A
ap
Vieras
lapsena olin aina hymyilevä ja iloinen. Opiskellessa olin suosittu ja iloinen. Kavereista ei ole koskaan ennen ollut pulaa. Työssä ollessani olen suosittu ja olen iloinen. Nyt ihmiset antaa palautetta, kun ennen olin iloinen ja minun kanssa oli helppoa olla.
En jaksa olla iloinen, en edes enää osaa. Jos ilahdun jollekin, minua mielestäni jotenkin sitten hyväksikäytetään mm.lastenhoitajana tms. Omia lapsia on ja heistä toki iloitsen. Elämä vaan on samaa harmaata. Miksi olisin iloinen, helpommalla pääsen, kun elän totisena... mutta nyt minua ei kukaan kaipaa. Ei suku eikä ns.ystävät.
En jaksa olla iloinen, en edes enää osaa. Jos ilahdun jollekin, minua mielestäni jotenkin sitten hyväksikäytetään mm.lastenhoitajana tms. Omia lapsia on ja heistä toki iloitsen. Elämä vaan on samaa harmaata. Miksi olisin iloinen, helpommalla pääsen, kun elän totisena... mutta nyt minua ei kukaan kaipaa. Ei suku eikä ns.ystävät.