Avioehdosta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tyttohyva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Tyttohyva

Vieras
Mies haluaa tehdä avioehdon ja hankkia lapsia kanssani. Hän haluaa myös, että avioeron sattuessa olisin lasten lähivanhempi. Tämä pelottaa minua todella paljon. Hän on vanhempi ja siten hänellä on enemmän omaisuutta, joten tavallaan ymmärrän. Pelkään kuitenkin hankkia lapsia tai mennä naimisiin hänen kanssaan, koska olen opiskelija. Mitä pitäisi tehdä?
 
No ei ainakaan tehdä sitä lasta. Sinulla ei ole työtä, eikä ammattia (ainakin oletan niin, koska olet opsikelija) eikä omaisuutta. Miten sinä lapsen elättäisit jos mies pari yötä vauvan itkua kuunneltuaan tuumaisikin, että "eip, ei tää olekaan mun juttuni", ja hurauttaa tiehensä. Avioeropaperit tulevat sitten postissa.

Kysy sen sijaan itseltäsi, että miksi mies haluaa tehdä avioehdon ja että sinä otat vastuun lapsesta jos ero tulee. Mihin hän tarvitsee tuollaista takaporttia, joka sallii hänelle mahdollisimman helpon lähdön?
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä tee sitä;11588395:
No ei ainakaan tehdä sitä lasta. Sinulla ei ole työtä, eikä ammattia (ainakin oletan niin, koska olet opsikelija) eikä omaisuutta. Miten sinä lapsen elättäisit jos mies pari yötä vauvan itkua kuunneltuaan tuumaisikin, että "eip, ei tää olekaan mun juttuni", ja hurauttaa tiehensä. Avioeropaperit tulevat sitten postissa.

Kysy sen sijaan itseltäsi, että miksi mies haluaa tehdä avioehdon ja että sinä otat vastuun lapsesta jos ero tulee. Mihin hän tarvitsee tuollaista takaporttia, joka sallii hänelle mahdollisimman helpon lähdön?

Niin, tuohan tässä pelottaakin. Hän haluaa pitää oman asuntonsa ja oman omaisuutensa, jos tulee avioero. Lapset hän ajattelin antaa minulle, että ei tarvitsisi miettiä menettäisinkö lapset sekä kodin. Valmistun kohta, mutta mies on noin 10 vuotta vanhempi. Pelottaa.
 
Niin, tuohan tässä pelottaakin. Hän haluaa pitää oman asuntonsa ja oman omaisuutensa, jos tulee avioero. Lapset hän ajattelin antaa minulle, että ei tarvitsisi miettiä menettäisinkö lapset sekä kodin. Valmistun kohta, mutta mies on noin 10 vuotta vanhempi. Pelottaa.


No avioehto on ihan normia, varsinkin, jos toisella osapuolella on jo omaisuutta ja toisella vaan tuulen huuhtoma perse. Mikä siinä pelottaa.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja En käsitä;11588563:
No avioehto on ihan normia, varsinkin, jos toisella osapuolella on jo omaisuutta ja toisella vaan tuulen huuhtoma perse. Mikä siinä pelottaa.

Avioehto on ihan normaalia mutta ei se, että mies haluaa että hankitaan lapsia, mutta ilmoittaa heti perään että sinä sitten hoidat ne jos ero tulee.
 
Mies haluaa tehdä avioehdon ja hankkia lapsia kanssani. Hän haluaa myös, että avioeron sattuessa olisin lasten lähivanhempi. Tämä pelottaa minua todella paljon. Hän on vanhempi ja siten hänellä on enemmän omaisuutta, joten tavallaan ymmärrän. Pelkään kuitenkin hankkia lapsia tai mennä naimisiin hänen kanssaan, koska olen opiskelija. Mitä pitäisi tehdä?

Lopeta seurustelu. Jätä se mies. Kun sinua niin kovasti pelottaa. Olet liian lapsellinen ainakin tähän parisuhteeseen.

Opiskele opiskelusi valmiiksi. Ehkä sitten saat työpaikan, ehkä et. Elämää ei voi ihan kauhean valmiiksi suunnitella. Avioehto on kuitenkin aivan normaali asia.

Elä omaa elämääsi, eikä sen miehen elämää.

Parempaa jatkoa sinulle toivotan!
 
Viimeksi muokattu:
Mies haluaa tehdä avioehdon ja hankkia lapsia kanssani. Hän haluaa myös, että avioeron sattuessa olisin lasten lähivanhempi. Tämä pelottaa minua todella paljon. Hän on vanhempi ja siten hänellä on enemmän omaisuutta, joten tavallaan ymmärrän. Pelkään kuitenkin hankkia lapsia tai mennä naimisiin hänen kanssaan, koska olen opiskelija. Mitä pitäisi tehdä?


No tee se avioehto, mutta kirjauta siihen lapsille riittävän hyvä elatus, samoin kuin itsellesi korvaus menetyistä tuloista ja eläkkeistä, jos hoidat lapsia kotona pitempään yhteisellä sopimuksella. Vaadi miestä maksamaan sinulle yksityistä eläkettä siinä tapauksessa. Kirjauta siihen myös tapaamisoikeus (tässä tapauksessa ilmeisesti -velvollisuus), lasten harrastusmaksujen, liikuntavälineiden, lomien ja koulutuksen kustannukset riittävän suurena.

Ja missään tapauksessa et suostu maksamaan hänen omistamaan asunnosta yhtään mitään, asumisesta, remonteista tms, koska ne jäisivät hänen hyväkseen avioeron sattuessa. Avioliiton alusta asti kerää kaikki mahdolliset kuitit niin mieheen, lapsiin kuin yhteisiin menoihin liittyen ja säilytä ne tarkasti tallessa (muista kopioida kuitit, sillä nykyiset kuitit haalenavat nopeasti). Huolehdi siitä, että sinun rahasi ei kulu esim. ruokiin ja lasten vaatteisiin sillä aikaa, kun mies kerää omaisuutta eikä käytä rahojaan yhteiseen hyvään. Katso, ettei mies esim. pidä oikeutenaan lomailla yksin kalliilla lomilla sillä aikaa, kun sinä olet kotona lasten kanssa ja maksat kaiken siihen liittyvän. Jos hänellä on auto, et maksa sen kuluja. Ja tietysti huolehdit siitä, että kaikki, mihin myös sinä rahojasi käytät, tulee kirjatuksi yhteiseen omistukseen -tai vain sinun nimiisi.

Jos miehesi kauhistuu näitä ehtoja, älä mene naimisiin äläkä hanki lapsia hänen kanssaan vaan hanki parempi mies.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa huolestuttavalta. Miksi mies valmistelee eroa jo nyt? Jäätkö yksin lasten kanssa köyhyysloukkuun, jos mies päättää ettei haluakaan kuunnella lapsenitkua? Olisit aika tyhmä, jos laittaisit tuollaiseen nimen alle. Ehkä voisit hankkia lakimiehen katsomaan paperia? Noin epävarmalle pohjalle ei kannattaisi kyllä edes lähteä rakentamaan avioliittoa.
 
Muistakaa nyt myös, ettei avioehtopaperi poista miehen velvollisuutta lasten elatukseen eikä toisaalta lasten oikeutta isänsä perimiseen sitten joskus, jos häneltä perittävää jää.

Minusta on ihan normaalia ja fiksua rajata avioehdolla puolison oikeutta henkilökohtaiseen, ennen liittoa hankittuun omaisuuteen avioerotilanteessa. Tämä varsinkin, jos toisella on rutkasti varallisuutta ja toisella ei. Näin poistetaan pelistä ns. kullankaivajat. Näin itsekin tekisin, jos pariutuisin tyhjätaskumiehen kanssa.

En näe suurta ongelmaa siinäkään, että jo ennen lisääntymistä puhutaan, mitä sitten lasten järjestelyt ovat, jos ero tulee. Mikäli mies ei halua ryhtyä lähihuoltajaksi, se on hyvä tietää jo tässä vaihessa. Mikäli sinäkään et halua missään tapauksessa huoltaa lapsia yksin vaan erotilanteessa antaa lapset miehelle, ei teidän kannata lisääntyä yhdessä ensinkään, sillä kumpikaan teistä ei halua sitten sitä vastuuta yksin ottaa.

VIelä kerran, se ettet saakaan avioerossa miehen omaisuutta, ei poista hänen elatusvelvollisuuttaan. Sinulla on harvinaisen harkitsevainen ja kypsä kumppani, joka haluaa varmistaa ettei teillä koskaan riidellä kahdesta yleisimmästä aiheesta, rahasta ja lastenhoidosta.
 
Tuntematta taustoja, tuohon ap.n viestiin on huono vastata. Nimittäin jo tuo ikäero saattaa laittaa miehen ajattelemaan, että nuorempana etsit kuitenkin joskus nuoremman miehen itselles.
Hän on sitäkin ajatellut. Lisäksi tuntematta sinun taustaasi, keskusteluitanne ja muuta, paha on kommentoida muuten, kuin että avioehto on ihan asiaa. Ja lapsihan kuitenkin perii lakiosan miehen kuoltua, joka tapauksessa.
 
No tee se avioehto, mutta kirjauta siihen lapsille riittävän hyvä elatus, samoin kuin itsellesi korvaus menetyistä tuloista ja eläkkeistä, jos hoidat lapsia kotona pitempään yhteisellä sopimuksella. Vaadi miestä maksamaan sinulle yksityistä eläkettä siinä tapauksessa. Kirjauta siihen myös tapaamisoikeus (tässä tapauksessa ilmeisesti -velvollisuus), lasten harrastusmaksujen, liikuntavälineiden, lomien ja koulutuksen kustannukset riittävän suurena.

Ja missään tapauksessa et suostu maksamaan hänen omistamaan asunnosta yhtään mitään, asumisesta, remonteista tms, koska ne jäisivät hänen hyväkseen avioeron sattuessa. Avioliiton alusta asti kerää kaikki mahdolliset kuitit niin mieheen, lapsiin kuin yhteisiin menoihin liittyen ja säilytä ne tarkasti tallessa (muista kopioida kuitit, sillä nykyiset kuitit haalenavat nopeasti). Huolehdi siitä, että sinun rahasi ei kulu esim. ruokiin ja lasten vaatteisiin sillä aikaa, kun mies kerää omaisuutta eikä käytä rahojaan yhteiseen hyvään. Katso, ettei mies esim. pidä oikeutenaan lomailla yksin kalliilla lomilla sillä aikaa, kun sinä olet kotona lasten kanssa ja maksat kaiken siihen liittyvän. Jos hänellä on auto, et maksa sen kuluja. Ja tietysti huolehdit siitä, että kaikki, mihin myös sinä rahojasi käytät, tulee kirjatuksi yhteiseen omistukseen -tai vain sinun nimiisi.

Jos miehesi kauhistuu näitä ehtoja, älä mene naimisiin äläkä hanki lapsia hänen kanssaan vaan hanki parempi mies.

Tämä kuulostaa hyvältä. Tuollaisen miehen kanssa kannattaa olla todella tarkkana. Elatusvelvollisuus on minimissään niin pieni ettei se turvaa edes peruselämistä lapselle. Kannattaa siis sopia kaikki lapsiin liittyvät asiat tosi tarkasti etukäteen. Tuskin tässä kukaan on kenenkään rahoja viemässä, mutta ole tarkkana ettet menetä kaikkea avioerossa, lapsia, kotia jne. Itse miehenä en koskaan kehtaisi laittaa vaimoani tuollaiseen tilanteeseen. Todella surullista että joidenkin avioliitto alkaa jo pelolla ja kyynelillä.
 
Viimeksi muokattu:
. Tuskin tässä kukaan on kenenkään rahoja viemässä, mutta ole tarkkana ettet menetä kaikkea avioerossa, lapsia, kotia jne.

Miten ap voisi menettää avioerossa kodin, kun se ei ole hänen koskaan ollutkaan?

Samoin, eikö ketään kiinnosta, että ilman avioehtoa mies menettäisi merkittävän osan omasta omaisuudestaan?

Tuossa ei ole mitään ihmeellistä, että vaikeisiin tilanteisiin varaudutaan ja niistä keskustellaan avoimesti etukäteen. Silloin on vähemmän todennäköistä että niitä edes tuleekaan, kun ei ole kummallakaan osapuolella vääriä odotuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi pitää niitä lapsia väsätä kun ei ole vielä valmistunutkaan? Sopiva ikä lapsenteolle on siinä kolmenkympin tietämillä. Ensin opiskellaan, mennään töihin ja vasta sitten tehdään lapsia kun on ollut ainakin viis vuotta töissä. Näin tehtynä ei ole sossun elätettävänä.
 
Miksi pitää niitä lapsia väsätä kun ei ole vielä valmistunutkaan? Sopiva ikä lapsenteolle on siinä kolmenkympin tietämillä. Ensin opiskellaan, mennään töihin ja vasta sitten tehdään lapsia kun on ollut ainakin viis vuotta töissä. Näin tehtynä ei ole sossun elätettävänä.

Olen kolmekymppinen. Luulen, että avoliitto sopii meille paremmin. En uskalla hankkia silloin lapsia, mutta eipä tarvitse keräillä kuittejakaan tai kytätä toisen osapuolen tekemisiä. Avioehto sisänsä on hyvä ajatus, mutta en halua allekirjoittaa kohtuuttomia ehtoja. Sääli sinänsä, koska rakastan tätä miestä, mutta ei rakkauteni ole sormuksesta kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni Suomen lakiin pitäisi kirjata, että avioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen menevien on tehtävä avioehto. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys.

Sen sijaan lasten huoltajuuden määräämisen ei pitäisi kuulua avioehtoon. Kukaan ei tiedä, millaiseksi teidän elämänne muuttuu tai sairastuuko toinen tms. Tuntuisi aika arveluttavalta tehdä lapsia ihmisen kanssa, joka ei halua niitä huoltaa.

Lasten elatuksesta mies joutuu joka tapauksessa vastaamaan, mutta lakisääteiset maksut ovat tosi pienet. Asiat voi toki yrittää sovitella tai ääritapauksessa riitauttaa.
 
No tee se avioehto, mutta kirjauta siihen lapsille riittävän hyvä elatus, samoin kuin itsellesi korvaus menetyistä tuloista ja eläkkeistä, jos hoidat lapsia kotona pitempään yhteisellä sopimuksella. Vaadi miestä maksamaan sinulle yksityistä eläkettä siinä tapauksessa. Kirjauta siihen myös tapaamisoikeus (tässä tapauksessa ilmeisesti -velvollisuus), lasten harrastusmaksujen, liikuntavälineiden, lomien ja koulutuksen kustannukset riittävän suurena.

Ja missään tapauksessa et suostu maksamaan hänen omistamaan asunnosta yhtään mitään, asumisesta, remonteista tms, koska ne jäisivät hänen hyväkseen avioeron sattuessa. Avioliiton alusta asti kerää kaikki mahdolliset kuitit niin mieheen, lapsiin kuin yhteisiin menoihin liittyen ja säilytä ne tarkasti tallessa (muista kopioida kuitit, sillä nykyiset kuitit haalenavat nopeasti). Huolehdi siitä, että sinun rahasi ei kulu esim. ruokiin ja lasten vaatteisiin sillä aikaa, kun mies kerää omaisuutta eikä käytä rahojaan yhteiseen hyvään. Katso, ettei mies esim. pidä oikeutenaan lomailla yksin kalliilla lomilla sillä aikaa, kun sinä olet kotona lasten kanssa ja maksat kaiken siihen liittyvän. Jos hänellä on auto, et maksa sen kuluja. Ja tietysti huolehdit siitä, että kaikki, mihin myös sinä rahojasi käytät, tulee kirjatuksi yhteiseen omistukseen -tai vain sinun nimiisi.

Jos miehesi kauhistuu näitä ehtoja, älä mene naimisiin äläkä hanki lapsia hänen kanssaan vaan hanki parempi mies.

Sinähän varsinainen lakiasiantuntija olet. Siitä olen samaa mieltä, ettei tuossa tilanteessa kannata naimisiin mennä eikä lapsia tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Mies haluaa tehdä avioehdon ja hankkia lapsia kanssani. Hän haluaa myös, että avioeron sattuessa olisin lasten lähivanhempi. Tämä pelottaa minua todella paljon. Hän on vanhempi ja siten hänellä on enemmän omaisuutta, joten tavallaan ymmärrän. Pelkään kuitenkin hankkia lapsia tai mennä naimisiin hänen kanssaan, koska olen opiskelija. Mitä pitäisi tehdä?


Jos pelottaa ja mietityttää, niin et mene naimisiin etkä hanki lapsia. Molemmat asiat ovat sellaisia joista tätyyy olla varma ja haluta niitä. Avioehdon tekee jokainen järkevä ihminen.
 
Viimeksi muokattu:
Miten ap voisi menettää avioerossa kodin, kun se ei ole hänen koskaan ollutkaan?

Koti ei edellytä asumisoikeutta.

Ehkä voitte sopia avioehdossa, että saat jäädä asuntoon asumaan lasten kanssa ja ostat miehen siinä vaiheessa ulos? Silloinhan lapsille jää koti ja mies saa korvauksen asunnosta? Kannattaa myös sopia että mies maksaa jonkin pesämunan jos tuo ei käy, esimerkiksi 10000 euroa lasta kohden jolloin voit hankkia asoasunnon lasten kanssa? Kyllähän asioista voidaan sopia. Ei kai mies halua sinua tyhjän päälle jättää lasten kanssa? Äidin etu kun on lastenkin etu.
 
Viimeksi muokattu:
hauska lukea, kun tyhjätasku huolestuu ja rakkaus alkaa rakoilla, kun mies sanoo, että hänen omaisuuteensa ei ole asiaa....

Kyllä minun mielestäni on järkevää tehdä sopimus asioista, jos tulee ero. Nykyään eron tullessa siitä aletaan vasta tapella. Voi se sopimus pitää jopa liiton kasassa.
 
hauska lukea, kun tyhjätasku huolestuu ja rakkaus alkaa rakoilla, kun mies sanoo, että hänen omaisuuteensa ei ole asiaa....

Hauska lukea kun miehet luulevat heti epärehelliseksi jos nainen ei halua olla ainoa joka huolehtii lapsista eron jälkeen. Olisi pitänyt olla aikanaan fiksumpi. Nyt huollan yksin kahta lasta ja mies makselee minielatusapia. Uuden perheen hän hankki heti eron jälkeen. Kyllä kannatti tehdä avioehto, miehelle. Näin se vain joskus menee. Ei avioliittoon kannata mennä jos ei halua lapsia. Jos aloittaja haluaa erota niin sitten taisi olla vain rahojen perässä mutta ei tässä ainakaan ole tullut sellaista ilmi.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös ihmiset sitten haluakan lapsia lapsien vuoksi. Tuntuu enemmän että sen takia että pitää olla perheyksikkö. Kun sitten erotaan alkaa jumalallinen tappelu siitä kuka kakaroita hoitaa. Tulee uusia naisia ja miehiä, ja kersoja tungetaan milloin mummolle hoitoon milloin niitä saa hoitaa exän exä. Mikä siinä lapsen hoitamisessa on niin kamalaa. Itsehän niitä halusitte.
 
Olen kolmekymppinen. Luulen, että avoliitto sopii meille paremmin. En uskalla hankkia silloin lapsia, mutta eipä tarvitse keräillä kuittejakaan tai kytätä toisen osapuolen tekemisiä. Avioehto sisänsä on hyvä ajatus, mutta en halua allekirjoittaa kohtuuttomia ehtoja. Sääli sinänsä, koska rakastan tätä miestä, mutta ei rakkauteni ole sormuksesta kiinni.

Ei avioehdossa ole mitään kohtuuttomia ehtoja. Sehän on vain järkevä sopimus. Minusta kuulostaa hyvin kummalliselta, että pidät sitä jotenkin kohtuuttomana.

Minusta ei ole myöskään kohtuutonta, että mies ilmoittaa kantansa lasten suhteen.

Jos lapset ovat yhteisiä, niin enpä näe mitenkään tarpeellisena myöskään mitään kuittien keräilyä. Molemmat maksavat kykynsä mukaan.

Avoliitossa tai avoliitossa, niin lasten asema ei muutu mihinkään. Ei myöskään sinun asemasi eron tullessa. Mikäli teillä siis on se avioehto.

Minusta mies on väin järkevä ja varautuu pahimpaa. Vähän kuin ottaisi vakuutuksen. Ei kukaan halua, että talo palaa, mutta palovakuutus on silti hyvä olla olemassa.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä