V
vakkari harmaana
Vieras
Meillä on mennyt jo reilu vuosi aika huonosti...
Mulla on mennyt luottamus mieheen aivan täysin. Valehteli kaikkia talouteen liittyviä asioita ja sitten viimeinen piikki oli kun oli yhteydessä toisen naisen kanssa.
Mä voin jo niin huonosti ennen tätä naisseikkaulua että olin moneen kertaan eroamassa.
Tämä toinen nainen oli miehen elämässä vain pienen hetken ja sen kautta suhteemme ajautui tilaan että oltiin todella pohjalla.
PUhuttiin kaikki asiat läpi ja päätettiin että puoli vuotta katsotaan miten menee ja sitten tehdään ratkaisu. Nyt se puoli vuotta on kulunut ja alku meni todella hyvin, oltiin äärimmäisen lähellä toisiamme ja halit, kosketus ja seksi paranivat ja lisääntyivät.
Nyt ollaan taas siinä vaiheessa että mitään ei tapahdu ja olen itse niin kyllästynyt tähän suhteeseen että säännöllisesti ajattelen eroa. Välillä tuntuu ettei tuo mies herätä mitään tunteita ja pelkään myös että mieheni on jäänyt tähän suhteeseen vain lastemme takia.
Vaikka tietää kyllä että en alkaisi koskaan tapella lapsista.
Lisäksi huomaan että haluan ja janoan huomiota toisilta miehiltä ja haaveilen paremmasta elämästä...mutta en tiedä missä ja kenen kanssa???
Kaikki on niin sekavaa
Mulla ei ole voimia lähteä, enkä oikein tiedä miten toimia edes. Mitä jos tämä on vain joku mun henkkoht ongelma ja myöhemmin huomaan että lähdin hyvästä suhteesta?
Onko tälläinen puntarointi ihan tavallista ennen mahdollista eroa?
Ja kauanko mä vielä harkitsen?
Lukuisista ystävistä huolimatta en ole kenellekään kertonut meidän ongelmista, en tiedä miksi!?
Tuntuu että minulla on nyt liian monta asiaa kannettavana enkä oikein saa mistään kiinni.
Mulla on mennyt luottamus mieheen aivan täysin. Valehteli kaikkia talouteen liittyviä asioita ja sitten viimeinen piikki oli kun oli yhteydessä toisen naisen kanssa.
Mä voin jo niin huonosti ennen tätä naisseikkaulua että olin moneen kertaan eroamassa.
Tämä toinen nainen oli miehen elämässä vain pienen hetken ja sen kautta suhteemme ajautui tilaan että oltiin todella pohjalla.
PUhuttiin kaikki asiat läpi ja päätettiin että puoli vuotta katsotaan miten menee ja sitten tehdään ratkaisu. Nyt se puoli vuotta on kulunut ja alku meni todella hyvin, oltiin äärimmäisen lähellä toisiamme ja halit, kosketus ja seksi paranivat ja lisääntyivät.
Nyt ollaan taas siinä vaiheessa että mitään ei tapahdu ja olen itse niin kyllästynyt tähän suhteeseen että säännöllisesti ajattelen eroa. Välillä tuntuu ettei tuo mies herätä mitään tunteita ja pelkään myös että mieheni on jäänyt tähän suhteeseen vain lastemme takia.
Vaikka tietää kyllä että en alkaisi koskaan tapella lapsista.
Lisäksi huomaan että haluan ja janoan huomiota toisilta miehiltä ja haaveilen paremmasta elämästä...mutta en tiedä missä ja kenen kanssa???
Kaikki on niin sekavaa
Mulla ei ole voimia lähteä, enkä oikein tiedä miten toimia edes. Mitä jos tämä on vain joku mun henkkoht ongelma ja myöhemmin huomaan että lähdin hyvästä suhteesta?
Onko tälläinen puntarointi ihan tavallista ennen mahdollista eroa?
Ja kauanko mä vielä harkitsen?
Lukuisista ystävistä huolimatta en ole kenellekään kertonut meidän ongelmista, en tiedä miksi!?
Tuntuu että minulla on nyt liian monta asiaa kannettavana enkä oikein saa mistään kiinni.