Avainsanat hyvään parisuhteeseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja naimisissa 20 vuotta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

naimisissa 20 vuotta

Vieras
Ensin tietysti se, että tuntee toisen tarpeeksi hyvin ja tulee tämän kanssa toimeen jatkuvasti. Jos merkittäviä riitoja tulee jo alkuvaiheessa, niin siinä kohti eri teille lähtö on paras vaihtoehto. Sitten mielestäni

Kompromissit, anteeksi pyytäminen ja antaminen, ja sopeutuminen

Ei tule päivääkään, jolloin jossain pienemmässä tai isommassa asiassa on vain paras unohtaa omat mieliteot jos ne aiheuttavat suhteessa hankaluuksia. Ja toisen ei pidä odottaakaan muuttuvan sellaiseksi, että hän on toiveiden mukainen aina. Usein kun käy päin vastoin. Silloin kannattaa itse vain tulla puoleen väliin vastaan ja sopeutua. Siis silloin, kun toinen ei kuitenkaan ole väkivaltainen ja edes yrittää itsekin toimia parisuhteen hyväksi. Vaikkei joskus toimisikaan, sopeutuminen auttaa.
 
Sanoisin myös, että toisen kunnioittaminen! Meillä nyt on nuori liitto vielä (4v), mutta vaikeuksien kautta tajusin, että jos ei pysty osoittamaan kunnioitusta, arvostusta ja ihailua kumppaniaan kohtaan, ni on aika kuivat eväät tarjolla jatkossakin. Joskus pitää niellä ylpeytensä ja antaa toisen loistaa.;)
 
Täällä on naimisissa oltu vuosi, yhdessä viisi.

Ylipäänsä parisuhteista olen huomannut (lähipiirissä ja omassa elämässä), että kaikista helpointa arki on silloin kun ymmärretään että ollaan yhtä ja kaikki asiat helpottaa kummankin elämää. Oli kyse kotitöistä tai mistä vaan. Pitää joustaa ja toisenkin täytyy ymmärtää samoin, ollaan yhdessä eikä yhdessä erikseen.

Yhdessä pitää myös olla hauskaa ja viihtyä toisen kanssa. En itse menisi naimisiin ihmisen kanssa, joka ei saa minua nauramaan ja jonka kanssa en viihdy koti-iltoja. Uskon, että tämä auttaa meillä lapsiperheessäkin aikanaan kun viihdytään hyvin yhdessä.

Lisäksi joka asiaa ei tarvitse eritellä ja analysoida. Tämä tuntuu meille naisille olevan vähän vaikeaa.
 
Toisen kunnioittaminen ja luottamus on musta ne oleelliset asiat, samoin se et asioista pystyy keskustelemaan.
Me riideltiin ens alkuun aika railakkaastikin kun haettiin niitä yhteisiä toimintatapoja, nykyään riidellään ehkä kerran-kaks vuodessa. Me ollaan oltu vasta 8 vuotta kimpassa ja niistä 7 naimisissa.
 
Lisäisin listaan oman tilan ja yksityisyyden antamisen.

Se, että pariskunta on kylki kyljessä ihan aina, ei välttämättä ole merkki hyvästä parisuhteesta.

Naimisissa vasta/jo 8 v ja risat, parisuhdetta takana 9 v.
 
Ai niin, puhuminen.

Puoliso, jopa se joka tuntee sinut hyvin, ei ole ajatustenlukija. "Kyllä sen pitäis tietää että..." on usein kuultu lause naiselta, joka purkaa viimeisintä parisuhderiitaansa ystävälleen. Eli puhukaa.
 
Onhan asioissa tietty myös parikohtaisia eroja, kun on erilaisia luonteita. Keskustelu auttaa, ja selkeä viestintä tosiaankin! Mutta ihme kumma, vähemmälläkin voidaan pärjätä, jos toisesta ei oikein ole ilmaisemaan asioitaan sanoilla... silloin meillä ainakin on tarvittu sitä, että puheliaampi ja asioiden ruotija sopeutuu vähempään ruotimiseen :)
 
12v yhdessä joista 5v naimisissa. Kannattaa aina muistaa ne hyvät hetket niiden huonojen lomassa ja minä olen pitänyt aina tärkeäni sitä, että riidoissa ei lähdetä mihinkään . Ei töihin eikä muualle. Aina pitää sopia ennen. Tämä on toiminut meillä.
 
Mun mielestä pitkän liiton ja hyvän parisuhteen salaisuus on tahtomisessa. Alttarillakin kysytään Tahdotko rakastaa ja kunnioittaa? Ja nimenomaan siitä on kyse. Tahdotko silloinkin kun ei tekisi mieli tahtoa? Tahdotko edes uskoa huomiseen ja odottaa sen epätoivoisen "en tahdo"-hetken yli siihen hetkeen kun taas jaksat tahtoa.Tahdotko nähdä vaivaa suhteen eteen? Tahdotko saada jutun toimimaan? Tahdotko todella?
 
12v kokemuksella: Oma aika, omat menot, oma työ, omat harrastukset, ystävät/kaverit. Mielellään vielä omat rahat, omat tilit, oma auto, yhteiset lapset, koira ja talo. Näillä eväillä meillä mennään ja hyvin toimii.
 
Nii ja jos aina riidellään samasta asiasta, joka ei johda mihinkään, ni ehkä ei kannata lähteä riitaan mukaan. Meillä esim mies ei tajua facebookkia, ei siis käytä sitä eikä tiedä edes mikä se on, muuta ku että jotkut sen urpot kaverit käyttää sitä ns deittipalveluna, joten voi että ku se aina aika ajoin jaksaa nostaa asian pöydälle ja alkaa haastaa riitaa. Ymmärrän, että sitä vituttaa että käytän facebookkia, joten käytän sitä yksin ollessani, en puhu siitä tms, mut jos jätkä suoraan kysyy käytänkö vielä ni vastaan että kyllä. No sitten tulee aina se sama rutina joka saa mun hermot kiristymään, mut koska asiasta ei päästä puusta pitkään ja olen kantani selväksi tehnyt moneen kertaan (en luovu siitä, koska suurin osa ystävistäni asuu muualla ja helvetti sentään mullaki oikeus elämään), joten en enää osallistu riitelyyn. Siinähän länkyttää ja mököttää aikansa.:)
Myöskään ei mun mielestä pitäisi joka pikku tai isommankaan asian yhteydessä uhkailla erolla. Itse olen kannan ottanut, että jos minä sanon että haluan erota ni se on menoa sitten. On todella loukkavaa, jos toinen kiristää erolla yhtään minkään asian takia. Tämänkin olen sanonut ja alkaa vähitellen mennä perille. Ei ainakaan enää dramaattisesti ulise et mä en häntä rakasta kun en edes pelkää että hän lähtee (kun en siis tee niinku hän haluaa). Kyseiseen lauseeseen olen todennut, että jos tilanne on se, että et mun kanssa voi näin olla, kun olen sulle niin hyvä kuin osaan ja olen joustanut niin paljon kuin joustovaraa on, niin mitään en enää voi tehdä. Jokaisella on oikeus tulla rakastetuksi ihmisenä joka on. Ei ole rakkautta tehdä omilla vaatimuksillaan toista onnetomaksi!
 
[QUOTE="hmm";21911567]Nii ja jos aina riidellään samasta asiasta, joka ei johda mihinkään, ni ehkä ei kannata lähteä riitaan mukaan. Meillä esim mies ei tajua facebookkia, ei siis käytä sitä eikä tiedä edes mikä se on, muuta ku että jotkut sen urpot kaverit käyttää sitä ns deittipalveluna, joten voi että ku se aina aika ajoin jaksaa nostaa asian pöydälle ja alkaa haastaa riitaa. Ymmärrän, että sitä vituttaa että käytän facebookkia, joten käytän sitä yksin ollessani, en puhu siitä tms, mut jos jätkä suoraan kysyy käytänkö vielä ni vastaan että kyllä. No sitten tulee aina se sama rutina joka saa mun hermot kiristymään, mut koska asiasta ei päästä puusta pitkään ja olen kantani selväksi tehnyt moneen kertaan (en luovu siitä, koska suurin osa ystävistäni asuu muualla ja helvetti sentään mullaki oikeus elämään), joten en enää osallistu riitelyyn. Siinähän länkyttää ja mököttää aikansa.:)
Myöskään ei mun mielestä pitäisi joka pikku tai isommankaan asian yhteydessä uhkailla erolla. Itse olen kannan ottanut, että jos minä sanon että haluan erota ni se on menoa sitten. On todella loukkavaa, jos toinen kiristää erolla yhtään minkään asian takia. Tämänkin olen sanonut ja alkaa vähitellen mennä perille. Ei ainakaan enää dramaattisesti ulise et mä en häntä rakasta kun en edes pelkää että hän lähtee (kun en siis tee niinku hän haluaa). Kyseiseen lauseeseen olen todennut, että jos tilanne on se, että et mun kanssa voi näin olla, kun olen sulle niin hyvä kuin osaan ja olen joustanut niin paljon kuin joustovaraa on, niin mitään en enää voi tehdä. Jokaisella on oikeus tulla rakastetuksi ihmisenä joka on. Ei ole rakkautta tehdä omilla vaatimuksillaan toista onnetomaksi![/QUOTE]

Kattos peiliin. Onko facebook riitojen arvoinen yhteisö? Mikä oikeasti on tärkeintä.... Jostain kumman syystä koen hieman sympatiaa sun miestä kohtaan, tai sitten vaan kirjoitat kovin omanapaisesti. Kuulostaa siltä että sulla ei todellakaan ole korvat avoinna miehesi ajatuksille koskien mokomaa nettipalvelua.
 
Toisen kunnioitus, kuunteleminen, huomioon ottaminen... Ei tätä : Mun mielestä asia on näin ja jos toinen ei siihen suotu niin so what, mä saan olla mikä oon. Tollanen ajattelumalli tuntuu korostuvan monasti, ja sitä perustellaan sillä että jokainen saa olla oma itsensä. Niin toki, mut jos korvat puuttuu niin ei suhteellakaan kovin kummoinen tulevaisuus ole.

Nykymaailmassa itsekeskeisyys on korostunut ihan liikaa. Ei , se ei ole pahe kun kohtuudessa pysytään. Jokaisella on siihen oikeus. Mut yksilöllisyyden korostamisessa mennään joskus ojasta allikoon. Ei parisuhde voi onnistua jos ainoa tärkeä asia on oma napa.
 

Similar threads

O
Viestiä
6
Luettu
3K
K

Yhteistyössä