Eli ei muuta kuin tsemppi päälle, siitä se lähtee ;)
 
[QUOTE="Aloittaja";25454956]Ulkonäköarkuudesta ja siitä, miten paljon se rajoittaa mua. Netissä kun seuraa paljon erilaisia keskusteluita, niin huomaa millaisia ihmiset ja nuoret miehet ovat.
Jos jossakin tv-sarjassa esimerkiksi esiintyy joku normaalipainoinen nainen, jolla on esim. luonnostaan hiuka pyöreät kasvot, niin netti huutaa sen jälkeen punaista "se hirvee läski sitä ja tätä"..
Tottakai ymmärrän, ettei kukaan terve ihminen halua tarkoituksella loukata toista. Mutta eikö teitä naisina masentaisi, että ette kelvannut jollekkin miehelle vain ja ainostaan ulkonäkönne takia?
Jos treffit on tunnin mittaiset kahvilatreffit ja mies ei sen jälkeen halua susta enää kuulla/ole yhteydessä, ei se voi olla muusta kuin ulkonäöstä kiinni.[/QUOTE]

meinaatko ettei mies osaa etsiä tunnin aikana vihjeitä naisen persoonasta, arvoista, maailmankuvasta? jos yksi kymmenestä jaksaa kiinnostaa tunnin jälkeen, niin miksi välittäisin jos en ole se yksi? se ei sitten ollut minulle sopiva myöskään.

se hirvee läski -jutut taas ovat kateudella käyvien ilkeiden ihmisten ryhmäkäytöstä, eli omaan arvoonsa.

musta vaikuttais että sulla on yleisemminkin ongelmana itsetuntopuutos plus sitten lisänä jokin lähestulkoon fobia tuon ulkonäkökritiikin suhteen, joka vain sitten kiinnittää huomiosi peiliin ja etsii ratkaisua sieltä?

miehet eivät taida olla ollenkaan niin kiinnostuneita kiloista kuin naiset luulevat.
 
Kukaan ei ole niin kaunis, ei edes Penelope Cruz, että hän täyttäisi kaikkien miesten (tai naisten) kaikki kauneus- ja ulkonäkökriteerit. Kauneus kuitenkin mielestäni lähtee sisäpuolelta: kauneinkin nainen, joka on joko ilkeä, kylmä tai muuten vaan luotaantyöntävä luonteeltaan, ei kuitenkaan ole kaunis. Itsevarmuuskin tuo kauneutta.

Muutenkin; miksi koet loukkaavana sen, että mies ei pidä ulkonäöstäsi? Edelliseen kappaleeseen viitaten: kaikkia et voi miellyttä. Eikö kumppanin löytämisessä tärkeämpää olisi se, että persoonallisuutenne osuvat yksiin?

Ja, ihmiset eivät käytä niin paljon energiaa toisten kyyläämiseen ja arvostelemiseen kuin monet luulevat.

Kannattaa myös miettiä, millaisen kuvan siirrät lapsellesi, varsinkin jos hän on tyttö, naisen elämästä. Antaako se terveen tulevaisuuden kehonkuvan suhteen, jos äiti murehtii vartaloaan ja vaatteitaan jatkuvasti, ja miettii, mitä muut ihmiset sanoisivat hänen vartalostaan. Toki voi olla, että et tee näitä asioita lapsesi nähden ja kuullen, ja hän ei altistu.

Koeta olla välittämättä muiden mielipiteistä. Mitä joku random-teini sinusta ajattelee, ei oikeasti muuta sinun maailmaasi suuntaan eikä toiseen.
 
Normaalit ja terveet ihmiset eivät kommentoi ketään mihinkään netin keskustelupalstalle. Nämä "hirveeee sotanorsuuu" kommentoijat ovat aika pahoin hukassa olevia idiootteja ja sua fiksuna naisena ei ne edes kiinnostaisi, vaikka he kiinnostuisivatkin susta.

Mun mielestä Prad Pitt ei ole komea. Ei ole koskaan ollukaan. Tai Jared Leto..YÄK!! Hirveitä! Silti suurin osa naisista pitäää niitä hottiksina..
 

Yhteistyössä